Kisakallion tilkkumaraton

Virkistävä viikonloppu takana! Urheiluihmiset ainakin tietää, mitä Kisakalliossa tapahtuu, mutta nyt ei oltu perinteisten urheilujen parissa, vaan vetäistiin naisporukassa ompelumaraton. Perjantaista sunnuntaihin.

Tämän maratonin aikana tankattiin todella hyvin nesteytystä unohtamatta! Söin ensimmäistä kertaa särää. Tiedätkö mitä se on?

Tästä kulhosta ei kukaan erehtynyt nappaamaan suuhunsa, sen verran ehdittiin katsoa, että sormet meni johonkin monista karkkikulhoista.

Erittäin iloinen olen siitä, että sain tämän pitkään lojuneen kankaanmaalaus- painamis- ja kirjontatyön kasattua tyynyksi. Päällinen on Taito Etelä-Suomen käsityö- ja muotoilukoulun tuotoksia vuoden takaa.

Taustakankaana on niin ikään itse painettua valkoista perlaa tms.

Yritin saada merellistä tunnelmaa ja kirjoin lisää elämää kasvien muodossa. Voisihan tämä olla myös akvaario. Tämä kirjominen oli todella kivaa! Ja olen ihan tyytyväinen tähän kokonaisuuteen.

Teemme Syyringin tilkkukillassa peittoja Ukrainan pakolaislapsille. Olen ajatellut tehdä tästä Lori Holtin Farm Girl Vintage 2:sta traktoreita, kuorma-autoja ja lintuja. Ainakin. Traktoreiden ompelussa tai oikeastaan jo osien leikkaamisessa tuli kompuroitua niin paljon, että kahden menopelin jälkeen oli tehtävä lintu. Niitä olen tehnyt aikaisemminkin, mutta silloin pienempiä blokkeja. Nämä ovat 12 tuuman blokkeja. Linnuista selvisin ilman vaikeuksia.

Sen verran oli haastetta traktoreiden kanssa, että monimutkaisemmat kuorma-autot sai jäädä kotihommiksi! Vähänkö nauratti ne kaikki mokat, mitä sain noihin traktoreihin tehdyksi! Jokaisessa traktorissa muitakin eroja kuin väritys.

Ja mitkäs geimit ne olisi, jos ei kakkua olisi tarjolla! Tämän upean ja maistuvan kakun on tehnyt vihtiläinen SBBakery. Ja sen söivät suurella halulla 7 reipasta naista ympäri Suomea ja yksi oli saapunut Saksasta asti. Minulla on ollut pidentynyt talviuni tilkkuilun suhteen. Alkoi jo syksyllä ja tämä viikonloppu herätteli tilkkuiluun. Ommellut kyllä olen, mutta vaatteita ja muuta, mutta en tilkkutöitä. Ehkä tämä tästä. 

Oli ihan superviikonloppu! 

Enimmäkseen olen puuhastellut neulelankojen parissa. Olen joskus kymmenen vuotta sitten aloittanut tällaisen "pistele mitä haluat" työn. Sitä olen välillä tehnyt ilman sitä kuuluisaa punaista lankaa, vaikka sitä hieman tässä työssä on. 

Kesälomaa ja kasvivärjäystä ajatellen tilasin työkaverin kanssa yhteensä 6kg lankaa, 3 kg kummallekin ja 3 eri laatua. (www.chesterwool.com)

Novitan Sukkaboksissa oli langat ja ohjeet Niina Laitisen Tanssivat pisarat -sukkiin. Lanka on Novitan 7 veljestä Nature. Lankaa oli hyvä neuloa ja pinnasta tuli hieman kiiltävä. Jos olisi vielä kiiltävämpi, sukat jalkaan vetäisemällä saisi säihkysääret! Kivasti edes nämä sukat kävelee, omat askeleet jäi viikonloppuna hyvin vähäisiksi, suurin liike jaloilla oli varmaan polkimen painaminen. Tänään sitten köpöttelinkin ne vaaditut 10 tuhatta askelta.

Mukavaa viikkoa!

Luovasti kudottu

Kevään viimeisellä kurssilla oli luovaa kudontaa ja se oli enemmän minua kuin se edellinen tarkka kudonta. En voi sanoa olevani suurpiirteinen, mutta pirtapuukudonta oli turhan tarkkaa ja hidasta.

Pienelle työlle löytyi paikka olkkarista, ainakin toistaiseksi.

Kaikenlaisia lankoja, nauhija ja naruja voi kutoa tällaiseen työhön. Laitoin ryijysolmuilla hieman lankanippuja yhteen riviin ja avasin lankojen kierteitä, että niistä tuli tuollaisia pöyheitä.

Luonnonväriset pallerot ovat oikealta tekniikan nimeltään helmipoimintaa, mutta minä käytän niistä kotoisaa nimeä pallerotekniikka.

Tällainen siitä sitten tuli! Hapsut leikkasin tahallaan vinoon. Tällaisessa työssä voi kaikki mokat muuttaa tarkoituksella tehdyiksi ja siitä minä pidän! Ja pidän kyllä tästä työstäkin.

Kässäkoulun keramiikkaa

Taito Etelä-Suomen aikuisten käsityö ja suunnittelukoulussa oli vuorossa keramiikka. Vietimme muutaman viikonlopun Tapanilassa sijaitsevan Steniuksen Erkin savipajassa. Opettajana oli Ritva Tuominen, joka tekee itse ihania dinosuaruksia. Olen joskus vuosia sitten ostanut häneltä muutaman dino-tuotteen.

Tässä osa minun taideteoksista odottavaa uuniin pääsyä. Edessä on jo toinen poltto eli lasituspoltto. Ensimmäinen on raakapoltto. On se vaan niin jännää, että tuollaisista valkeistakin tulee polttamisen jälkeen hienoja värejä!

Mielikuvissa tästä oli tulossa jotain kauniimpaa, mutta kyllä nuo hedelmät siitä ihan hienon tekee! Siis nuo säröt eivät ole vahinkoja vaan ihan tarkoituksella ja kovalla vaivalla värkättyjä.

Loppusavista tein ilman suurta suunnitelmaa tuommoisia pieniä kökkäreitä. Ensin ajattelin niistä nappeja, mutta toiseksi ajattelin, että en kyllä tee nappeja, vaan tuollaisia palleroita, jotka ehkä joskus pääsevät osaksi jotain suurempaa. Paitsi tuo sininen. Se on koru, mutta lasitusta meni reikään ja se tukkeutui. Varmaankin voin porata reiän auki, sitten kun saan porani takaisin. 

Vihreä lasite on nimeltään häränveri ja sähköuunissa siitä tulee vihreää ja puu-uunissa punaista. Eri saville oli omat lasitteet.Huomaa, että valkeassa yrttikipossa on oikein kahvat! Voin niistä kannella yrttejä sinne tänne.

Täytyihän se yksi mökki tehdä! 

Hedelmäkulho ylhäältä päin kuvattuna. Ei siinä ihan tuollaista valkeaa kohtaa ole, valaistus vaan tekee sen. 

Kaikki muut, paitsi vasemmalla oleva vaalea kippo, on tehty valkosavesta. Vaalea kippo on tehty dreijaamalla punasavesta ja täytyy sanoa, että se dreijaaminen ei sujunut! Kippoon tuli yksi hieman ohut kohta ja muutenkin se on hieman menossa johonkin suuntaan. Okran värinen kipponen on tehty nipistelytekniikalla. Pidin kovasti tuosta sanasta! Tuli lapsuus mieleen, silloin tuli nipisteltyä siskoa käsivarresta ja äidin hoitolasta kostoksi pikkusiskon nipistelystä. Silloin nipistelyä harrastettiin ahkerasti, toisin hieman toiseen tarkoitukseen kuin nykypäivänä. Meillä taisi olla nipistelytekniikka hallussa : D

Joihinkin kippoihin painoin koristekuvioita.Vihreän kipon lasite on sellaista, että kuviot tulee hyvin esiin kaikissa epätasaisuuksissa.

Yrttikipossa on nyt muhkea salaatti, mutta tämä on tarkoitettu kahdelle yrtille. Vihdoinkin sain sellainen! Silloin kun tehtiin betonitöitä, minulla oli tekeillä yrttiruukku. Ei siitä mitään tullut, mureni palasiksi, kun irroitin sitä muotista. Tämä on tehty makkaratekniikalla ja on hieman kömpelö, mutta oikein hyvä. tehtävässään.

Kässäpäivänä työpaikalla tehtiin ihan sattumalta Terhin kanssa pyöreitä. Ei sitten kummallakaan ihan sievää ympyrää syntynyt, menivät hieman kiven mallisiksi niin Terhin pikkuinen laukku kuin minun epämääräisen kanavatyön punainen virus.

Mukavaa loppuviikkoa ja viikonloppua!

Kudontaa ja neulontaa

Taito Käsityö- ja muotoilukoulun kevään ensimmäinen kurssi sisälsi Pirtapuukudontaa. En ollut ollenkaan innostunut, että jihuu, nyt päästään kutomaan! Alkutouhujen jälkeen, kun pääsi kutomaan, tilanne olikin jo toinen!

Ensimmäinen kurssipäivä meni melkolailla pareittain tehtävien loimien laittamiseen. Se olikin ihan outoa puuhaa minulle. Monta vaihetta, jossa täytyi olla tarkkana. Olin ajatellut käyttäväni loimena Nalle-lankaa ja kuteena Novitan vanhaa Faunaa. Opettajan neuvosta vaihdoin langat toisin päin ja vielä kuteena käytettävän langan Novitan Kajastus lankaan.

Kuvassa valmis tuote roikkuu naapurin aidan päällä. Pidän väreistä kovasti. Tietenkin, enhän niitä muuten olisi valinnut! Suunnittelutyö ei pitänyt paikkaansa, koska langat vaihtuivat. Työ näyttää ryppyiseltä koska on ollut minulla jo kaulassa koiralenkin verran.

Jos nyt tekisin toisen, osaisin välttää monta virhettä.

Aloitin aivan liian tiukkaan kutoen, onneksi opettaja huomasi sen ja sain purettua tiukkikset pois. Lopputuloksessa on kyllä paljon virheitä. Paikoitellen kudonta on mennyt vinoon eli toisessa reunassa on tiukempaa, toisessa harvenpaa kudontajälkeä. Lisäksi valmista työtä katsellessa oivalsin, että reunoihin olisi pitänyt kiinnittää huomiota enemmän. Kohtuullisen siistit ne ovat, mutta lankoja rullalle kiristäessä olisi pitänyt huolehtia, että reunimmiaset loimilangat tulevat myös "päällekäin" eikä levittäydy yhtään sivuille vierekkäin. Kun en tätä tehdessä oivaktanut, reunat ovat hieman lyhyemmät eli keskiosa menee aavistuksen kuopalle. Kudonta kokemuksena oli ihan mukava, voisin tehdä tätä toistekin.

Sain ystävältä ihanan kevätkimpun ja kuinka ollakaan, samoja sävyjä löytyy kaulahuivista. Kuva on huonossa valossa otettu ja värit likaiset.

Pirtapuut olisivat käytettävissä, mutta en taida laittaa yksin uusia loimia, se on liian vaikeaa.

Tilasin Novitan Sukkaboksin jossa on Nina Laitisen suunnittelema malli Kuningatar tarvittavine lankoineen. Ensimmäinen sua Novitan Kajastus kuviossa. Eli sama lanka kuin on huivissa kuteena. Ja tämä on sitä neulontaa! Hyvä erottaa samalla tavalla kuin kankaissa. On joko neuloskangasta tai kudottua kangasta. Vaikka sama tuo, kuka kutoo ja kuka neuloo, kunhan valmista syntyy. 

Kukahan on se 39 jalan omistava kuningatar, joka nämä saa?

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle... #kässäjoulukalenteri

Tämä on Käsityöblogit FB ryhmän joulukalenteriin liitetty postaus, luukku 17 ja edellisen luukun 16 postaus löytyy 

blogista Knitgrammer

ja luukku nro 18 

Jonnan koukkuja

Muut luukut ja paljon muuta löytyvät 

Käsityöblogit 

 Huomasin, että työkaverilla oli käsityöpussukkana muovipussi. Minua sellainen alkoi heti kauhistuttaa! Päätin, että teen hänelle joululahjaksi kankaisen kässäpussukan. Nautin aina, kun keksin jonkun kohteen, jolle voin tehdä tarpeellisen tavaran. Itsellä on yksi jos toinen pussukka ja aina on kiva kokeilla uutta mallia tai ideaa, mutta eihän yksi ihminen mahdottomia määriä kässäpussukoita tarvitse! Siksi on kiva saada kiinni jokui muovipussin käyttäjä ja saada hänestä kohde seuraavalle työlle.

Minulla oli viimeisellä kerralla tilkkukursin aiheena EPP eli English Paper Piecing ja samalla tekniikalla toteutin kässäpussin.

Perhosen siivet saa helposti salmiakin muotoisesta paperimallineesta leikkaamalla yhden terävän kulman pois. Näitä mallineita voi piirtää itse tai estiä netistä.

Kangas harsitaan  tai kiinnitetään kuvassa käytetyillä pistoilla paperimallineen ympärille. Kuvan pistoilla kun kiinnittää kankaan, pistot eivät mene paperin läpi, eikä niitä tarvitse poistaa saadakseen paperin pois. 

Pidä paperi paikoillaan, kun ompelet kaksi palaa yhteen aivan reunoista pienillä aivepistoilla. Ennen pohjakankaaseen kiinnittämistä ota paperit kuitenkin pois! 

Siipiosien väliin olen laittanut palan tummaa kangasta ilman mallinetta. Siipien terävät kulmat voivat jäädä kuvan mukaisesti, sillä vartalopala tulee niiden päälle. Ompele vielä tuntosarvet muliinilangan muutamalla säikellä ja perhonen on valmis!

Heksagoneista voisi tehdä kukkia perhosten joukkoon.

 Käsinompelu on hyvin rauhoittavaa. Jokaiseen pistoon täytyy keskittyä ja katsoa, että pistot ovat tarpeeksi sileitä, siistejä ja lähes näkymättömiä. 

Pidän tällaisesta hidasteluompeluista. Pisto pistolla eteenpäin sanoi o-pistosihteeri!

Toisella puolella perhoset jatkavat liitelyä. Jokainen on omanlainen. Lankavyyhdin alla on lahjan saajan nimikirjaimet. Pohjakangas on pellavaa ja nyörit pyörittelin puuvillalangoista. Pussissa ei ole vuorta ja se on ommeltu laakasaumoilla.

Jatkoin käsinompelua tehden mini-pienen joulusukan.

Hyvää Joulunaikaa satunnaisille vierailijoille!

tähtiä ja tuftausta

 Kankaat on nyt olleet hieman sivuroolissa kaikkien muiden materiaalien vietyä aikaani. Muutaman mekon olen tehnyt ja yhden pipon. Tampereen käsityömessujen paluumatkalla oli reissukaverillani kiva neulatyyny ja sellaista minäkin sitten aloin tehdä. Käsinompelu on kivaa ja rauhoittavaa. Sellaista hidastelua. 

Tykkään hidastelusta.

Näppärän kokoiset heksagon-neulatyynyt!  

Ihanaa kangasta nuo tähdet. Ja molemmissa keskikoristeena helmet. Jos olisi pieniä helmiä, voisi niitä laittaa sakaroiden kärkiin myös. 

Toisesta neulatyynystä tein rannemallin. Vuosia sitten, kun olimme Syyrinki-killan kanssa käymässä Virossa tilkkutaiteilija Marja Matisseenin luona, ostin häneltä vastaavanlaisen neuliksen. Tykkäsin siitä kovasti ja käytin ahkerasti. Sitten kuminauha löpsähti kokonaan. Kuitenkin ommellessa tikin tieltä napatut neulat iskin ranteeseen. Oli jäänyt niin lihasmuistiin, että neula pois työstä ja ranteeseen. Aikani rei'itettyä vasenta rannetta, alkoi viesti mennä aivoihin ja neulat pöydälllä olevaan neulatyynyyn. 

x o x o x o x o x

Villalankojen kanssa olen puuhannut, mutta puikoilta ei ole valmista syntynyt. Sen sijaan olen purkanut kirjoneuleisen villapaidan. No ei se ihan valmis ollut, helmaa ja hihoja vailla. Kalina Malina ei sitten tuntunutkaan omalta. En ole koskaan purkanut niin paljoa. Nyt on kasa suttuista lankaa.

Tähän härveliin tutustuin Taito kässäkoulussa. Ehkäpä hankin "Sirkan sääret", sillä olisi paljon kätevämpää vyyhdiltä keriä lankoja ja kai se toimisi toisinkin päin.

Kerijälaite olisi tietenkin hyvä pari Sirkalle. Tulisi nättejä keriä.

 

Kässäkoulussa olisi pitänyt olla suunnitelma piirrettynä paperille ensimäiselle tuftaus-tunnille tullessa. Minun suunnitelma oli hieman hatara lyijykynähahmotelma, mutta piirsin suoraan kankaalle uudet kuviot ja tässä kuvassa olen kuviot jo tuftannut. Lanka on grafiitin harmaata, melkein mustaa.

Kuvioiden jälkeen aloin tehdä taustaa. Sen olin suunnitellut hieman tilkkutyön tapaiseksi.

Neuloina käytimme Oxfordin Punch Needeleitä. Numero 8 oli minulle sopiva. Siinä oli hyvä tuo päässä oleva metallirengas, jonka läpi lanka laitetaan. Se pitää langan paikallaan eikä se pääse pois neulan varren halkiosta.

Tuftauskehikon saimme lainaksi joksikin aikaa, mutta en ehtinyt saada työtä valmiiksi siinä ajassa ja soitinkin Toikalle (valmistaja) ja pyysin heitä tuomaan kehikon Tampereen kädentaitomessuille. Kotona kasasin sen heti ja siirsin keskeneräisen työn siihen odottamaan työn jatkumista. 

Ja ahkeroinnin jälkeen sain irrottaa valmiin työn kehikosta.

Minun työssä tämä lenkkipuoli on nurja eli takapuoli. Usein tätä puolta käytetään paraatipuolena.

Tämmöinen tästä nyt tuli. Olen ihan tyytyväinen. Valokuva on rajattu turhan tiukasti. Työ on kooltaan noin 50 x 50 cm ja ehkä hankin kehykset ja laitan seinälle tai sitten siitä tulee jättityyny. 

Seuraavaksi suunnittelen tekeväni semmoisen työn, jossa paraatipuolella olisi molempia, sekä nukkalenkkejä että pistoja. Jotain kivoja kuviota nukkalenkeillä ja tausta pistoilla. Lenkkejä olisi eri lorkuisia. Täytyisi vaan ensin keksiä se "kiva kuvio". 

Moni katsoo areenasta pentuliveä, minäkin. Mutta enemmän tulee katsottua tätä meidän Sulo-liveä pehmojen kanssa.