tiistai 28. huhtikuuta 2020

pieniä ja nopeita käsitöitä


Moikka!

Edellisen postauksen kommenteissa Ulla muisteli, että joskus 80-luvulla oli tuommoisia ampparipehmoja. Ja samanlaiset muistot tuli sitten minullekin.
En voinut olla kokeilematta, miten Sugaridoo amppari toimisi pikkupehmona.




Ystäväni Eija taas totesi: #pelastapörriäinen kampanja


Siinä se nyt leijuu parvekkeella ja ilahduttaa ohikulkijoita.


Tilkkutarha-asioinnin kaupanpäälliskankaasta syntyi kässäpussukka neuleelle.
Tämä neule on ollut kesken muutaman vuoden, no ehkä 5 vuotta,  ja nyt se saa pesitytyä rauhassa tuossa uudessa kodissaan.



Pussukan malli on helppo, ehkä helpoin maailmassa. Onnistuin tekemään kuitenkin melko monta virhettä. Mutta valmiiksi tuli. Tikkaukset tein vapaana konetikkauksena kirjoitellen esim. virkkuukoukku, silmukoita, oikein ja nurin. Sitten olin tekevinäni neulepintaa, mutta siitä tuli sotkeutunut lankasöhry. Välissä on bambuvanua ja tämähän on melko kookas; 24 x 16 x 11 cm.


Tällä mallilla on helppo tehdä monen kokoisia pussukoita ja sisältöön pääsee hyvin käsiksi.


Koskahan saan hankituksi kunnollisen suunnitteluseinän?
Nyt on monen väriset muuttolinnut saapuneet.



perjantai 24. huhtikuuta 2020

Kevättä ilmassa!

Kevättä ja lentäviä ilmassa!


Eilen tuli vastaan perhonen ja tänään kevätpörriäinen.
Perhonen on Elizabeth Hartmanin kirjasta Delightful desert. Ehkä hieman pullea vartalo perhoseksi, mutta pysyy kuitenkin hyvin ilmassa.


Söpö, pieni ampiainen on Sugaridoon Irenen malli #HappyBeeBlock
Ohje on ilmainen. Omaa lisäystä on suu ja tuntosarvet.
Jalkojakin mietin, mutta jätin pois. Se on ikäänkuin vetänyt ne koivet tuonne vartalon sisään lennon ajaksi. Jotkut roikottaa niitä lentäessään, mutta tämä ei.


Joitain vuosi sitten tein ampiaistyynyn ja nyt tämä amppari näyttää aika häijyltä tuohon pieneen söpöliiniin verrattuna. 


Tilasin eilen Tilkkutarhasta reilusti vanua ja ompelulankoja. Kävin tavarat tänään noutamassa. Katsopas, miten hauskoja kankaita! Vaikea on tuota mustavalkoista alkaa silppuamaan! Punaisesta syntyy pussukka, tietenkin!
Keskeneräistä neuletta on siinä sitten hyvä säilyttää.

Hyvää viikonloppua!




maanantai 13. huhtikuuta 2020

Ajankohtainen peitto

Heissan!

Tämän peiton pinta syntyi melko nopeasti ja yllättävän nopeasti myös pinnasta kehkeytyi peitto. Malli on Plaid-ish, jonka ohjeen voi ladata netistä veloituksetta.



Minusta tämä näyttää juuri hyvältä piknik-peitolta. Tuohon vaan eväskori ja piknik voi alkaa. Vaikka vappuna ellei sada. Kohta on ihan parhaat piknik-ajat, mutta täytyy nyt malttaa mieli vielä, antaa koronan laantua ja vasta sitten räväytetään peitot nurmelle.





Sopivaa kuvauspaikkaa kovin tuulisena päivänä etsiessä hyväksi valikoitui naapuritaloyhtiön nurmikko. Siellä oli pieniä kukkapusikoita sopivasti luomassa kevätfiilistä. Jotenkin se nurmi näytti vihreämmältä aidan takana, mutta eipä kuvissa näytä yhtään paremmalta kuin oma piha. 




Naapurissa on myös lastentarha, joka on ollut suljettuna koko alkuvuoden. Sielläkin metsästin hyviä paikkoja, mutta enimmäkseen tuli kuvia, joissa peitto on kääntynyt tausta päällepäin, kun tuulen puuska kieputti peittoa.



Oli haasteellista löytää kankaista tarvittavat voimakkuudet, vaalea, keski ja tumma. Yhden blokin jouduin tekemään uusiksi liian tummuuden vuoksi. Onneksi muistin, että minullahan on jossain jemmassa aurinkovärjättyjä kankaita ja niitä sainkin tähän peittoon laitettua kivasti. Sekä tummiin että keskivoimakkaisiin blokkeihin. Ovat jääneet ihan unholaan.


Mukana on ystäviltä saatuja kankaita, ainakin neljän ystävän kangasta on päässyt mukaan. Tikkaukset näkyvät tässä kuvassa parhaiten.




Mietiskelin kovasti työlle sopivaa nimeä. Korona tuli kovasti mieleen ja syitä sille nimelle löytyy paitsi vallitsevasta tilanteesta, myös THL:n ohjeistuksesta.
Pitää vältellä kohtaamisia ja väistellä vastaantulijoita. Yläpuolen kuvassa näet, miten keltainen pala on hieman väistänyt oikealle, samoin tikkaus tekee mutkan. Ja tämä ei ole ainoa kohta, missä ohjeita on noudatettu. Niitä on paljon enemmän kuin tottelemattomia, jotka eivät yhtään ole väistäneet.


Kanttia kiinnittäessäni mietin, että taisi tulla taas peitto, jossa tausta on parempi kuin paraatipuoli. Sellainen peitto, joka kuuluu osastoon "viedään mökille". Niitä on tullut tehtyä paljon. Voisin pitää mökkisaaressa epätoivoisten tilkkupeittojen näyttelyn! No en ole kaikkia peittoja sinne vienyt, kun on niin pieni mökki. 



Mutta yllätys, pidän tästä puolesta enemmän kuin taustasta, vaikka sekin on mieleinen. Peiton koko on 64" x 82" eli 162,5 x 208 cm.

Mukavaa alkavaa viikkoa! Onneksi se on lyhyt, ettei töihin palaaminen tunnu monen päivän vapaan jälkeen pahalta. Tai liian raskaalta. Kamalaa, ulkona sataa juuri nyt räntää. 


Tein tänä vuonna tällaisia sydän-tipuja. Mallin löysin pinterestistä. Helppo ja nopea tehdä. Tällä tyypillä on pieni, sattumalta löytynyt tupsu pyrstönä, muille en tehnyt mitään. 


perjantai 3. huhtikuuta 2020

Joulusta kevääseen

Tajusin yllättäen  miksi minun pullat ja sämpylät on välillä mitä sattuu. Ei ole syntynyt sellaista tasalaatuisen pullan taitoa.
No, minulla on ollut vain yksi leivinliina. Eihän sillä kukaan tosileipuri pärjää. Se on ostettu Martoilta ja sen kanssa onnistuu kyllä Marttojen resepteillä tehdyt leivonnat. Useimmiten.


Jemmasta löytyi pätkä taikinabatiikki kokeilua. Oikein keväistä kukkaiskuviointia toisella puolella. 
Vaikutti olevan sopivan kokoinen, joten reunat vaan käänsin ja tikkailin.


Puolet on vihreää ja sopii erityisen hyvin pistaasipullien päälle. Kun liina on tehty taikinabatiikilla, se ei ainakaan voi tehdä taikinalle mitään huonoa. Ne tavallaan tuntevat toisensa ja ovat kuin sukulaisia. Ehkäpä kokeilen viikonloppuna leivontaa. Kaupassa ei tosin ollut kuivahiivaa, mutta minullapas olikin kaapissa!



Sain kovan innostuksen Tilkunviilaajan tekemästä peitosta ja hänen Värit - uhka vai mahdollisuus luennosta . Koska innostus pysyi tarpeeksi kauan, syntyi tilkkupinta. Nyt täytyisi pitää hypetystä yllä, että pinnasta syntyisi peitto. 



Heti kun sain peiton pinnan valmiiksi, tartuin palaset-laatikkoon. Otin sieltä silmät kiinni yhden palan ja se oli tuollainen violetti. Sitten keräsin kaikki saman sävyiset kankaan palat ja kyhäsin niistä pinnan pussukkaa varten. 


Ja siinä se nyt on, pieni pussukka ties mitä tarvikkeita varten.


Viime yönä oli satanut lunta ja olin eilen illalla saanut adventtikalenteri sukkien langanpäät pääteltyä. Joten olen ihan ajassa kiinni. Ja kuvasta huomaankin, että meillä ollaan vielä hieman jouluisissa meiningeissä, joulukuuset roikkuu seinällä.