Näyttelyt

keskiviikko 29. marraskuuta 2006

Vanha tilkkutyö esittäytyy


Laitanpa kuvan vanhasta tilkkutyöstäni piristämään tätä harmaata päivää. Harmaa siksi, että ulkona vaan tihkuttaa vettä. Tein tämän peiton vuonna 97 eli se on kohta 10 vuotias. Pesty on usein, kun on ollut monenmoisessa käytössä. Viimeaikoina koiruus on makaillut sen päällä. Pari pientä paikkaustakin on tehty, kun pentuaikana taisi leikki mennä hieman liian rajuksi ja pienet hampaat tarttuivat kiinni peittoon.

Tein luontohavainnon


Radiossa oli yksi päivä ohjelma luontohavainnoista ja ajattelin tänään aamulenkillä tehdä itsekin jonkun kiintoisan havainnon luonnossa. Katselin kaikkea oikein tarkasti, josko jossain nököttäisi vaikka lämpimien ilmojen herättämä kukkanen. En nähnyt muuta kuin Mäkkärin roskia. Havaintohan sekin oli. Päättelin näistä lähes mainoksista käyvistä roskista, että lähistöllä on oltava roskaruokapaikka. Kilometrin käveltyäni roskien viitoittamaan suuntaan avautui edessäni Pukunmäen Mäkki. Tarpeellinen havainto tämäkin, jos olisin jossain tuntemattomassa paikassa ja nääntymäisilläni nälkään ja janoon, voisin seurata roskia ja löytää ruokapaikan! Ei kovin kulinaristisia nautintoja tarjoava, mutta joskus ihan paikallaan 

lauantai 25. marraskuuta 2006

Pihatalkoot


Iloinen päivä, kun ei edes satanut! Pihatalkoissa kärräsin mielettömän painavia ja märkiä lehtiä roskalavalle. Ehdin mukaan hieman myöhässä, koska nukun aina niin pitkään! Ukko tulee yleensä puoli kymmenen aikaan herättämään sukka suussa, ellen ole siihen mennessä vielä herännyt. Niin kävi tänäänkin. Mies oli keittänyt kahvit ja ne juotuani lähdin viemään Ukkoa aamulenkille. Teimme vain pienen reissun, koska Ukko jäi myös talkoisiin. Hääri mukana keppejä kannellen ja sai sitten makkaraa palkaksi. Pienen palan, mutta aika monelta.


Laitoin ruoaksi currykanaa ja basmatian riisiä. Rakastan currytahnoja ja garam masalaa! Leivoin kauden ensimmäiset joulutortutkin. Tytär kävi myös syömässä. Haki samalla pyykit ja ison pupun, joka oli eilen pesussa. Kun olin pesutuvassa sitä pupua pesemässä, tuli siellä käymään yksi nuori mies. Hän oli säikähtänyt, että vatvonko minä meidän koiraa siellä pesupaljussa. No, en sentään. Kuvassa pupu kuivattelee saunassa.



Nyt on saunottu ja kahvit juotu, vielä pieni lenkki Ukon kanssa ja sitten voi heittäytyä käsitöiden pariin. Olen tosin pitkin päivää virkkaillut, mutta se on ollut sellaista "väliaikahommaa", kun vaikka odottaa, että tortut paistuu tai jotain muuta.

perjantai 24. marraskuuta 2006

Patalappuja!


Onnistuin vihdoin saamaan valmiiksi patalappuja joita on tarkoitus lähettää joillekin ystäville joulukortin sijaan. Niistä tuli mielestäni ihan sieviä. Vauvan peitto on jäänyt kesken, kun puuttui reunakaitaleeksi sopiva kangas. Nyt on sekin hankittu ja työ voi jatkua.



.

keskiviikko 22. marraskuuta 2006

valjuhko keskiviikko


Rupeaa kohta raivostuttamaan nämä auringottomat päivät. Aamusta iltaan samaa harmaata kuin mummon vanhaa villasukkaa. Pimeää. Kotona pidän paljon valoja joka huoneessa ja mies niitä sammuttelee säästääkseen sähköä. Onko viisasta säästää sähköä, jos se aiheuttaa toiselle mieliharmia? Saatan tosissaankin masentua ja se vasta olisikin paha. Olisiko kirkasvalolampusta apua, en tiedä. Yhteen aikaan ne oli kovasti muodissa, nyt niistä ei enää pahemmin puhuta. Jätän yhä hankkimatta semmoisen.


No sattuihan tänään sentään yksi hauska juttu. Olin koiran kanssa kävelyllä ja ajatuksissani annoin Ukon kävellä sinne minne se halusi. Menimme siis eläintarvikekauppaan. Ukko on innokas shoppailija. Luulin, että minulla on pankkikortti taskussa, mutta ostoksia maksaessani huomasin, että se olikin avainkortti. Rupesi naurattamaan. Sain ostokset ja käyn ne huomenna maksamassa. Siitäpä tuli mieleen, että kerran mieheni antoi automaattikorttinsa minulle ja sanoi, että voin ottaa sieltä rahaa ja ostaa sen kauan haaveilemani ulkoilupuvun synttärilahjaksi itselleni. Menin automaatille ja aloitin rahan ottamisen. Ihmettelin, että automaatin tekstit tuli englanniksi ja ajattelin jo äitiäni, joka ei osaa kieliä;miten hän selviää enää automaateilla. Koko nostotapahtuma meni ihan ok, mutta rahaa en saanut, kuittikin tuli englanniksi. Menin sitten pankkiin sisälle kuitteineni ja kassalle esitin asiani. Kysyin, onko mahdollisesti tililtä veloitettu tuo summa vaikka en saanut rahoja. Tuttu kassa ihmetteli automaatin antamaa kuittia ja kysyi, minkälainen automaattikortti minulla oikein on, kun kuittikin on niin erikoinen. Vetäisin kortin taskusta tiskille ja samalla repesimme molemmat nauruun. Tiskillä oli s-etukortti. Menin kotiin ja heitin kortin miehelleni todeten, että ei ole tilille rahaa eikä minulla synttärilahjaa. Hän oikein säikähti etteikö tililtä muka löydy rahaa. Kehotin katsomaan kädessään olevaa korttia tarkemmin. Aina silloin tällöin tätäkin on muisteltu ja naurettu.

maanantai 20. marraskuuta 2006

Urheilusunnuntai


Puolen päivän aikaan alkoi Kisksellä naisten ykkösdivarin peli Topo - Espoon akatemia. Matsi oli tosi jännä ja tasainen, joten oli oikein hyvä, että olin toimitsijapöydässä. Siinä joutuu keskittymmään omaan tekemiseen, että ei jää aikaa pelin jännäämiseen. Topo voitti pisteellä, mikä oli tosi hienoa.


Iltapäivällä olikin vuorossa MM-mitalikahvit. Naapurin tyttö pelaa salibandyä ja oli Saksassa pelatuissa alle 19-vuotiaiden MM-kisoissa maalivahtina. Suomi-tytöt saivat hopeaa! Upea suoritus. Ei tekisi mieli mainita, että kullan nappasi Ruotsi, mutta sanoinpa sen nyt kuitenkin.


Illalla oli oma naisten nelosdivarin peli. Meitä oli aika vähän paikalla ja peliaikaa tuli sen taikia reilusti. Itse tykkäänkin olla kentällä pidempiä kuin muutaman minuutin jaksoja, koska jaksan juosta. Ja ehkä saan juonesta kiinni pienellä viiveellä ; )  Hävisimme nuorille yliopiston naisille, mutta pelistä jäi silti hyvä fiilis. Tosin yhdeltä pelaajistamme rusahti kädessä siihen malliin, että lähti tohtoria tapaamaan kesken pelin.


 

keskiviikko 8. marraskuuta 2006

Spelttipuuroa!


Ostin ruokamessuilta pienten maistiaisten innoittamana spelttihiutaleita ja tänään sain vihdoin aikaiseksi puuron. Se oli todella hyvää, semmoista pehmeän makuista. Keittelin myös mansikkasoppaa ajatellen, että ehkä puuroa ei pysty syömään ilman sitä. Maistui sopalla ja ilman soppaa. Ainoa huono puoli on maitoon keitettävän puuron vahtiminen. Valmistus kesti melkein tunnin, että oli syytäkin olla hyvää!


Päivän piristys oli korisharkat; heitin kymmenen kolkkia sisään! En yleensä saa yhtäkään, mutta nyt oli onnen päivä tai sitten olen löytänyt oikean tekniikan. Toivottavasti tämä toistuu - ja usein.

tiistai 7. marraskuuta 2006

Tilkkutyö vei mukaansa


Kyllä aika menee kuin siivillä! Innostuin taas tilkkutöistä, että lähes kaikki muu on saanut jäädä taka-alalle. Teen ystävän tulevalle vauvalle pikkuista peittoa. Yritän saada siitä rauhallisen näköisen ja semmoisen tekeminen vaatiikin aika paljon -  minulta. Keskeneräisiä käsitöitä on muitakin; villasukat ja pari virkkaustyötä. Niitä teen, jos katson telkkaa. Siis aika harvoin.


Kirjoitin viime viikolla yhdelle ystävällenin käsikirjeen. Yleensä luen saunassa jotain lehteä, mutta nyt keksinkin kirjoittaa kirjettä ja käsin. Tänään sitten sain häneltä kirjeen, myös käsin kirjoitetun. Yleensä meilailemme, mutta tuo postikirjeen saaminen on hienoa. Etten sanoisi antiikkista. Niitä voisikin kutsua antiikkikirjeiksi. 


Lumi on ihanaa, etenkin nuoren koiran mielestä. Ukko-koira syö lunta kuin pienet lapset - salaa. Selkä minuun päin ja välillä pieni vilkaisu, ettei vaan emäntä huomaa mitään! Oli hauska seurata, miten Ukko reagoi lumiukkoihin. Hieman epäluuloista tarkkailua ja muutama kysyvä katse emännälle, voiko niitä lähestyä. Rohkaisun saatuaan saalistamismaista hiivintää kohti ja lopulta kurkoitellen varovaista nuuskimista. Kohde oli todettu vaarattomaksi, joten sen saattoi jättää paikalleen seisomaan.