tiistai 6. syyskuuta 2011

merellinen


Ajattelin niin, että jos saan edes hieman kangasvarastoja hyödynnettyä, voin viikonloppuna ostaa jonkin pienen pienen kankaanpalan Wanhan Sataman kädentaitomessuilta. Siksi heti töistä tultua jumittauduin ompelukoneelle ja sain aikaiseksi pienen pussukan. Kangasvarasto ei tästä juuri huvennut, mutta tulipa tehtyä jotakin.



Pussukka on kutakuinkin symmetrisen muotoinen, vaikka kuvassa näyttääkin olevan hieman sitä sun tätä. Edellisen postauksen kommenteissa kaipailtiin niitä mokia, joita siihen liinaan sain mahtumaan. En nyt kuitenkaan jaksa kirjoittaa niistä, koska pieneen liinaan mahtuu yllättävän paljon hölmöilyjä. Sen sijaan tähän pussukkaan tuli yksi moka. Leikkaan vuorikankaan aina hieman leveämmäksi kuin päällisen ja vanun. Kun olen ommellut sivusaumat yhteen, tasoitan toisen puolen vuorikankaan päällisten ja vanujen kanssa samaan mittaan, mutta toisen puolen vuorikankaan jätän leveämmäksi. Sitten taitan tämän leveän lerpakkeen nätisti sauman yli toiselle puolelle. Käännän saumavarat sisään ja neulaan sen kiinni. Lopuksi ompelen koneella suurinpiirtein sivusauman kohdalle tämän huolittelukaitaleen. No tätä pussukkaa tehdessä en nyt sitten sattunut muistamaan, että vuoren tulee olla leveämpi. Siksipä jouduin leikkaamaan vuorikankaasta suikaleet, joilla huolittelin saumat samaan tapaan kuin vinokaitaleella voi huolitella kaikki sotkut piiloon.



Käyhän se näinkin, mutta helpommalla olisin päässyt, jos malttaisin ensin ajatella. Kuvasta näkeekin tikkaukset, joita ei ole paljoa. Tuommoista kaarevaa menoa kankaan kuvion mukaan. Hoh-hoijjaa, jokohan seuraava työ sujuisi ilman mutkia. Täytyy tehdä jotain hyvin hyvin simppeliä, vaikka lakana. No ei oikeesti, mikään ei ole niin tyhmää kuin lakanan ompeleminen. Tai verhojen.


Suuret kiitokset teille kaikille ihanille ystäville edellisen postauksen kommenteista! En enää edes muistanut, miten mukavaa niitä on lukea.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

kukkaliina


Nyt on alkanut ompelukone hurisemaan ja jotain valmistakin olen saanut aikaan. No jo oli aikakin!



Tämä on joko pieni kesäinen pöytäliina tai sitten sen voi ripustaa seinälle roikkumaan. Tein taakse sen kolon keppiä varten. Koko on 46 x 46 cm. Tilkunviilaaja teki tuollaisia keskellä olevia kukkia kasseihin jo ammoisina aikoina. Tein itsekin silloin muutaman kukkakassin ja pidän tuosta kukkasesta ja sen tekemisestä. Kyllä tuota liinaa tehdessä huomasi, etten ole aikoihin ommellut. Kamalasti tuli tehtyä virheitä ja kaikkea semmoista möhlinkiä, mistä en edes viitsi kertoa ; ) Tikkauksia tein taas vapaalla tyylillä, joka välistä villiintyi ihan liian vapaaksi.



No nyt olen kuitenkin päässyt jonkinlaiseen alkuun näissä käsityöhommissa. Osin tämä hiljaisuus täällä johtui siitä, että olin koko kesän töissä. Lomapäiviä oli vain muutama. Toisaalta en viitsinyt niinäkään vapaahetkinä, mitkä olin kotona, aloittaa mitään työtä. Tytär asui kesän meillä ja tämä minun ompelusalonki on hänen vanha huoneensa. Olisi ollut ihan tyhmää levitellä kankaat muutaman tunnin ajaksi ja sitten siivota kaikki pois. Voi olla, että oli ihan terveellistäkin pitää kunnon tauko ompeluksista. Mutta nyt aion sukeltaa kangaslaatikoihin!