Näyttelyt

lauantai 7. tammikuuta 2017

Finally ready! Viimeinkin valmis!


1.1.2016 I take part to Audrey`s Quilty 365 challenge. At last all 366 books are fiend their places and the whole quilt top is ready. 

Viimevuoden haastetyö Quilty 365 on vihdoin kasassa ja kuvattu! Haasteessa oli ideana jokaisena päivänä ommella yksi ympyrä (tai joku muu oman valinnan mukaan). Päädyin applikoimaan noin 2" halkaisijaltaan olevat ympyrät ja lehden malliset appelsiinin kuoret käsin 3,5 " (valmiina) vaaleisiin pohjiin. Homman olisi voinut tehdä myös koneella vaikka siksakaten, mutta jostain syystä hurahdin tuohon käsinompeluun. Vuosi 2016 oli karkausvuosi ja siksi päiviä olikin 366. Työssä on 26 x 14 pientä blokkia ja sehän tekee vasta 364! 


There is 26 x 14 rows and together it`s only 364. The missing two little circles you can find in this picture. The other one is easy to find in the middle of those yellow bigger circles but the other one is appliquéd at the turquoise ogenge peal is located at the bottom left. Now it looks like a kayak. 

En halunnut laittaa takapuolelle kahta puuttuvaa blokkia ja ratkaisin asian niin, että ompelin työhön kaksi pienempää ympyrää. Toinen on alhaalla vasemmalla olevassa  turkoosissa orange peals ympyrässä. Nyt se näyttää hieman kanootilta. Toinen onkin helposti löydettävissä keltaisten ympyröiden keskellä. Ompelin tuon hymynaaman viimeisenä ja olin ihan yhtä hymyä ympyrän kanssa.  



Mukana on muutamia Muumi-kankaita.


Pyrin valitsemaan kullekin päivälle kankaan, joka vastasi jollain tavalla päivän fiilistä, jotain tapahtumaa tai hauskaa hetkeä. Ihan aina se ei onnistunut, mutta suurin piirtein tällä tavalla blokit valmistui. Pyrkimys oli, etten käyttäisi kuitenkaan samaa kangasta kahta kertaa, mutta sekään ei ihan toteutunut. 


Nice memories from last summer!

Ihania kesämuistoja!


Wolkkari-päivänä näin pitkän letkan vanhoja Wolsvageneita ja olin niin iloinen, että minulla oli tuo pieni ystävältä valmiiksi ympyräksi leikattu Kleinbussi! 


Työssä on paljon ystäviltä saatuja kankaita ja tässä haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia!
En luettele nimeltä ketään, ettei vain kukaan unohtuisi.


The diameter of my circles are 2"  and background is 4" with seam allowance. Size of the quilt top is 89,5" x 48,5". Many fabrics are from my friends and I want to thank you all!
And also I want to thank you Audrey! This was my first big challenge and I did it!
I´m very happy now!

Tilkkupinta on aika tyhmän kokoinen. 89,5# x 48,5".
Senteissä n 227 x 123 cm.
Olisin halunnut siitä leveämmän ja hieman lyhyemmän, mutta silloin ei olisi neljän blokin muodostamat kokonaisuudet istuneet näin hyvin. Ahdasmielisyyttäni halusin säilyttää neljän blokin ryhmät enkä jättää yhtään tyhjää ruutua. No ihan on oma syy tämä koko, joten eipä siitä sen enempää. Sivuja voisin valkealla reunuksella levittää, mutta en nyt oikein tiedä. Nyt vaan iloitsen, että tämä haaste on valmis. Tikkaukset ovat mietinnässä eikä niilläkään ole kiire. Varmaan jotain tavallista viivaa tai kamalaa kiemuraa. 


Aurinkoisia päiviä!

perjantai 30. joulukuuta 2016

viimeisiä viedään!

Ja monellakin saralla! Kohta alkaa vuoden viimeinen vuorokausi ja Quilty 365- haaste on vielä kesken! Ihan loppusuoralla palojen kiinnittämisessä olen, mutta vielä niissä on aikamoinen homma.



Sitten kun kaikki palaset on koottu yhteen, alkaa tikkaaminen. Mietin jopa sellaista, että tikkaisin käsin joka päivä yhden blokin verran, mutta en taida kuitenkaan. Koneella pistelen menemään.


Eilen illalla, kun ompelin noita ympyröitä nojatuolissa istuen, tuli Sulo siihen viereen ja tyhjensi lelukopan sisällön lattialle, laittoi oman päänsä koppaan ja nukahti siihen. Kai se halusi fiilistellä, miltä vaikkapa pehmo-possusta tuntuu olla kopassa.


Tänään olin illalla siskon kanssa kahvilla Lönkalla sijaitsevassa turkkilaisessa Tulips Cafessa. Tilasimme turkkilaiset kahvit ja ystävällinen isäntä kiehautti ne hiekassa.
Sisko lähtee kuukaudeksi Espanjan residenssiinsä ja vietettiin hänen loman alkamisen kunniaksi kahvittelutapaaminen. 


Serviisi oli hyvin sievä ja kahvi erinomaista, jos pitää turkkilaisesta kahvista.


Paikka on sisustettu turkkilaiseen (ja ottomaanien) tapaan ja on viihtyisä. Musiikki soi sopivalla volyymillä ja henkilökunta oikein mukavaa. Kuvan seinä on hyvin kolmiulotteisen näköinen. Harha syntyy taitavasta kuvioinnista.
Suosittelen paikkaa.
Söin siellä aikamoisen herkun ja siksi olikin hyvä ehdottaa tyttärelle lakkopapereiden tekemistä.


Hänen kanssaan on perinteisesti silloin tällöin tehty mitä erilaisempia sopimuksia. Nyt tytär laati Herkkulakko-sopimuksen. Ihan itse valitsin tuon, ettei mitään herkkuja ennen Vappua. Olisin voinut valita toisinkin, mutta mennään nyt näin. Jäde hieman mietitytti, mutta en ottanut sitäkään. Vappuna sitten oikein överit!
Laura keksi kivan palkinnon tähän "kisaan". Tuo "ääretön häpeä ja lisää läskiä" kyllä motivoi!
Siinäpä sitä on suunnitelmaa ensi vuodelle. Tiukkaa kurinalaisuutta syömingeissä, lenkkeilyä ja kuntoilua. No on jotain kivaakin tulossa! Tilkkupäiville olen ilmoittautunut, hankkinut majoituksen, hyvän seuran ja matkat! Ja olen ihan varma, että jokaisena päivänä tapahtuu jotain mielenkiintoista! Niin käy aina, kun vaan pitää silmät auki ja havainnoi ympärillä tapahtuvia juttuja.


Heti kun ympyrät ovat kasassa, jatkan näiden eläinten parissa.
Päällimmäisenä on onnen hevonen ja se antaa teille kaikille onnenpotkun ensi vuodelle!
Saattaa näyttää, että sillä on laihat ja tikkusuorat koivet eikä ne mihinkään onnenpotkuun taivu, mutta kyllä vaan taipuu!
joten:

Onnellista Uutta Vuotta 2017 teille ihan kaikille ihanille ystäville!





perjantai 23. joulukuuta 2016

saako jo avata?



"Voitko ottaa tämän kamalan hatun pois. En tykkää yhtään, ihan nolottaa moinen kotsa."


"Ihan oikeesti! Tässä on hymy, ota se kuva ja sitten pipo pois. Ei ole kivaa istua sisällä pipo päässä, kun omasta takaa jo tuo karvahattu. Punainen ei edes sovi minulle. Tää on ihan naurettavaa!"


"Siinä on sulle tonttu ja tonttuhattu."


"Taidan avata tämän paketin nyt, vaikka hieman jännittää."



 Tein muutaman riismuro-valkosuklaa kuusen. Hieman oudon näköisiä tuli, mutta oikein hyvän makuisia!


Sulo saa avata pakettinsa huomenna,
mutta paljastan nyt teille mitä sieltä paketista oikein löytyy.
Lintukoiran paketista paljastuu tietenkin lintu!
Kaavat on jostain vanhasta käsityölehdestä.
Teddykangasta, nahkainen nokka ja tekonahkainen pyrstö. 
Sisuksena vanua ja nokan sisällä kulkunen.
Silmät huopaa. (Ne hieman soutaa ja huopaa.)


Tämän kauniin katseen myötä toivotamme Sulon kanssa teille kaikille ihanille ihmisille

Rauhallista Joulua!
Merry Christmas!

torstai 22. joulukuuta 2016

melkein viimeinen joulukalenterin luukku


Tänä vuonna tein joitakin Mökki-lasinalusia pieniksi joulutervehdyksiksi.
Yritin tehdä saman kokoisia kuin viimevuonna tekemäni Kuusi-lasinaluset olivat. Tosin mökkien rakennusaikaan minulla ei ollut yhtään kuusta kotona, joten muistin varassa sitten rakensin semmoisia 3,5" neliöitä. Jotkut tein hirsimökkeinä, kaikki kuitenkin paper piecing-tekniilalla. Se on nyt ollut jotenkin tämän syksyn "mun juttu".



Yleensä kun hurahdan johonkin, teen niiitä hieman enemmään. Mökkeille mietin muutakin käyttöä ja sitten ne näytti ihan pieniltä venevajoilta joen tai järven rannalla.
Sijoitin nämä mielessäni Porvooseen ja tuo siniharmaa alareuna on sitten joki.


Takapuolella Porvoonjoki virtaakin melkein koko alueella. Vain ylhäällä on pieni kaistale maata. Ei ole joki jäässä, kun noin lainehtii.


Sulo sanoi, että älä aina kuvaa! Ujosteli ja laittoi silmät kiinni.



Sitten hän juoksi meidän sängylle ja kun menin kamerani kanssa perässä, laittoi päänsä piiloon pipoon, joka oli pesussa muuttunut aika pieneksi. 



tiistai 20. joulukuuta 2016

Valmista tuli!



"Moikka!
Sain uuden hatun! Höpö nainen on laittanut kuviot väärin päin, mutta kyllä tämä minulle näinkin kelpaa. Omasta mielestä olen hyvin tyylikäs. Hattuun mahtuu tosi paljon ajatuksia ja niitä minulla todellakin on."


Sulo olisi halunnut kangaskopan itselleen hatuksi, mutta onneksi ilmat lämpenivät, eikä koira enää tarvitse hattua. Elikkä kangasmetsästä tuli koppa, jota voi käyttää vaikka suojaruukkuna tai piilona lankakerille. Tai jos olisi ihan tolkuttomat määrät karkkeja, voisi ne laittaa tuohon sammioon. Idean nappasin Tejen Nero´s Post-blogista. Teje on tehnyt koristeet aplikoiden ja ne ovat oikein ihanat, käy kurkkaamassa. Tikkasin koneella kuvioiden ympäri ja vaakaan. Välissä on tekokuituvanua, sattui olemaan sopivan kokoinen pala.


Vaihdoin amarylliksen huonekuuseen. Kukkakauppias sanoi, että tämä kestää niin kauan kuin haluan. Se oli kyllä aika kova lupaus. Haluan, että se kestäisi vaikka kahdeksan vuotta.

Monia kivoja arvauksia olitte laittaneet siitä, mitä arvelitte tästä tulevan. Sulolle tyyny, verhokappa ja pöytäliina nyt ainakin tulee mieleen. Kuvista on vaikea arvata kokoa, mutta tämä on 9" (23 cm) korkea ja halkaisija 8,5". 

PS. Älkää kertoko ylen porukoille, että Sulo katsoo telkkaa. Ne alkais vaatimaan Suloltakin yle-veroa. Olen ajatellut, että koiravero saa luvan riittää.


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

24 luukkua yhdellä kertaa!

Nyt kyllä sanon, että olenpas ollut tyhmä!
Olisin selvinnyt joulukalenterista todella helposti kun olisin tajunnut tämän.


Koska tein pussukan, jossa on 24 erilaista marimekon kangasta, olisin ensin leikannut yhden spalasen ja sitten arvuutellut, että mikähän mahtaa olla seuraava valinta!



Jokaiselle päivälle olisi ollut pieni kangaspala ja aattona olisin esitellyt viimeisen palan ja silloin koko pussukka olisi jo ollut koottuna  ja esittelykunnossa. Helppoa ja vaivatonta! Ei olisi tarvinnut miettiä, että entäs sitten! No nyt tuli sitten yhdelle päivälle koko roska. 24 erilaista marimekon kangaspalaa koottuna pieneksi pussukaksi. Vuori on myös marimekkoa ja se olisi 25. kangas. 


Sulo on saanut jo yhden joulukortin ja odottelee lisää.

lauantai 17. joulukuuta 2016

pikkuhiljaa valmistuu


Nyt on kaikki ommeltu paikoilleen ja seuraavaksi alkaa tikkaus!
Mietin ensin, että tekisin sen käsin, mutta en kyllä jaksa. Pelkkä ajatuskin alkoi väsyttämään. Vaikka lumisadetikkaus olisi kyllä nättiä. Jos siihen ryhtyisin, ei tämä valmistuisi kuin vasta ensi jouluksi. Tykkään valtavasti tuosta taustakankaasta, se on Marimekon Noki. Ostin aikanaan aika monta metriä ja olen säästeliäästi käyttänyt, eikä loppu vielä häämötä. Se on hyvä. Oletko arvaillut, mikä tästä oikein on tulossa?


Sulo ei enää ehdi leikkiä, kun televisio on alkanut kiehtoa!
Noutavana lintukoirana tietenkin kaikki lintuohjelmat täytyy katsoa.
Hän aikoo opetella tuntemaan myös kaikki pikkulinnut vesilintujen lisäksi. Pitääköhän sille ostaa oma telkka? Sulo tykkää katsoa koira- ja kissavideoita. Kerran näytin yhden koiravideon ja Sulo katsoi sitä jo varmaan viidettä kertaa peräkkäin. Laitoin videon pois ja Sulo alkoi lyömään minua tassulla, että lisää! No annoin katsoa vielä muutaman kerran.


Tässä Sulo katsoo, jos alkaisi vaikka harrastaa agilityä.Taitaa jäädä toistaiseksi mietinnän asteelle, sillä aloittamisessa olisi muutama iso haaste.


Sulo pelkää noita kaikkia vempaimia! Tuskin ikinä uskaltaisi mennä tuommoiseen putkeen tai kipittää keppiviidakossa! Ainoa, mikä ehkä onnistuisi, olisi esteen yli hyppääminen ja kiipeäminen. Toko-koulutuksessa hän käveli jäykin jaloin häntä koipien välissä, koska koulutus pidettiin agility-hallissa ja siellä oli kaikenlaisia pelottavia kapineita. Perjantai-iltaa Sulo vietti katselemalla telkasta tulleen koripallomatsin. Mitähän se siitä ajatteli? 

 Mukavaa viikonloppua!