torstai 10. lokakuuta 2019

borot

Ilmat kylmenee, illat pimenee ja joulu lähenee. 
Tumput on melkein valmiit ja seuraavia jo mietiskelen.
Hieman ompeluhommiakin olen tehnyt.

Kurssille malliksi kaksi boro-työtä malliksi ja innostukseksi.



Kaksi palasta ja ei paljoa vaadi arvatakseen mitä näistä syntyi!


Toisesta tuli pussukan toinen puoli ja...


toisesta toinen puoli.



Oli oikein kiva tehdä tätä, tosin sormet tuli melkein kipeiksi, kun paikoitellen oli paksua ja neula meni nihkeästi läpi. Lankana käsinkirjontalanka, joko yhdellä tai useammalla säikeellä.


Toisesta mallista tein paikkaversio.


Sinisävyisiä paikkoja puuvillatilkuista ja ylemmät tilkut ovat samaa farkkua kuin pohja, mutta kankaan nurja puoli päälle päin.


Sanoiskohan, että tämä on penaali, ettei aina ja kaikki ole pussukoita :D


Tuohon yhteen pikkuiseen paikkaan tein ristejä, vaihteeksivaan, kun alkoi pelottaa, että työ valmistuu. Farkussa on tikkauslankana oikeaa käsintikkauslankaa.


Ootkos ennen nähnyt tätä mk-merkkistä farkkua?






sunnuntai 29. syyskuuta 2019

tilkkuilijan tumput

Luonto muuttuu pikkuhiljaa värikkääksi, ei pelkkää  vihreää puissa vaan kirkkaita keltaisia, oransseja ja jopa punaisia lehtiä. Minulle on tullut myös tarve saada paljon kirkkaita värejä ompelupöydälle ja lankakoppaan.



Lauantaina kävin Snurressa Ruoholahdenkadulla hankkimassa sopivia lankoja lapasia varten. Iloinen asia oli, että siellä oli -15% alennus kaikista langoista.



Ensimmäiset vanttuut pääsi puikoille illansuussa, kun kaikki pakkohommat tuli tehdyksi.


Eilen katsoin telkkaakin samalla kun neuloin. Seurasin toisella silmällä Dohan kisoja ja Nuorta Morsea. Tänään tikuttelin pesutuvassa. Huomenna ehkä työmatkalla.


Lanka on Arwetta. Otin oikein myyjän avuksi, kun en täysin tai oikeastaan ollenkaan voi luottaa omaan taitoon valita oikean paksuista lankaa. 


Lapasista tulee ihanat! Tilkkuijilan tumput. Hieman höyrytin lapasta, että näyttää paremmalta. Taustalla näkyy marikylä, joka sekin on saanut tänään muutaman uuden kadullisen mökkejä.

Mukavaa viikkoa!
Nauttikaa nyt kaikista väreistä niin luonnossa kuin muuallakin ja imekää niistä energiaa koko pitkään syksyyn. Etenkin siihen kamalaan marraskuuhun. Oikein ahmikaa värejä! Miksi marraskuu pitää ylipäätään olla, voitaisiin ihan sovinnolla jättää se kuukausi pois kokonaan. Olisi vaikka kaski jotain kivaa kuukautta. Tietenkin sitten harmittaisi, jos olisi synttärit marraskuussa. Mutta olisi siinä sekin hyvä puoli, ettei vanhenisi koskaan, noin niinkuin numerollisesti.


perjantai 27. syyskuuta 2019

Tuu kaffelle!

Kolikoita varten tarvittiin kukkaro
 ja mikäs sen paremmin tähän hommaan sopisi kuin kahvimuki!



Alin sininen kuppi on jo vuosia vanha, mutta säilynyt ehjänä.
Kaksi päällimmäistä on upouusia.


Punainen muki on minun suosikki.



maanantai 23. syyskuuta 2019

Pieni ja vielä pienempi

Yhtä ja toista on tullut tehtyä, mutta mitään en tänne blogiin ole onnistunut laittamaan. No nyt tulee pari pientä työtä, jotka eilen ompelin.


Suurempi näistä töistä on tämä pussukka. 
Leikkelin 2" neliöitä lähinnä vaaleahkoista kankaista ja surauttelin niitä yhteen.
Vetoketju on metriketjua. Siitä on tullut ykkös suosikki pussukoihin!
Teen sen ketjun yhdestä puoliskosta, näppärää kuin mikä!


Ooh, tällä puolella ei olekaan kaikki niin vaaleaa!


Paitsi  tuo muumi, sehän on tosi vaalea. Tavallaan aika outoa tuo vaaleus. Muumit kuitenkin nukkuu talven ja valvoo kesän, jolloin luulisi muumienkin hieman ruskettuvan. Vuoren ja päällisen välissä on tietenkin se ohut laukkuhuopa. Tikkasin huovan päälliseen vaalealla Aurifilin peruslangalla suoraa saumaa 1/4" ommelten reunasta.


Toinen ompelus on avaimen perä.



Vaikka on ihan pieni työ, kyllä tämänkin tekemiseen aikaa meni. Marimekon raidallinen kangas ohut vanu, O-rengas ja Berlin-nauha. Siinä tarvikkeet.



Sain tänään tyttäreltä synttärilahjaksi lapaskirjan ja lankakeriä.
Hän oli ollut reissussa Ruotsissa ja kirja on sieltä, tietenkin ruotsiksi. Suunnittelinkin joku päivä sitten, että pitäisi kai mennä lainaamaan jotain ruotsinkielistä. Nyt ei tarvitse.


Olisko nämä tilkkuilijalle sopivat lapaset ne ensimmäiset, jotka tekisin?





sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Iloinen kirahavi

Edellisessä postauksessa oltiin Espoossa Ommel 2019 -tapahtumassa ja jatkoa seuraa. Siellä osallistuin Espoon killan pisteellä ompelutuokioon, jossa valmiiksi koneella leikattuja palasia applikoitiin farkkukankaaseen.


Siinä sitä kirahvia tikataan kiinni. Palasissa oli valmiina liimaharso takana, jonka avulla palaset ennen tikkausta silitettiin kankaalle.


Tuumailin, että mitähän näistä tulee, mutta aika turhaa pohdintaa, pussukka tietenkin! Farkun lahje oli sen verran kapea, että jatko-ompeluksessa lisäsin leveyttä omista varastoista löytyneistä paloista. Tuo sydämellisen kukan olin jo aiemmin valmiiksi applikoinut, joten helpolla pääsin.
Pussukka on pohjan kohdalta 24 cm leveä ja 21 cm korkea.
Mahtuu paljon kaikeknlaista tärkeää!
Jos mietit, miksi kirahvilla on erilaiset jalat, niin syy on siinä, että toinen jalka on tekojalka, joka on asennettu pahasti katkenneen etujalan tilalle. 


Lahkeen toiseen päähän ompelin perhosen ja kukan. Levennystä tälle puolelle tuli tummasta farkkukankaasta. Tähän en jaksanut applikoida mitään, vaan ompelin ystäviltä saamani perhoset liihottelemaan. Tähän asti ne ovat kaunistaneet ompeluhuoneen musalaitteen kautinta . Ovat varmaan tyytyväisempiä tässä uudessa tehtävässään. 


Vuorissa on molemmilla reunoilla taskut ja toiseen taskuun ompelin pienen palan muumiaiheisesta kankaasta.


Applikaatioiden lisäksi käytin pintaa koristamaan koneen omia tikkauskuvioita.
Välissä on ohut laukkuhuopa,  joten tätä pussukkaa ei ihan helpolla lytätä.


Kirahvista tuli oikea hymytyttö! 


Kaapelitehtaan kässäfestareilta ostin erivärisiä pampuloita ja tähän vetoketjun avausta helpottamaan pääsivät punainen ja keltainen pallukka.


Itikoita oli mökillä ihan liikaa, jos ei tuullut. Suojaksi täytyi ommella verkkarit. Kangas on ollut kaapissa jo useamman vuoden, joten varsinaista käyttökohdetta  jota varten olen sen ostanut, en edes muista.


Koska minulla on silmälasiongelma, olen enimmäkseen puikotellut. Ei tarvitse tarkasti nähdä, kuten perinteisessä heksagoneja käsin ommeltavassa mökkityössä.


Työpaikkani kevään lyhytkurssilla osallistuin keraamisten laatojen kurssille. Olipas kiva kurssi! Seuraavien laattojen kohdalla jo tietäisin, mitä ja miten pitää ja kannattaa tehdä.


Kukkalaatta pääsi mökin seinälle, ainakin toistaiseksi. Tuossa se vino laatta on hieman vinossa, mutta miehen toivomuksesta jälkeenpäin suoristettu ihan jesarin voimin paikallaan pysyväksi. Tuo oikean alareunan ampiainen painaa niin paljon, että se painollaan vetää taulun väkisin vinoon. 


Sulon kanssa toivotellaan aurinkoisia päiviä!



perjantai 7. kesäkuuta 2019

ommel 2019

Tänään alkoi kolmipäiväinen ommel 2019 Espoossa. Olihan siellä piipahdettava, kun en viime vuonna päässyt.


Paikalle oli järjestetty ilmainen bussikuljetus Kiasman pysäkiltä ja sama reitti jatkuu läpi viikonlopun. Olisi minulla matkakorttikin, mutta Espoo on minulle paikoitellen aikamoinen musta aukko. Päivän ensimmäinen bussi lähti klo 12 ja oli tupaten täynnä. Osassa penkkejä istui kolmekin ihmistä kahden paikalla ja käytävällä seistiin vieri vieressä. Onneksi bussissa oli hyvä ilmastointi. Perillä oli myös ruuhkaa joihinkin putiikkeihin.


Tilkkutöitä oli jonkin verran esillä ja tietenkin niitä tutkailin tarkasti. 


Kiinnostavia, taitavasti tehtyjä vaatteita oli esillä. Tämän paidan keltainen helmaosa oli muodikkaasti tikattu!


Kaunista jälkeä.


Nämä kudotut huivit olivat erittäin kauniita. Nämä ovat ammattiopisto Tavastian  oppilastöitä.



Tämä farkkukankainen teos on takki.


Siinä on paljon erikoisia yksityiskohtia.



Espoon tilkkukilta ja samalla Finn Quilt oli paikalla toisessa kerroksessa ja Ihalaisen Pirjon ohjauksessa ryhdyin ompeluhommiin.
He olivat stanssanneet kirjastossa kasakaupalla kuvioita kankaista joissa oli liimaharso valmiiksi silitettynä. Näistä paloista sai koota mieleisensä työn. 


Otin tällaisen kirahvin työstettäväksi. Silitin ja ompelin farkun lahkeelle. Saa nähdä, mitä tästä syntyy. Tämä olikin ainoa työpaja, johon osallistuin. Työpajoja olisi ollut monenlaisia pientä maksua vastaan, jotkut taisi olla ilmaisia.



Kun yhtään tilkkukangaskauppiasta ei tielleni osunut (siis niitä ei ollut), ihastelin niin kovasti trikoita, että huomaamatta olin jo kassajonossa kangasnipun kanssa. Jonossa takanaolevalle naiselle sanoin, että palaan tähän kohtaan takaisin, käyn vaan vielä hakemassa tuon bambi-kankaan. Se on niin söpöä! Samoin tuo pupukangas. Näistä tulee joillekin pienille jotain. Mustavaloisesta teen puseron ja ihan reunimmaisesta mekon.

Illan aikana ompelin itselleni yhden tunikan, mutta en mistään näistä kankaista. 


Valmista syntyi tästä lakukankaasta. En jaksa enää kuvata mokomaa, ehkä joskus toiste. Vaikka yhteiskuva muiden valmistuneiden kanssa.

Aurinkoista viikonloppua!

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Kesä on jo täällä!

Huomiseksi ehkä hellettä!
Sopivasti sain valmiiksi tämän lomatunnelmista kertovan työn, jonka nimeksi tuli Kesä.


Malli näihin kuuteen blokkiin tuli Love Patchworrk & Quilting-lehden mukana. Minulla on hieman sellainen salainen intohimo (Faundation) Paper Piecing-töihin.  Se on semmoista itsensä haastamista. Kaikki kuvat tein taittelutekniikalla, se on niin paljon nopeampaa, eikä tarvitse repiä kuitukankaita tai papereita työn takapuolelta.


Tässä ovat kaikki blokit valmiina. Aina kun sain yhden valmiiksi, siitä tuli suosikkini. Nyt, kun kaikki on valmiina, en ehkä osaakaan sanoa suosikkia.
Mikä on sinun suosikki? Tekeekö mieli jätskiä vai poreilevaa juotavaa? Ehkä kylmää melonia? Jospa laittaisit kameran kaulalle, hakisit matkalaukun varastosta ja suuntaisit kuvaamaan kaktuksia?



Kivoja kuvia kaikki! Sitruuna on hieman kulmikas, mutta hyvin mehukas. Tikkausta miettiessä tein drinkkiin poreita solmupistoilla ja sitruunasta puristelin muutaman pisaran koristeeksi.


Kirjojan käsistä kaktus sai piikkinsä ja ruukku hieman koristeluja.


Jätskiin heittelin strösseleitä ja aurinko paistaa aina. Ainakin tässä työssä. Ampiainen liihottaa makean perässä jätskistä melooniin.


Matkalaukku sai kirjontalangasta tikkaukset ruskeisiin osiin ja kameran ympäri pistelin tikit ja kilahtihan se kamera siinä ommellessa. Ehkä painoin vahingossa laukaisinta.


Taustan ensin ajattelin tikata käsin, mutta tulin järkiini ja työnsin työn koneen paininjalan alle. Sekalaista kiemuraa valkoisella langalla.


Olen ihan innostunut villiyrteistä! Kerännyt ja säilönyt syötäväksi ja syönyt. Kevyttä ja energisoivaa! 
Yrteistä saa myös oivallisen jalkakylvyn. Sitä testasin eilen ja kyllä oli ihanaa!