Näyttelyt

maanantai 22. elokuuta 2016

ensiapuun!

Viikonloppua vietin serkun mökillä Keuruulla. Kyllä oli ihana paikka! Tuliaisia mökeille, joilla ei ole aiemmin käynyt on vaikea keksiä, ellei sitten ihan peruselintarvikkeita vie.
Halusi viedä jotain käytännöllistä ja turvauduin käyttöesineeseen eli ensiapupussukkaan.


Ompelin pussukan toiselle puolelle ambulanssin.


Ambulanssi, renkaat, hälytysvalo ja etuvalo on kiinnitetty kaksipuolisella liimaharsolla ja kuvat piirretty vapaalla koneompelulla, samoin teksti. Kuski ajaa tukka putkella! Kyseessä on oltava hätätapaus.


Toivottavasti pussukan sisältö riittää mökkiläisten kohdalle osuviin sairauksiin.



Toisella puolella on vain "punainen risti" ja teksti "ensiapu".



Sulo oli rohkea poika, käppäili laiturilla ja kerran putosikin.Tosin ihan rantaveteen.


Koirakavereita oli kaksin kappalein. Vanharouva Helmi rotunsa mukaisesti paimensi nuorempia villikkoja.


Nuori Liinu oli sitten ihan loistokaveri Sulolle!


Vaikka kokoeroa oli paljon, sujui leikki yllättävän hyvin.
Liinulla oli etuna se,  että pääsi juoksemaan matalien huonekalujen alle tai alta ja Sulo jäi odottamaan, että mistä suunnalta se kaveri ilmestyy.
Ulkona vasta-ajettu nurmikko vaan pöllysi ja rantavesi loiksui, kun tämä kaksikko juoksi peräkanaa. Harmi, että minulla ei ollut kameraa silloin mukana, eikä myöskään silloin, kun Sulo ui! Ensimmäisen kierroksen jälkeen juoksi mantereelle ja pian takaisin uudellle uintikierrokselle! Jihuu! Jälleen uusi taito opittu!



Sulon kanssa nukuttiin rantasaunan takkatuvassa ja yöllä saattoi ihailla kuutamoa ja aamu valkeni hieman usvaisena kuten rannan tuntumassa kuuluukin. Tämä maisema avautui saunatuvan ikkunasta.
Kiitokset Kirstille ja kumppaneille ihanasta viikonlopusta!

Ja teille ihanat lukijat, mukavaa viikkoa!

keskiviikko 17. elokuuta 2016

lomaltapaluu

Vaikka kesä on tavallaan ihanaa aikaa, olen ihan valmis syksyn tuloon!
Kesä Suomessa on lyhyt, mutta kyllä se minulle riittää, etenkin kun loppukesästä joka paikkaan änkevät ampiaiset raivostuttavat!
Koko ajan pitää pitää huoli, ettei esim. saunajuomaan ole eksynyt pisteliäitä vieraita, jotka viimeistään suusta syljettyinä ehtivät jättää muistoksi huuleen ikävän kivun ja turvotuksen.
Ampiaisilta sain tänä kesänä vain yhden piston käsivarteen, mutta yhtenä yönä oli kolme jotain eri tyyppiä käynyt käsivarteen, siihen ampparin piston lähelle, päästelemässä myrkkyjään.  Yksi oli kaiketi hämähäkki! Parin päivän kuluttua oli jo mentävä lääkäriin, kun käsi turposi ja kuumotti kortisonitablettien ja voiteiden käytöstä huolimatta.  Lääkärin ohjeet oli samat, joita itsekin olin lukuja vailla valmiina tohtorina osannut tehdä. Huonommin kävi yhdellä ystävälleni, joka ampiaisen pistolle allergisena huitoi ampparia menettäen tasapainonsa ja putosi 2,5 m korkeudesta kalliota alaspäin törmäten vahvaan suomalaiseen graniittiin. Hän selvisi ihmeen kaupalla runsailla ruhjeilla ja aivotärähdyksellä. Siinäpä kovaluinen nainen!


Pidän hunajasta ja niistä mehiläisistä, jotka sitä herkkua tuottaa. Sulo-koira mökillä hieman tutki maassa pesiviä pikku-mehiläisiä ja sai muutaman piston. Yksi poskeen ja toinen tassuun. Heti toivuttuaan meni uudelleen niitä härnäämään.
Paper piecing-tekniikalla tehty ampiaistyyny on turvallinen.  


Työssä oli paljon pieniä osasia, kuten nuo jalat. Hyvällä ohjeella niistä kyllä selvisi. Yleiseti ottaen, paper piecing-työt onnistuvat aina, jos vaan tekniikka on hallussa. Tuon auringonkukka-kankaan ostin alkukesällä nimenomaan tyynyä varten, mutta mallailtuani sitä itseni ympärille, kävin ostamassa pulolet  lisää ja teinkin kesämekon!  
Tyynyn tikkasin muilta osin vapalla konetikkauksella koukeroita tehden. Ne kuvastaa ampiaisten pörräilyjä kukkien ympärillä. Itse ilkimyksen tikkasin reunoja pitkin suoralla tikillä.


Tyynyn päällinen on melkein 40 x 40 ja sisätyyny mahtuu juuri ja juuri. Taustakangas on pelkkää harmaata valkein pilkuin ja reunassa kulkee musta tere.


Posteljooni toi nimpparipostia! Ihanaa fillarikangasta ja toisessa kuoressa ollaankin jo syksyn väreissä! Kiitos Arja ja Kati!!!


Sulo sai lahjaksi Kokkaa koiralle-keittokirjan. Kovasti sitä kirjaa on tutkittu ja paljon hyviä reseptejä löydetty.


"Olen jo päättänyt mitä haluan päivälliseksi!"


"Jauhelihapyörykät ja spagettia!"
Jos nyt vielä kuitenkin mentäisiin kasvattajan ohjeiden mukaan, katsotaan sitten joskus myöhemmin. Kirjassa on niin herkullisia kuvia ja ohjeita ruoista, että voisin syödä itsekin!  Valintaan vaikutti varmaan se, että kaksijalkaiset syövät tänään Jauhelihakastiketta Lindströmin tapaan ja ihan oman "pellon" perunoita.

Minulla on uusi kone. Tämä on MacBookAir. Hyvin kaunis, laiha, sukkela ja hieman etäinen. Olen aiemmin käyttänyt vain Windows-masiinoita, joten tässä on haastetta minulle. Kännykkäkin on jotenkin nääntynyt. Välillä katkoo puhelut, väittää olevansa ihan täynnä kaikenlaista sälää, vaikka kuvia on poistettu albuumikaupalla, toisinaan hyppää pois verkosta jonnekin toisille niityille loikoilemaan ja sitten ihmettelen, että kukaan ei enää minulle soita, enkä saa mitään viestejä. Minut on ihan kokonaan hylätty! Näin kävi kesälomalla mökillä. Vasta kun yritin itse soittaa, huomasin, etten ole edes verkossa. Miten sitä ennen on pärjätty? On minulle käynyt niinkin, että naapurimökiltä on huudettu:"Marja, vastaa puhelimeen, minä soitan sulle!" 

Mukavaa viikkoa sinulle!

perjantai 5. elokuuta 2016

ilmassa on

suuren (urheilu) juhlan tuntua!
Huomenna mökkisaaressa on tyttären etukäteisjuhlat pyöreiden vuosien kunniaksi.
Bileet on hänen ystävilleen, mutta saan olla mukana, koska olen lupautunut lettumestarin vaativiin hommiin.


Niin, se urheilujuhla. Siellä on kuulemma kilpailuja ja voittajat palkitaan. Merellisissä meiningeissä kun ollaan, palkintopussukat ovat tietysti teemaan sopivista kankaista.


Vuoret sopii päällisiin; majakkapussukassa on laine-kangasta, värikkäässä satamassa värikkäitä palloja ja purjeveneille taivas pilvineen eli tuulta luvassa.




Suur-Sulo on hieno mies. Laitoin mattoja lattioille (pissavaara ohitettu), mutta Sulo ei voinut lepuuttaa kinttujaan pelkällä matolla, vaan oli hakenut ompeluhuoneesta itselleen lakanan alleen. Ei tiennyt nuori koira, että otti pitsisen päällyslakanan. Tosin muuta ei ollut saatavilla. Ja tämäkin on ihan noiden pitsien takia ompelusalongissa. 


Ne ei ole synttärit eikä mitkään, jollei viirejä ole! 
Tein viirit kankaasta, tausta on valkoista lakanakangasta. Kirjaimet ohutta tukihuopaa.
Nyt vaan sateetonta viikonloppua kaikille!

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Haiharaan

ehtii vielä!
Huomenna on viimeinen päivä, kun voi mennä ihailemaan Tampereella olevaa valtakunnallista Tilkkunäyttelyä. Työt ovat esillä idyllisessä Haiharan taidekeskuksen tiloissa kahdessa rakennuksessa. 


Mutta jos jo tiedät, että et millään konstilla pääse paikan päälle, voit piipahtaa blogini uudella Näyttely-sivulla. Löydät se tuosta ylhäältä. Olen laittanut sinne joitain kuvia päänäyttelystä.
 Lisää on luvassa jossain vaiheessa tapahtuman ohessa olleesta Latvian tilkkuyhdistyksen  näyttelystä sekä samaan aikaan Hervannan kirjastossa olleesta Tuula Mäkisen Henkäyksen verran- näyttelystä. 


Terveiset Sulolta!

torstai 7. heinäkuuta 2016

Kenkäkaupoilla

Aika moni nainen on hulluna kenkiin ja niin minäkin! En sentään mikään Imelda ole, mutta kun käppäilin tuolla kaupungilla, jumituin näyteikkunaan tuijottelemaan tosi kivoja kesätossuja. En oikein osannut päättää, ostaisinko ....


nämä ankkurikuvioiset, mutta...


toisaalta nuo sini-puna-valkoiset olisi raikkaat ja myös merelliset. Varmasti hyvät veneilytossut.


Kukalliset näyttivät myös ihanilta, mutta ei kuitenkaan ihan minun tyyliä. 
En ole niin innokas puutarhaihminen, että laittaisin kukkakengät jalkaan. Liian tyttömäiset.


Oooh! Musta-valkoiset tossut! Nämä on ihanat. Pidän pyöräilystä joten tossut sopisivat siihenkin hyvin. Musta ja valkoinen on ihan paras pari. Tyylikäs ja ajaton.


Katselin ja vertailin tossujen koristeita. 
Joskus parikymmentä vuotta sitten oli suosittua (ainakin minun ja Meiju Suvaksen keskuudessa) ostaa simppeleihin korkokenkiin tai ballerinoihin irtorusetit.  Semmoiset klipsillä kiinnitettävät. No minä ostin ihan tasan yhden parin, mutta tein kauppoja niistä samaan aikaan, kun Meiju tuli ostamaan itselleen niitä useampia. Kovaan ääneen hän kertoi, että ihailijat vievät niitä hänen kengistään, siksi hän ostaa niitä rusetteja niin paljon! 10 paria ainakin! En tosiaan tiennyt, että hän olisi ollut niin suuri tähti, että porukat ryömisivät hänen jalkojen juuressa kiskomassa jotain rusetteja muistoksi! 


Vein tossut oikein päivänvaloon, että näkisin sävyt paremmin.


Kauppias ei oikein tykännyt, kun kopeloin tossuja kai liian kauan, kun yritin tehdä päätöstä.


 Pyysin kauppiasta makutuomariksi, kertomaan oman mielipiteensä, mutta oli kyllä hieman outo kauppias. Hyppäsi liikkeen nojatuoliin istumaan ja katseli kenkärivistöä sanomatta mitään. Olisin itse halunnut istua tuoliin ja kauppias olisi siinä samalla esitellyt kenkien eri ominaisuuksia, mutta kissan viikset. Hän ei ilmiselvästi halunnut myydä minulle ensimmäisiäkään kenkiä.
Minulta meni hermot!
Mutta kiitos Irma kaavalinkistä. Kukallinen tohveli on "omalla kaavalla" tehty, eikä se oikeastaan paljoa eroa noista toisista. Se on ehkä selkeämmin vasemman jalan kenkä.


Menin kotiin ja ompelin koirankakkapusseille kätevän säilyttimen.


Tämän saa näppärästi kiinni taluttimeen tai vaikka farkun vyölenkkiin. 
Mittavirheellinen ohje on Fat quarter-lehdestä 2/2011 ja saman tein syntyy kaksi pussukkaa. 

Mukavaa kohta alkavaa viikonloppua!
Tänä vuonna olikin hieman lyhyempi kesä, kaikki ei ehtinyt sitä edes huomata. 
Mutta sienet on sentään syksyn ja sadepäivien pelastus.
Niitä tulee ja paljon! Ei kun metsään vaan koko jengi!

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Quilty 365 June

Half of this quilty 365 projekt is over ! It has been pleasant to sew those circles and orange peels. Now I have 182 ready blocks!


These are my  blocks of June. 
I have an idea how I`m going to combine my blocks and I have already sew part of them.  
I link to Audreys blog where you can continue your trip to other Quilty-365 participants.


I and my lovely puppy Sulo wish you with those flowers sunny days and relaxing holiday!

I didn`t have big enough vase for those flowers and I had to use two glass jars that I put inside this green plastic bag. I think it´s pretty!


torstai 30. kesäkuuta 2016

melkein lomatunnelmissa

Minulla on monta pientä tilkkuprojektia kesken ja säilytän niitä minigrip-pusseissa tai muovitaskuissa. Olisihan ne säilyneet niissäkin, mutta tahdoin sellaiset viralliset projektipussukat, joissa olisi vetoketju ja roikotuslenkki. Suljettavia pusseja on niin hankala nyplätä auki ja kiinni, vetskarit on parempia.



Tilkkutarhassa käydessäni ostin myös pätkän kristallimuovia. Vihreää metriketjua löytyi juuri kolmeen "kuoreen" ja vihreää kanttinauhaakin oli omasta takaa. Kokeilin tuohon pinkillä kantattuun kristallimuovia molemmille puolille, mutta se ei ollut hyvä.


Pidän enemmän näistä vihreistä, joissa on takapuoli kangasta. Kankaaksi valitsin yksivärisen vaalean kankaan, että itse projektin osaset erottuvat paremmin. Muutama tämmöinen pienempi keskeneräinen sai jäädä vielä minigrip-pusseihin. Tuossa kulmassa, mistä nämä kuvassa roikkuvat pyykkipojilla, on se ripustuslenkki. En voinut ripustaa pusseja niistä roikkumaan, koska sen verran ulkona tuuli, että pussit pyörivät, eikä kuvaamisesta meinannut tulla mitään. Tuommoisessa kuoressa on kätevä ottaa mäkille mukaan joku pieni käsinompeluprojekti. Nyt kyllä tuntuu siltä, että olen joku projektipäällikkö!


Jotain merellistä täytyi tehdä ihan sen vuoksi, että pääsisin vähitellen lomatunnelmiin! Syntyi kaksi pikkuista pussukkaa. Vuoriksi laitoin rantaraitaa.


Minulla oli vain reilun 10 senttiä leveä soiro tätä merellistä kangasta. Ajattelin heti, että siitä voisi tehdä jonkun pienen pussukan tai kaksi ja teinkin. Toisella puolella on pelastusrenkaat ja tekstiä. Jouduin tekemään kappaleet kahdesta osasta, kun kangas oli liian matalaa.


Ehkä nämä on paremminkin varakkaan purjehtijan kukkaroita, kokoa kun kukkaroksi reilusti. Korkeus 12 cm ja leveys 18 cm., paitsi taempi on sentin isompi molempiin suuntiin. Ehkä joku hieno purjehtijatar voisi säilyttää kovilla kertoimilla varustettua aurinkosuojastikkiä ja huulivoidetta harrastukseen sopivassa pussissa. Toisessa on kullanvärinen muovinen vetoketju. Siis aika luxusta. Meidän vene on niin pieni ja vaatiimaton purkki, että se varmasti järkyttyisi ja uppoaisi, jos näkisi tämmöiset suurpurjehtija-pussukat. 


En ollenkaan ymmärrä, miten Timo Mänttäri on keksinytkin tehdä tuollaisen kortin, missä Sulon kanssa vietetään lokoisaa kesäpäivää veneillen! On se vaan taitava kaveri. 

Toivottavasti kaikille paistaa viikonloppuna aurinko!