Näyttelyt

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Nyt jo kukkii!

En ole koskaan ollut kukkaistyttö, enemmän sellainen graafinen, ruutua ja raitaa tyyppi, mutta nyt on tapahtunut kummia. Minusta on tullut hieman hipahtava. Siis vain hieman, ei täydellä volyymilla. 


Innostuin, ellen sitten ihan villiintynyt näihin tulppaaneihin! 
Etelä-Helsingin kansalaisopiston Tilkkukurssilla teimme tulppaanikimppu-blokin ja siitä sinivalkoisesta mallityöstä se sitten lähti. On niin kivaa kokeilla, että minkähän näköinen kimppu tuosta kankaasta tulee, ja entäs tuosta! Aika paljon on yhdessä blokissa näpräämistä, ei ne ihan hetkessä synny.



Eikvätkä pelkät tulppaanit riittäneet kukkaishuumaan. Eilen ostaa päräytin ihanaa kukkakangasta, josta on tulossa tunika tai saattaa tulla mekkokin! Kangas on neulosta, jossa on kauniin sinisellä pohjalla vaaleita kukkia ja lehtiä. Malli on vielä mietinnässä, kun on kaksi kivaa vaihtoehtoa. 


Mutta takaisin tulppaaneihin. Blokki on Carol Dahlströmin kirjasta 101 Full Size Quilt blocks and borders. Oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto blokin kasaamiseen on käyttää freezer-paperia tai lihakaupan paperia. Kankaat taustaa ja vihreitä osia lukuunottamatta ovat jäännöspaloja joistain muista töistä. Erittäin monet ystäviltä saatuja.  



Olisi aika hienoa, jos tämä hippikausi kestäisi niin kauan, että saisin torkkupeiton aikaiseksi. Huomenna on kuitenkin tehtävä ihan muita juttuja.




Hieman mietin, että olisin voinut tehdä blokista kimpun, jossa olisi ollut erivärisiä kukkia.


Olisi saattanut olla hauskan näköistä. Päädyin kuitenkin tylsästi yhteen väriin per blokki. Tosin jotkut kukat on koottu useammasta saman sävyisestä kankaasta, niin oli vähiin jotkut kankaat menneet. Sitä väri-iloittelua en kyllä aio suosia, niin hipiksi en tässä sentään mene. Yritän, että ei tulisi kamalan levoton työ. Siinä onkin yrittämistä! Heti alkoi väsyttämään koko homma. Kuitenkin yritän, että tulee raikas ja kepeä, mutta ei sotkuinen värikasa.


Kukista innostuneena kaivoin esiin monta kesää nähneen hexagon-työn. Sekään ei enää tunnu niin pahalta! Olen jo pari kesää inhonnut sitä ihan hirveästi, mutta taidan jatkaa käsinompelua ensi kesänä, virallisena mökkikäsityönä. Kuten muinakin kesinä. Naapurit varmaan luulee, että teen joka kesä uuden samanlaisen pikkupeiton tai mikä tästä nyt ikinä tuleekaan. Eivät tiedä, että samaa riepua kannan kesä toisensa perään mökille ja syksyn tullen kotiin. Onhan se sentään hieman kasvanut vuosien saatossa. Ja kankaat kohta haperoituneet.


Ja taas takaisin tulppaaneihin. En nyt millään pysy asiassa! Yksi blokki on noin 23 x 23 cm. 
Siinäkin mielessä olen jotenkin sekaisin, kun tämä on tällä hetkellä suosikkini. Vaaleaa liilaa vai violettiako tuo on. Kumpikaan ei kuulu suosikkeihini, mutta nyt tämä näyttää niin ihanalta väriltä. 


 Minulla on talvilomaa tämä viikko! Paljon on kaikkia suunnitelmia viikon varrelle. Keskiviikkona on tarkoitus karauttaa Hollolaan, ei Lahden kisoja katsomaan, vaan äitiä moikkaamaan. 

Reipasta viikkoa kaikille, olet sitten lomalla tai et!

tiistai 14. helmikuuta 2017

Aurinkoa ystäville!

Ihan mielettömän ihana keväinen ilma osui ystävänpäivän kohdalle!
Mittarissa  +8 astetta, eikä yhtään tuule. Lumet sulaa kohinalla.
Koska en lähettänyt ainuttakaan ystävänpäiväkorttia, niin ojennan tässä teille kaikille virtuaalisen tulppaanikimpun!



 Nämä eivät ole sinisiksi paleltuneita tulppaaneja, vaan yksi Suomi100 teemalla tehdyistä blokeista.


Minua on ystävät kyllä muistaneet! Posti on tuonut paketteja, ihan kuin olisi synttärit. Ihana Martta Wendelinin muistikirja (tarpeeseen, kun en mitään muista), himoittavaa  suklaata kaksin kappalein (herkkulakkossa saa vain haistella, toukokuussa sitten maistella), Sulon taluttimeen roikkumaan hieno kakkapussien kukkaro (todella tarpeeseen), japanilaisella taittelulla tehty kurki kirjanmerkki, "Tsuru" onnenlintu, joka pääsi heti korvaamaan kauppakuittia kirjanmerkkinä ja monta korttia, joista huomaan, että muutama on jäänyt kuvasta pois. Ne ovat koristamassa ompeluhuoneen komeron ovea.
Suuret kiitokset Kati, Irma, Arja, Maritta ja Eija!
Jos jonkun nimi unohtui, johtuu se siitä, että en ole vielä ottanut muistikirjaa käyttöön.
Ei siis tarkoituksella jätetty mainitsematta.

Lisää aurinkoisia päivä kaikille! 

Myös Sulo kiittelee korteista ja lahjoista. 


perjantai 3. helmikuuta 2017

paljon on tehty ja vähän saatu aikaiseksikin

No on taas ollut muka niin kiire, etten ole ehtinyt ommella mitään. Olen kyllä viettänyt tuolla ompeluhuoneessa paljonkin aikaa, mutta ei ole oikein valmista syntynyt. Sulolle tein lelun, sehän on kyllä hyvin tärkeä ompelus.


Kesä mielessä tein koppakuoriaisen, ettei Sulo sitten ensimmäisen koppiksen tavatessaan säikähdä. Tuskin hän muistaa viime kesästä pieniä otuksia ollenkaan.
 Kuoriainen on pinnaltaan nahkaa, sisuskalut pehmovanua, koivet kangasnauhaa,  häntä letitettyä kengännauhaa ja silmät sekä kieli nahkaa. Ja voin paljastaa, että kaksinkertaisesta nahasta ommeltu kieli on purtu poikki, yksi jaloista on niin ikään syöty ja selän nahkainen erikoiskoristus on aika lailla irti. Niin kovasti Sulo lelustaan piti.


Metriketjua olen tuhlannut oikein urakalla!
A Quilter´s table blogista löysin jo viime vuoden puolella tällaisen kolmen vetoketjun kukkaron. Tai minä sitä nyt kukin haluaa käyttää. Tämä on minulla kukkarona, johon mahtuu huulipuna, pieni muistivihko ja kynä. Rahaakin näyttää olevan ja kortteja matalimmassa osassa. Mikähän siinä on, että kun on yhden tehnyt,tulee halu tehdä jostain toisesta kankaasta uusi. Samanlaisia en yleensä tykkää tehdä, mutta toisinaan tulee oikein vimma tehdä vaikka jokaisesta kankaasta omansa. Kolme näitä tuli tehtyä valmiiksi asti ja yksi keskeneräinen on mallina tekotavasta. 


Marimekon tukevasta kankaasta syntyi aika nappakka kukkaro. En laittanut näihin mihinkään vanua tai tukihuopaa, ainoastaan tukikangasta. Kaikki vetoketjut ja samalla tietenkin taskut ovat kukkaron yhdellä puolella.


Toinen puoli on rauhallisempi. Kukkaron koko on 18 cm leveä ja 13 cm korkea eli tuumissa 7" x 5". Alin tasku on hieman alle 8 cm korkea.


Tein vielä huonekalukankaasta yhden version, mutta siihen ei tullut sivulle kuin yksi tasku. Kangas oli sen verran tuhtia, enkä muutenkaan halunnut "silputa" kankaan pintaa. Tätä voisi käyttää vaikka iltalaukkuna. Jos ei muuta olisi. Ja jos olisi iltalaukkumenoa.


Meillä oli Syyringissä blokki-arpajaiset ja huh-hah-hei, minä voiton vein! Sain 17 hirsimökkiä, joissa jokaisessa on punainen keskusta. Sääntönä oli, että blokin piti olla samaa väriä niin, että tummimmat kankaat tuli reunimmaisiksi. Ihania. Keskineliö on 5 cm ja koko blokki 25 cm. Hieman on erilaisia mittoja ollut, mutta hällä väliä, kaikki on kauniita. Tarvitsen vielä useamman blokin lisää, että saan kootuksi torkkupeiton ihan itselleni. Sitten menen heti torkuille. Ennen sitä täytyy jossain välissä ottaa oikein kaitalesulkeiset ja pistää mökkiurakka pystyyn.


Sulo olisi halunnut testailla, miten hyvä blokkien päällä on maata ja miltä ne maistuvat.


 Sulo kipaisi hakemassa yhden suosikkilelunsa, pienen vihreän lohikäärmeen ja laittoi sen sängylle ja asetti oman päänsä lepäämään siihen viereen. Että jos me molemmat saataisiin tulla? Sulo on saanut tuon lelun Neulanviemää blogin Minnalta. Se on Minnan edesmenneen koiran vanha lelu. Nyt kun Sulo  on melkein aikuisen kokoinen, on hupaisan näköistä, kun iso poika kanniskelee ja leikkii tuolla vauva-ajan lelulla. Se ei edes vingu enää, mutta lienee kovin rakas.


Nyt on työn alla punaista. Tikkasin ensin punaisella langalla ristejä vai rasteja ja toiseen kappaleeseen rohkeasti valkoisella. Arvaapas, mitä tästä syntyy. Teidät, että kappaleita on ainakin kaksi. Muita vihjeitä ei tule. 

Huomenna lähden Etelä-Helsingin kansalaisopiston teatterimatkalle Tampereelle. Kohteena Työväen teatteri ja esitys on Sara ja Erik. Bussimatkalla neulon ehkä sukkaa.


Nyt menen maistelemaan Peran perjantaipiirasta!
Juu, ja on totta, että meillä on pöydässä hieman jouluisen oloiset tabletit!

Mukavaa viikonloppua!

lauantai 7. tammikuuta 2017

Finally ready! Viimeinkin valmis!


1.1.2016 I take part to Audrey`s Quilty 365 challenge. At last all 366 books are fiend their places and the whole quilt top is ready. 

Viimevuoden haastetyö Quilty 365 on vihdoin kasassa ja kuvattu! Haasteessa oli ideana jokaisena päivänä ommella yksi ympyrä (tai joku muu oman valinnan mukaan). Päädyin applikoimaan noin 2" halkaisijaltaan olevat ympyrät ja lehden malliset appelsiinin kuoret käsin 3,5 " (valmiina) vaaleisiin pohjiin. Homman olisi voinut tehdä myös koneella vaikka siksakaten, mutta jostain syystä hurahdin tuohon käsinompeluun. Vuosi 2016 oli karkausvuosi ja siksi päiviä olikin 366. Työssä on 26 x 14 pientä blokkia ja sehän tekee vasta 364! 


There is 26 x 14 rows and together it`s only 364. The missing two little circles you can find in this picture. The other one is easy to find in the middle of those yellow bigger circles but the other one is appliquéd at the turquoise ogenge peal is located at the bottom left. Now it looks like a kayak. 

En halunnut laittaa takapuolelle kahta puuttuvaa blokkia ja ratkaisin asian niin, että ompelin työhön kaksi pienempää ympyrää. Toinen on alhaalla vasemmalla olevassa  turkoosissa orange peals ympyrässä. Nyt se näyttää hieman kanootilta. Toinen onkin helposti löydettävissä keltaisten ympyröiden keskellä. Ompelin tuon hymynaaman viimeisenä ja olin ihan yhtä hymyä ympyrän kanssa.  



Mukana on muutamia Muumi-kankaita.


Pyrin valitsemaan kullekin päivälle kankaan, joka vastasi jollain tavalla päivän fiilistä, jotain tapahtumaa tai hauskaa hetkeä. Ihan aina se ei onnistunut, mutta suurin piirtein tällä tavalla blokit valmistui. Pyrkimys oli, etten käyttäisi kuitenkaan samaa kangasta kahta kertaa, mutta sekään ei ihan toteutunut. 


Nice memories from last summer!

Ihania kesämuistoja!


Wolkkari-päivänä näin pitkän letkan vanhoja Wolsvageneita ja olin niin iloinen, että minulla oli tuo pieni ystävältä valmiiksi ympyräksi leikattu Kleinbussi! 


Työssä on paljon ystäviltä saatuja kankaita ja tässä haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia!
En luettele nimeltä ketään, ettei vain kukaan unohtuisi.


The diameter of my circles are 2"  and background is 4" with seam allowance. Size of the quilt top is 89,5" x 48,5". Many fabrics are from my friends and I want to thank you all!
And also I want to thank you Audrey! This was my first big challenge and I did it!
I´m very happy now!

Tilkkupinta on aika tyhmän kokoinen. 89,5# x 48,5".
Senteissä n 227 x 123 cm.
Olisin halunnut siitä leveämmän ja hieman lyhyemmän, mutta silloin ei olisi neljän blokin muodostamat kokonaisuudet istuneet näin hyvin. Ahdasmielisyyttäni halusin säilyttää neljän blokin ryhmät enkä jättää yhtään tyhjää ruutua. No ihan on oma syy tämä koko, joten eipä siitä sen enempää. Sivuja voisin valkealla reunuksella levittää, mutta en nyt oikein tiedä. Nyt vaan iloitsen, että tämä haaste on valmis. Tikkaukset ovat mietinnässä eikä niilläkään ole kiire. Varmaan jotain tavallista viivaa tai kamalaa kiemuraa. 


Aurinkoisia päiviä!

perjantai 30. joulukuuta 2016

viimeisiä viedään!

Ja monellakin saralla! Kohta alkaa vuoden viimeinen vuorokausi ja Quilty 365- haaste on vielä kesken! Ihan loppusuoralla palojen kiinnittämisessä olen, mutta vielä niissä on aikamoinen homma.



Sitten kun kaikki palaset on koottu yhteen, alkaa tikkaaminen. Mietin jopa sellaista, että tikkaisin käsin joka päivä yhden blokin verran, mutta en taida kuitenkaan. Koneella pistelen menemään.


Eilen illalla, kun ompelin noita ympyröitä nojatuolissa istuen, tuli Sulo siihen viereen ja tyhjensi lelukopan sisällön lattialle, laittoi oman päänsä koppaan ja nukahti siihen. Kai se halusi fiilistellä, miltä vaikkapa pehmo-possusta tuntuu olla kopassa.


Tänään olin illalla siskon kanssa kahvilla Lönkalla sijaitsevassa turkkilaisessa Tulips Cafessa. Tilasimme turkkilaiset kahvit ja ystävällinen isäntä kiehautti ne hiekassa.
Sisko lähtee kuukaudeksi Espanjan residenssiinsä ja vietettiin hänen loman alkamisen kunniaksi kahvittelutapaaminen. 


Serviisi oli hyvin sievä ja kahvi erinomaista, jos pitää turkkilaisesta kahvista.


Paikka on sisustettu turkkilaiseen (ja ottomaanien) tapaan ja on viihtyisä. Musiikki soi sopivalla volyymillä ja henkilökunta oikein mukavaa. Kuvan seinä on hyvin kolmiulotteisen näköinen. Harha syntyy taitavasta kuvioinnista.
Suosittelen paikkaa.
Söin siellä aikamoisen herkun ja siksi olikin hyvä ehdottaa tyttärelle lakkopapereiden tekemistä.


Hänen kanssaan on perinteisesti silloin tällöin tehty mitä erilaisempia sopimuksia. Nyt tytär laati Herkkulakko-sopimuksen. Ihan itse valitsin tuon, ettei mitään herkkuja ennen Vappua. Olisin voinut valita toisinkin, mutta mennään nyt näin. Jäde hieman mietitytti, mutta en ottanut sitäkään. Vappuna sitten oikein överit!
Laura keksi kivan palkinnon tähän "kisaan". Tuo "ääretön häpeä ja lisää läskiä" kyllä motivoi!
Siinäpä sitä on suunnitelmaa ensi vuodelle. Tiukkaa kurinalaisuutta syömingeissä, lenkkeilyä ja kuntoilua. No on jotain kivaakin tulossa! Tilkkupäiville olen ilmoittautunut, hankkinut majoituksen, hyvän seuran ja matkat! Ja olen ihan varma, että jokaisena päivänä tapahtuu jotain mielenkiintoista! Niin käy aina, kun vaan pitää silmät auki ja havainnoi ympärillä tapahtuvia juttuja.


Heti kun ympyrät ovat kasassa, jatkan näiden eläinten parissa.
Päällimmäisenä on onnen hevonen ja se antaa teille kaikille onnenpotkun ensi vuodelle!
Saattaa näyttää, että sillä on laihat ja tikkusuorat koivet eikä ne mihinkään onnenpotkuun taivu, mutta kyllä vaan taipuu!
joten:

Onnellista Uutta Vuotta 2017 teille ihan kaikille ihanille ystäville!





perjantai 23. joulukuuta 2016

saako jo avata?



"Voitko ottaa tämän kamalan hatun pois. En tykkää yhtään, ihan nolottaa moinen kotsa."


"Ihan oikeesti! Tässä on hymy, ota se kuva ja sitten pipo pois. Ei ole kivaa istua sisällä pipo päässä, kun omasta takaa jo tuo karvahattu. Punainen ei edes sovi minulle. Tää on ihan naurettavaa!"


"Siinä on sulle tonttu ja tonttuhattu."


"Taidan avata tämän paketin nyt, vaikka hieman jännittää."



 Tein muutaman riismuro-valkosuklaa kuusen. Hieman oudon näköisiä tuli, mutta oikein hyvän makuisia!


Sulo saa avata pakettinsa huomenna,
mutta paljastan nyt teille mitä sieltä paketista oikein löytyy.
Lintukoiran paketista paljastuu tietenkin lintu!
Kaavat on jostain vanhasta käsityölehdestä.
Teddykangasta, nahkainen nokka ja tekonahkainen pyrstö. 
Sisuksena vanua ja nokan sisällä kulkunen.
Silmät huopaa. (Ne hieman soutaa ja huopaa.)


Tämän kauniin katseen myötä toivotamme Sulon kanssa teille kaikille ihanille ihmisille

Rauhallista Joulua!
Merry Christmas!

torstai 22. joulukuuta 2016

melkein viimeinen joulukalenterin luukku


Tänä vuonna tein joitakin Mökki-lasinalusia pieniksi joulutervehdyksiksi.
Yritin tehdä saman kokoisia kuin viimevuonna tekemäni Kuusi-lasinaluset olivat. Tosin mökkien rakennusaikaan minulla ei ollut yhtään kuusta kotona, joten muistin varassa sitten rakensin semmoisia 3,5" neliöitä. Jotkut tein hirsimökkeinä, kaikki kuitenkin paper piecing-tekniilalla. Se on nyt ollut jotenkin tämän syksyn "mun juttu".



Yleensä kun hurahdan johonkin, teen niiitä hieman enemmään. Mökkeille mietin muutakin käyttöä ja sitten ne näytti ihan pieniltä venevajoilta joen tai järven rannalla.
Sijoitin nämä mielessäni Porvooseen ja tuo siniharmaa alareuna on sitten joki.


Takapuolella Porvoonjoki virtaakin melkein koko alueella. Vain ylhäällä on pieni kaistale maata. Ei ole joki jäässä, kun noin lainehtii.


Sulo sanoi, että älä aina kuvaa! Ujosteli ja laittoi silmät kiinni.



Sitten hän juoksi meidän sängylle ja kun menin kamerani kanssa perässä, laittoi päänsä piiloon pipoon, joka oli pesussa muuttunut aika pieneksi.