sunnuntai 30. toukokuuta 2010

kukallista


Viikonloppu vietettiin mökillä hieman viileissä tunnelmissa. Välillä satoi ja koko ajan tuuli. Meren äärellä on vielä kylmää. Luonnon kauneutta ihmeteltiin moneen mieheen ja naiseen. Tuomet ja kielot tuoksuivat kilpaa, lemmikki- ja orvokkikedot väritti maisemaa. Todella kaunista. Kirvat peitti pöydät ja penkit, mikä ei ollut oikein mukavaa. Etenkin perjantaina niitä oli pöytä ja sen metallijalat aivan vihreänä. Lauantaina ei niin paljoa, mutta ei ne kuitenkaan sukupuuttoon olleet kuolleet. Linnuthan niitä keräili maasta minne minä ne pöydältä harjasin. Ainakin sinitiaisella kuuli olevan poikaset pöntössä ja molemmilla vanhemmilla oli kova työ kantaa ruokaa piipittäjille.




Kieloja kerättiin kotiin tuotavaksi ja olohuoneessa on aivan huikea tuoksu. Ennen mökille lähtöä ehdin tehdä kaksi kassia. Ja näin ensimmäisten kukkien aikaan tietenkin kukkakoristeella. Tilkunviilaajan blogissa näin Tiinan tekemiä ihanan kesäisiä kukkakasseja. Samaista kukkaa käytin aiemmin tyynyyn ja kortteihin ja nyt kokeilin sitä kasseihin.



Oranssista väristä pidän nyt erityisen paljon. Kassi ei ole itselleni, vaan toiselle oranssin ystävälle synttärilahjaksi.  Kassissa on kaksi taskua, toinen vetoketjullinen ja toinen "pikatasku". Kukka on kiinnitetty liimaharsolla ja siksakattu reunoja pitkin. Kukan ympärille käsintikkasin kirjontalangalla koukeroita.



Takapuolelta kassi on ihan tavallinen. Tikkaukset vapaata konetikkausta ja joihinkin kohtiin koneen kuvioita. Sain tungetuksi tähän kassiin vasemmalla pystyssä olevaa mahdotonta kelta-valko-oranssia kukkakangasta. Se ei ole koskaan sopinut mihinkään työhön ja monesta olen se purkanut pois.



Toisesta kassista tein sini-turkoosin.



Pidän tämänkin kassin raikkaasta värityksestä ja vasemman reunan mustikkakangas on syötävän herkullista. Haluan mustikkapiirakkaa! Turkoosi kassi on oranssia hieman pienempi ja tässä  käytin päällisen ja vuorin välissä ohutta laukkuhuopaa. Siitä tulikin jämäkämpi. Oranssissa käytin puuvillavanua. Samanlaiset taskut tein tähänkin.



Mittasin kassit ja kirjoitin mitatkin ylös jollekin paperille, mutta en sitä lappua nyt mistään löydä. Eikä tämäkään kassi jäänyt itselleni. Sen annoin veljen vaimolle. Saattaa olla, että teen itsellenikin tämmöisen kukkakassin, ehkä punaisen. 


Saaressa kuljeskellessa näin haapana pariskunnan ja lähdin hakemaan kameraa mökiltä. No nehän oli heti lähteneet matkoihinsa ja kuvat jäi ottamatta. Kiertelin kuitenkin saarta kameran kanssa ja löysin aiemmalla lenkillä näkemäni katajan ja siinä olevan kummallisen sienikasvuston. Puita on huomattavasti helpompi kuvata, ne ei karkaile sillä välin minnekään, kun toinen hakee kameransa, vaan pysyvät kiltisti paikallaan.


Aika yököttävän näköistä.




perjantai 28. toukokuuta 2010

kortteja kesän juhliin


Tänä vuonna ei tuttavapiirissä ole yhtään yo-juhlia, mutta ainahan noita synttäreitä ja muita juhlatapahtumia on. Pikkuserkkuni Haminasta on saanut kaksospojat. Toinen pikkuserkkuni Hollannista sai muistaakseni vuosi sitten kaksospojat ja heille tekemää korttia mukaillen syntyi tämmöinen arkipäivää kuvaava kortti.



Äiti pyysi tekemään hääjuhlaan kortin. Jotenkin se tuntui kamalan vaikealta. Ajttelin, että täytyy tehdä romanttinen höperrys ja niissä en ole parhaimmillani. Jojo-kukkaset, helmiä, vapaata konetikkausta ja pitsiä reunoihin.



Aina, kun pitää tehdä jotain tiettyä, kuten tämä hääkortti, rupeaa ahdistamaan ja heti sen jälkeen on ihan pakko tehdä vapauttava "mitä huvittaa"-työ. Silppukopasta nappasin roskia ja niistä tein muutaman kortin - ei mihinkään erityiseen tarpeeseen, lähinnä varoiksi. Muutamat synttärit  on tiedossa, joten jos en sitten muista tehdä varsinaisesta sankaria ajatellen kottia, niin on mistä ottaa. Pohjakangas on jonkun kangasmallin palasesta, siinä oli hapsut valmiina, enkä niitä lähtenyt poistamaan. Kangassilppua tyllin alla ja tikkausta päällä.



Joskus hamassa menneisyydessä, kun kokeilin tasohuovutusta, tuli tehtyä aika kelvotonta pintaa. Piilotin huopalevyt yhden laatikon pohjalle ja nyt nappasin sieltä palasen, joka sopi hyvin kortin pohjaksi. Tekniikka sama kuin edellisessä.



Ja hei, eikö kukaan tiedä missä kaupungissa tämä lintu asuu? Tietäjistä arvon yhden henkilön, joka saa jonkun palkinnon. Joskus. Aikaa on vastata vaikka keskiviikkoon 2.6 asti. Torstaina sitten arvotaan.


torstai 27. toukokuuta 2010

lepohetkiin


tein Ukolle pienen makuualustan. Hän esittelee itse peittonsa mielellään. Ukolla on tapana silloin tällöin (eli kun vien mattoja ulos) olla apurina siivouksessa. Retuuttaa omia peittojaan ja pieniä mattoja pitkin pihaa. Se on ihan sallittua lumikeleillä, ei mielellään muulloin. Mökillä hän saattaa saada siivouspuuskan ja ihan oma-alotteiseti kantaa petinsä ulos ja juoksee se hampaissa pitkin pihaa.



Peitto on jämäpaloista koottu. En muista mistä idea tähän lähti, jostain jenkkiblogista ehkä. Olen heitellyt muista töistä jääneet suikaleet yhteen laatikkoon ja sieltä erottelin tummat ja vaaleat omiin kasoihin. Yhdessä ruudussa on erilevyisiä suikaleta yhdistettynä niin, että sain blokista leikattua 4" + sv neliöitä. Vaaleita ja tummia neliöitä asettelin vuoron perään niin, että  suikaleet meni eri suuntiin. Peitto on 34 x 34" eli noin 87 x 87 cm.



Jotenkin tästä tulee mieleen vanhat riemunkirjavat räsymatot. Tikkauksia mietin tovin jos toisenkin, eikä mikään oikein sykähdyttänyt. Mikään selkeä ja suoraviivainen tikkaus ei tullut kysymykseenkään. Sitten pistin työn koneen alle ja aloin vaan kiemurtamaan.



Ukko on niin kiitollinen hemmo, että sille kelpaa ihan mitkä tikkaukset vaan. Eikä värilläkään ole mitään väliä.

maanantai 24. toukokuuta 2010

ensimmäiset muttolinnut...


... lähtivät kohti Afrikkaa. 



Tässä ne olivat kokoontuneet meidän parvekkeelle, mutta sitten ne matkasivat Tanskan kautta eteläiseen Ruotsiin muutamiksi viikoiksi. Sieltä matka jatkuu kohti Afrikkaa. Lintuihin on virkattu heijastinlankaa ja joihinkin pujoteltu virkkauksen edetessä heijastinnauhaa. Afrikassahan pimeä tulee aikaisin ja ainakin Nigeriassa heijastimet ovat melko tuntemattomia, ihmetystä aiheuttavia kapineita. 



Lankana linnuissa on Novitan Puro Batik. Ja muuten, tiedoksi niille, jotka jäivät kaipaamaan Novitan villaista Puroa, se tulee takaisin kauppoihin heinä-elokuussa. 



Hieman ujo laulava lintukoira vahtii puisia lintuja pusikon takana. Tiedätkö missä kaupungissa tämä pieni lintu asuu?



 


   



 


 

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

4 x marimekko


Nämä pari viikkoa, jotka tytär oli meillä "vieraana", kuluivat ihan yhdessä hujauksessa. Tänään aamulla hän lähti ja tämä huone muuttuu taas minun valtakunnaksi. Ompeluhommat aloitin jo eilen, mutta ensin aiemmin valmistunut juttu. Tein ennen tyttären saapumista hänelle lahjaksi puseron. Kaavat Suuresta Käsityölehdestä 5/2009.



Tytär menee kesäksi töihin Afrikkaan ja hänellä on siellä jo edellisiltä kesiltä tuttuja työkavereita, joille on kiva viedä jotain pientä. Argentiinalainen Dario saa essun. Hän kestitsee usein ystäviään, joten lahja lienee passeli.



Kankaana Maija Louekarin Marimekolle suunnittelema Kippis. Essussa on samasta mustasta kankaasta tehty vuori kuin nuo etupuolen kaitaleet ovat. Tein sopivalle käyttökorkeudelle napilla kiinnitettävän näppispyyhkeen. Se on hauska yksityiskohta ja tuo elävyyttä muuten simppeliin essuun. 



Kaski afrikkalaista naispuolista työkaveria saavat pussukat. Niitä en ole aikoihin tehnytkään. Melkoinen kiire oli näitä tehdessä, joten mitään hienouksia ei ollut aikaa väsätä.



Molemmat varastoista löytyneistä Marimekon kankaanpalasista, kooltaan 18 x 21 cm. Päällinen, vanu ja vuorikangas vapaalla tikkauksella ja kovalla vauhdilla.



Kuinkas sattuikaan, että kaikki työt on tehty saman firman kankaista! Tytär osti essukankaan, mutta muut löytyi minulta. Puserokankaan ostin ystävämyynnistä keväällä. Kaipa tuo Marimekko on kuin kansallistuote, semmoinen peri-suomalainen, jota on helppo viedä tuliaisiksi maailmalle.


Taisi olla liian pitkä tauko päivityksissä, kun tuli söhlätyksi muutama kirjoitus taivaan tuuliin. Jokaisella kerralla, kun olen aloittanut kaiken alusta, on postaus lyhentynyt. Ehkä tämä kolmas yritys nyt pääsee blogiin asti.