maanantai 22. elokuuta 2016

ensiapuun!

Viikonloppua vietin serkun mökillä Keuruulla. Kyllä oli ihana paikka! Tuliaisia mökeille, joilla ei ole aiemmin käynyt on vaikea keksiä, ellei sitten ihan peruselintarvikkeita vie.
Halusi viedä jotain käytännöllistä ja turvauduin käyttöesineeseen eli ensiapupussukkaan.


Ompelin pussukan toiselle puolelle ambulanssin.


Ambulanssi, renkaat, hälytysvalo ja etuvalo on kiinnitetty kaksipuolisella liimaharsolla ja kuvat piirretty vapaalla koneompelulla, samoin teksti. Kuski ajaa tukka putkella! Kyseessä on oltava hätätapaus.


Toivottavasti pussukan sisältö riittää mökkiläisten kohdalle osuviin sairauksiin.



Toisella puolella on vain "punainen risti" ja teksti "ensiapu".



Sulo oli rohkea poika, käppäili laiturilla ja kerran putosikin.Tosin ihan rantaveteen.


Koirakavereita oli kaksin kappalein. Vanharouva Helmi rotunsa mukaisesti paimensi nuorempia villikkoja.


Nuori Liinu oli sitten ihan loistokaveri Sulolle!


Vaikka kokoeroa oli paljon, sujui leikki yllättävän hyvin.
Liinulla oli etuna se,  että pääsi juoksemaan matalien huonekalujen alle tai alta ja Sulo jäi odottamaan, että mistä suunnalta se kaveri ilmestyy.
Ulkona vasta-ajettu nurmikko vaan pöllysi ja rantavesi loiksui, kun tämä kaksikko juoksi peräkanaa. Harmi, että minulla ei ollut kameraa silloin mukana, eikä myöskään silloin, kun Sulo ui! Ensimmäisen kierroksen jälkeen juoksi mantereelle ja pian takaisin uudellle uintikierrokselle! Jihuu! Jälleen uusi taito opittu!



Sulon kanssa nukuttiin rantasaunan takkatuvassa ja yöllä saattoi ihailla kuutamoa ja aamu valkeni hieman usvaisena kuten rannan tuntumassa kuuluukin. Tämä maisema avautui saunatuvan ikkunasta.
Kiitokset Kirstille ja kumppaneille ihanasta viikonlopusta!

Ja teille ihanat lukijat, mukavaa viikkoa!

keskiviikko 17. elokuuta 2016

lomaltapaluu

Vaikka kesä on tavallaan ihanaa aikaa, olen ihan valmis syksyn tuloon!
Kesä Suomessa on lyhyt, mutta kyllä se minulle riittää, etenkin kun loppukesästä joka paikkaan änkevät ampiaiset raivostuttavat!
Koko ajan pitää pitää huoli, ettei esim. saunajuomaan ole eksynyt pisteliäitä vieraita, jotka viimeistään suusta syljettyinä ehtivät jättää muistoksi huuleen ikävän kivun ja turvotuksen.
Ampiaisilta sain tänä kesänä vain yhden piston käsivarteen, mutta yhtenä yönä oli kolme jotain eri tyyppiä käynyt käsivarteen, siihen ampparin piston lähelle, päästelemässä myrkkyjään.  Yksi oli kaiketi hämähäkki! Parin päivän kuluttua oli jo mentävä lääkäriin, kun käsi turposi ja kuumotti kortisonitablettien ja voiteiden käytöstä huolimatta.  Lääkärin ohjeet oli samat, joita itsekin olin lukuja vailla valmiina tohtorina osannut tehdä. Huonommin kävi yhdellä ystävälleni, joka ampiaisen pistolle allergisena huitoi ampparia menettäen tasapainonsa ja putosi 2,5 m korkeudesta kalliota alaspäin törmäten vahvaan suomalaiseen graniittiin. Hän selvisi ihmeen kaupalla runsailla ruhjeilla ja aivotärähdyksellä. Siinäpä kovaluinen nainen!


Pidän hunajasta ja niistä mehiläisistä, jotka sitä herkkua tuottaa. Sulo-koira mökillä hieman tutki maassa pesiviä pikku-mehiläisiä ja sai muutaman piston. Yksi poskeen ja toinen tassuun. Heti toivuttuaan meni uudelleen niitä härnäämään.
Paper piecing-tekniikalla tehty ampiaistyyny on turvallinen.  


Työssä oli paljon pieniä osasia, kuten nuo jalat. Hyvällä ohjeella niistä kyllä selvisi. Yleiseti ottaen, paper piecing-työt onnistuvat aina, jos vaan tekniikka on hallussa. Tuon auringonkukka-kankaan ostin alkukesällä nimenomaan tyynyä varten, mutta mallailtuani sitä itseni ympärille, kävin ostamassa pulolet  lisää ja teinkin kesämekon!  
Tyynyn tikkasin muilta osin vapalla konetikkauksella koukeroita tehden. Ne kuvastaa ampiaisten pörräilyjä kukkien ympärillä. Itse ilkimyksen tikkasin reunoja pitkin suoralla tikillä.


Tyynyn päällinen on melkein 40 x 40 ja sisätyyny mahtuu juuri ja juuri. Taustakangas on pelkkää harmaata valkein pilkuin ja reunassa kulkee musta tere.


Posteljooni toi nimpparipostia! Ihanaa fillarikangasta ja toisessa kuoressa ollaankin jo syksyn väreissä! Kiitos Arja ja Kati!!!


Sulo sai lahjaksi Kokkaa koiralle-keittokirjan. Kovasti sitä kirjaa on tutkittu ja paljon hyviä reseptejä löydetty.


"Olen jo päättänyt mitä haluan päivälliseksi!"


"Jauhelihapyörykät ja spagettia!"
Jos nyt vielä kuitenkin mentäisiin kasvattajan ohjeiden mukaan, katsotaan sitten joskus myöhemmin. Kirjassa on niin herkullisia kuvia ja ohjeita ruoista, että voisin syödä itsekin!  Valintaan vaikutti varmaan se, että kaksijalkaiset syövät tänään Jauhelihakastiketta Lindströmin tapaan ja ihan oman "pellon" perunoita.

Minulla on uusi kone. Tämä on MacBookAir. Hyvin kaunis, laiha, sukkela ja hieman etäinen. Olen aiemmin käyttänyt vain Windows-masiinoita, joten tässä on haastetta minulle. Kännykkäkin on jotenkin nääntynyt. Välillä katkoo puhelut, väittää olevansa ihan täynnä kaikenlaista sälää, vaikka kuvia on poistettu albuumikaupalla, toisinaan hyppää pois verkosta jonnekin toisille niityille loikoilemaan ja sitten ihmettelen, että kukaan ei enää minulle soita, enkä saa mitään viestejä. Minut on ihan kokonaan hylätty! Näin kävi kesälomalla mökillä. Vasta kun yritin itse soittaa, huomasin, etten ole edes verkossa. Miten sitä ennen on pärjätty? On minulle käynyt niinkin, että naapurimökiltä on huudettu:"Marja, vastaa puhelimeen, minä soitan sulle!" 

Mukavaa viikkoa sinulle!

perjantai 5. elokuuta 2016

ilmassa on

suuren (urheilu) juhlan tuntua!
Huomenna mökkisaaressa on tyttären etukäteisjuhlat pyöreiden vuosien kunniaksi.
Bileet on hänen ystävilleen, mutta saan olla mukana, koska olen lupautunut lettumestarin vaativiin hommiin.


Niin, se urheilujuhla. Siellä on kuulemma kilpailuja ja voittajat palkitaan. Merellisissä meiningeissä kun ollaan, palkintopussukat ovat tietysti teemaan sopivista kankaista.


Vuoret sopii päällisiin; majakkapussukassa on laine-kangasta, värikkäässä satamassa värikkäitä palloja ja purjeveneille taivas pilvineen eli tuulta luvassa.




Suur-Sulo on hieno mies. Laitoin mattoja lattioille (pissavaara ohitettu), mutta Sulo ei voinut lepuuttaa kinttujaan pelkällä matolla, vaan oli hakenut ompeluhuoneesta itselleen lakanan alleen. Ei tiennyt nuori koira, että otti pitsisen päällyslakanan. Tosin muuta ei ollut saatavilla. Ja tämäkin on ihan noiden pitsien takia ompelusalongissa. 


Ne ei ole synttärit eikä mitkään, jollei viirejä ole! 
Tein viirit kankaasta, tausta on valkoista lakanakangasta. Kirjaimet ohutta tukihuopaa.
Nyt vaan sateetonta viikonloppua kaikille!