keskiviikko 29. syyskuuta 2010

säilöntäaikaan..


...laitoin minäkin hieman hilloa purkkiin.


Tilkkukurssit ovat jo alkaneet, tänään oli 4. kerta. Kaksi viimeisintä olin poissa, mutta mitähän tein ensimmäisellä kerralla? En muista. Tänään tein tyhjähköön reseptikirjaani kannet. Kirjassa on siis tyhjät sivut joille kirjoitan vain ja ainoastaan sellaisia ruokareseptejä, joita olen testannut ja hyviksi havainnut. 



Taustakangas on puuvillapellavaa ja mustikkakangas Tilkkutarhasta. Taustalla olevan lehden ostin muutamalla eurolla ja kuinka ollakaan, siitä löytyi samanlaisia hillotölkkejä. Jossain lehdessä näin keittiöön tehdyn yläkapan erilaisista säilötyistä hedelmistä, marjoista ja vihanneksista. Semmoinen verho olisi tyylikäs, jossa tausta olisi tiilikangasta ja purkit eri kokoisia ja niissä olisi kaikkea herkullista. Olen nähnyt ainakin punajuuri-, omena-, päärynä-, kurkku-, tomaatti-, puolukka- ja mansikkakangasta.

maanantai 27. syyskuuta 2010

ilmojen kylmeneminen...


ei haittaa, kun on kunnon villasukat. Voin pitää huoletta vielä polvihousuja, koska nämä sukat ylttää polviin asti. Malli on Saltkråkan ja lankana 7 veljestä.



Täytyy hehkuttaa ihan maailman parhaita kenkiä. Näillä Avi-motionin kengillä olen nyt tassutellut kaikki Ukon kanssa tekemät lenkit parin kuukauden ajan, enkä oikein muita kenkiä haluaisi käyttääkään.



Tuo pohjan muotoilu tekee kävelystä tehokasta. Kantapäällä astutaan ja siitä rullataan varpaita kohti, helppoa ja tehokasta. Pienikin lenkki tuntuu pohkeissa reisissä ja pakaroissa. Etenkin ylämäkien kapuaminen on tosi tehokasta treenausta. Ryhtikin kohenee itsestään ja vatsalihakset tekevät työtä ihan itsestään. Jos harrastaa sauvakävelyä, nämä sopivat siihenkin loistavasti.


Viime viikon olinkin sairaslomalla. Sain, kuten monet muutkin, ihan törkeän flunssan. Nyt on jäljellä hieman yskää, mutta muutoin olo tuntuu jo ihan normaalilta. Pienen kukkaron ompelin, kun tuntui, että on päästävä hieman koneella surruttelemaan. Kooltaan 8 x 11,5 cm.



Tikkasin pinkkeihin ja kirkkaanvihreisiin raitoihin suorahkoa ommelta ja nuo harmaanvihreät jätin tikkaamatta.


sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Gustav ja esiliina


Viime viikko meni Saksan sievässä, pienessä Balingenin kaupungissa. Koska se ei ollut lomamatka, en paljoa ehtinyt kaupungilla kuljeskella. Ehdin kuitenkin käydä Gustav Klimt´n taidenäyttelyssä. Pidin näyttelystä, jotenkin noista värikkäistä töistä tulee mieleen tilkkutyöt.



Postikorttien lisäksi ostin peltisen silmälasikotelon.


 


Kaupungilla kulkiessa meinasin kompastua puiden alla lojuviin kummallisuuksiin. Otin yhden kökkäreen käteen ja lopulta käsilaukkuun. Nämä oli puun hedelmiä tai siemeniä ja niitä oli ihan röykkiöittäin puiden alla. Hieman tuli mieleen tammenterhot, tosin erilailla pakattuina. Aion istuttaa noita pähkinöitä kokeeksi. En edes tiedä, mistä puusta on kyse. Yhdessä tämmöisessä ryppäässä on useampi siemen, joten saatan saada aikaan pienen metsikön.


 


Joskus kauan sitten siskoni sai äidiltä mummon vanhan jouluisen pöytäliinan. Kymmenisen vuotta sitten siskoni muutti ulkomaille ja luopui monista tavaroista, myös tästä pöytäliinasta. Äiti otti sen takaisin itselleen. Viime jouluna siskoni sai äidiltä joululahjan, josta paljastui samainen liina. Aikamme sitä tutkittuamme, sisko tunnisti kyseessä olevan hänen ikivanhan liinan. Hieman ihmettelimme, miksi äiti oli oikein paketoinut tämän lahjaksi. Päätimme jo silloin, että palautetaan se takaisin, jossain toisessa muuodossa ja sisko jättikin liinan tänne meille. Lauantaina kiireellä aloin muokata liinaa uuteen malliin. Siskon kanssa oli sovittu, että ei rikota sitä, vaan tehdään siitä vaikka vyötäröesiliina. En löytänyt kangasvarastoista yhtään kangasta, jossa olisi ollut ihan samoja värejä kuin liinassa, mutta melko sopivaa vihreää, jolla kanttasin reunat ja tein solmiamisnauhat. Keskellä liinaa oli tyhjä kohta ja siihen laitoin taskun. Taskua koristamaan kiinnitin siksakilla omenan pikku lehtineen.



Äidillä oli aika hauskaa, kun avasi lahjapaketin ja tajusi, että sama pöytäliina oli muuttunut esiliinaksi. Kangas on tukevaa puuvillaa ja varmaankin 60-70-luvun tuotos. Äiti kyllä sanoi, että tästä saisi vaikka jollekin pannumyssyn.


Mukavaa alkavaa viikkoa!

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

ruskaa ja kukkasia



Mökillä jo pikkuinen vaahtera oli pukeutunut ruskapukuun.Muissa puissa ei juuri ollut havaittavissa syksyn värejä. Tavallinen huonemuraatti oli myös muuttanut lehtiensä väriä. Tämä jäi vuosi sitten syksyllä koriruukkuun, joka oli noin metrisen toplan päässä. Ajattelin, että ei se talvea kestä ulkona, mutta jätin kuitenkin. Keväällä se löytyi ruukku alassuin maassa ja aivan vihreänä! Minulla oli myös toinen muraatti, joka oli pysynyt tolpan nokassa ja se oli ihan ruskea ja eloton. Ehkä tämä toinen tyyppi pystyi talvehtimaan lumen alla pakkasilta suojassa. Mitähän sille nyt tekisi, ehkä laitan maahan ja hieman suojaan. Ehkä se on karaistunut ja kestää ensi talvenkin.



Käsitöissä kuitenkin vielä kesäkukat kukkivat. Nyt oli kamera ja kännykkäpussit vihdoinkin samassa paikassa. Pidän tuosta auringonkukkakankaasta. Molemmissa pusseissa on alhaalla renksu avaimia varten.



Naapurin sienireissu ei ollut aivan turha. Itse löysin vain isoja valkoisia sieniä, jotka kaukaa katsottuna näyttivät lautasilta. Varmaan myrkyllisiä.



Orjanruusujen marjat muodostavat kukkasen.



Hyvää alkavaa viikkoa!



 

perjantai 3. syyskuuta 2010

Shoppailutarvikkeet


Lueskelin uusinta Fat Quarter-lehteä ja innostuin siinä olleesta lompakosta. Kesällä näin jossain blogissakin herkullisia lompakoita, mutta en sitten niitäkään ehtinyt tehdä. Nyt oli sopiva hetki tuolle työlle. Kankaaksi valitsin turkoosin aurinkovärjätyn kankaan. Aika paljon oli ommeltavaa ja pieiä osia. Tyypillisesti en jaksanut lukea ohjeita, vaan päättelin työjärjestyksen. Tein lompakkoon tuollaisen tarrakiinnityksen, jollaista lehden lompakossa ei ollut. Koristeeksi ja aiheeseen liittyen, kiinnitin sulkijaläpyskään napillaTanskan kruunun. Tytär oli jättänyt vanhan kauhtuneen kukkaronsa meille ja samalla kruunut. Luulin ensin, että ne kukkaro oli unohtunut, kun siellä tuntui olevan sisältöäkin.Mutta tarkoituksella hän oli sen jättänyt. Epäili, että minulla saattaisi olla kruunuille jotain käyttöä, kun ovat niin kauniita ja niissä on sopivasti reikä keskellä. Oikeassa tytär oli, käyttöä löytyi heti.



Sisäpuolella on taskuja korteille ja perinteinen osasto seteleille.



Takapuolella on pieni osasto kolikoille. Tikkaukset on pääasiassa vapaata konetikkausta. Reunat on siistitty kapealla kaitaleella, joka on kiinnitetty vinonauhan tavoin. Tosin ei vinoon lankgansuuntaan leikattuna, kun on suorista reunoista kysymys. Lompakon koko on hieman pienempi kuin lehdessä ollut, vain 10,5 x 9 cm. Halusin tehdä tasan niin pienen kuin mahdollista. Kortit ja setelit olivat mitta-apuna. Lompakosta tuli sopivan napakka, kun laitoin ohuehkon huovan päällimmäisten kankaiden väliin. Pidän tästä lompsasta kovasti, siitä tuli hienompi kuin osasin arvatakaan.



On ihan pakko laittaa mainintaa kuvan kera tyttären Ghanan tuliasesta. Tämä Global Mamas kassi on afrikkalaista kierrätystä. Tehty vesi- ja jäätelöpusseista. Kassin voi ensin viikata ja sulkea vetoketjulla pieneksi.



Ja vetoketjun avauduttua kassiin mahtuu tosi paljon ostoksia.



This Bag is Rubbish!


Lukee tuoteselosteen toisella puolen. Siellä sanotaan myös, että Ghanassa syntyy päivittäin 270 tonnia muovijätettä. 85 % siitä on ei biohajoavaa, mukaan lukien nämä jäätelö- ja vesipussit. En ole nähnyt muovipussiin pakattua jäätelöä, mutta on paljon muutakin näkemättä.



Hienoa, että köyhissä oloissa elävät afrikkalaiset naiset ovat löytäneet mahdollisuuden ansaita itse rahaa.


Nyt kun on uusi lompakko ja iso kassi, voisi mennä shoppailemaan. Huomenna on kuitenkin tarkoitus lähteä mökille, jos ei sada, joten jätän shoppailut väliin.


Hyvää viikonloppua!