sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Tavattiin Karhuset

Sulon kanssa kulkiessa voi tapahtua mitä vaan!
Tänään oltiin aamulenkillä ja kuten muinakin vapaapäivinä, Sulo saa päättää, minne mennään. Joskus näillä retkillä menee pitkälle kolmatta tuntia, joskus vähemmän.


Tänään kuljeskeltiin metsikössä ja yllättäen siellä oli muutakin porukkaa!
Minua tietysti pelotti ihan kamalasti, mutta Sulo on rohkea poika, tuijotti kuusikossa lymyileviä karhuja.
Yksi karhuista oli albiino tai saattoi se olla jääkarhukin. Ne on kuulemma lähteneet perinteisiltä alueiltaan ilmaston lämpenemisen myötä lähemmäs ihmisasumuksia.


Kuusikosta putkahti lisää karhuja. Luulen, että Sulo on karhukuiskaaja ja sai nämä karhut tulemaan esiin pesästään. Olivat varmaan jo menneet talviunille.


Koko porukka, paitsi valkoinen karhu, kiipesivät kalliolle.


Sulo halusi mennä leikkimään karhujen kanssa. Olin sitä mieltä, että parempi ottaa hieman etäisyyttä, saattavat vielä huitaista käpälällä. Ja se kyllä sattuisi.



Pieni karhunpallero tuli Sulon kanssa leikkimään. Se oli turvallista, koska tämä oli niin pikkuinen eikä yhtään nälkäinen. 

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Karhun päät ovat Elizabeth Hartmanin vihkosta Bjorn Bear.
Karhuntassu-blokki ikiaikainen, ties mistä alkunsa saanut.


Kuuset ovat kokeilemalla valmistuneet eli ei ollut ohjetta.


Peiton ala- ja yläreunassa on hanhien parvi. Ylhäällä ovat niitä lentäviä hanhia, mutta alareunan joukko ei ole päässyt lentoon, tallustelevat maassa. Ovat niitä Leenan syöttämiä lihavia hanhia, jotka mahtuivat sentään jonoon, mutta eivät jaksaneet nousta siivilleen.



Taustaan ajautui kaikenmaailman kankaanloppuja. Jotka ei sitten kuitenkaan ihan kokonaan loppuneet. Vasemmalla oleva iso pala turkoosin ja ruskean sävyistä kangasta tuo mieleen venäläiset kansansadut. Ja niihin liittyy (minun mielessä) aina karhuja. Sen oikealla puolella oleva kukkakangas kuuluu hieman samaan kastiin ja alareunan turkoosi taas sopii väriensä puolesta. Kaikille yhteistä on, että ne on ostettu Tallinnan reissulla joskus muutamia vuosia sitten.
Ruskealla pohjalla olevat valkoiset pallot ovat lumisadetta ruskeaan, kuivuneita neulasia peittävään metsään.


Tähdet tein omille kurssilaisille malleiksi ja ajattelin tekeväni niistä tyynyn. Onneksi vain ajattelin, tässä taustassa ne on paremmat kuin tyynynä. Yläosan beigellä pohjalla olevat pallot kuvastavat lumisadetta ylöspäin katsottuna. Todella tiheää sadetta, ei näy edes taivasta. Ihan ylhäällä on vielä samansävyinen tähtikangas ja sehän on tietenkin tähtitaivas lumisateessa.


Työn nimeksi tuli kuin itsestään Karhuset.
Koko 57" x 79" eli 145cm x 200 cm.


Hankin 14.11.2016 Kimmo Ohtosen kirjan Karhu - voimaeläin. Mistäkö muistan päivämäärän? No Kimmo kirjoitti sen alkulehdelle toivottaen samalla minulle kaikkea hyvää ja kaunista. Ja onhan sitä ollutkin, kiitos vaan Kimmo! Suosittelen tarinan ja kauniiden luontokuvien vuoksi. Jos ei jaksa lukea, niin kuvat jo sinänsä ovat huikaisevan kauniita ja ihmeellisiä.
Kirjan luettuani aloin miettiä, että olisi kiva tehdä karhupeitto, sellainen turvapaikka, jonka alle voisi käpertyä ja peiton karhut suojaisivat kaikelta pahalta ja ikävältä. Tässä se nyt on, se turvallinen peitto. Ei ihan semmoinen kuin ensimmäiset mielikuvat olivat, mutta oikein hyvä suoja maailman myrskyjä vastaan. 

Kohta on tämä vuosi kuitattu ja uusi odottaa ihan nurkan takana.
Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää tulevaa vuotta. Semmoista, jossa on iloa, surua, onnistumisia, epäonnistumisia, aurinkoa, pilvisiä päiviä ja kaikkea sitä sopivassa määrässä, mitä ihmisen elämään kuuluu.

Tervetuloa vuosi 2020!

lauantai 14. joulukuuta 2019

kissan palju ja muita tuikitärkeitä juttuja



Näinhän siinä kävi, että ei yhdet sukat ja uudet kantapäät riittänyt. Pitkästyin odottamaan seuraavaa ohjetta. Otin uudet värit ja samalla mallilla sitten uutta vartta ja kantapäätä tekemään. Tykkään noista tiimalasikantapäiden tekemisestä niin paljon, että ajattelin perustaa kantapääneulomon.


Siinä ne varret on suut auki. Huutavat siinä toisilleen.


Näistä väreistä en aikanaan tykännyt yhtään, olivat oikein inhokkeja. Ajat muuttuvat ja minun mielipiteet siinä mukana. Lempparivärejä nykyään. 



Nämä toisetkin sukat tuli määränpäähän ennen seuraavaa ohjeosaa ja marimekon kankaat oli sopivasti pöydän kulmalla, joten niistä sitten kippoa tekemään. Kissa on niin iloinen, kun sai oman paljun. Siellä saa kylpeä vaikka joka päivä.


Paljun tein jo aikaisemmin ja siinä on pystytikkaukset.
Kaikki kankaat vuoria myöten on marimekkoa. Omenakopan tikkaukset menikin sitten vaakaan. Ja ovat muuten väriävaihtavalla langalla tikattu, toinen ihan tavis valkealla.


Silloin, kun innostuin tekemään kehyskukkaroita, keskityin vain yksinkertaisiin. Olin kyllä hankkinut kaksisuisen kehyksen, mutta en sitä osannut tehdä.


Kun olin tarpeeksi opiskellut tekotapaa, syntyi tämmöinen kiva kukkaro. Kangas on artekin ja kukkaroon aatetta antava merkki on lempparini, Epäonnistunut tyttö-sarjasta. Vuoren hevoskenkäkangas tuo sitten sitä onnea, eli tasoissa ollaan!


Kävin tänään Tilkkutarhassa vanuostoksilla ja vihdoin viimein hankin tämän minun maailman hienoimman silitysraudan. Kantapäätehtaan lisäksi voin aloittaa myös silityspalvelun. Olen aina pitänyt silittämisestä ja nyt ihan erityisesti! Silitysstudiollani olisi jonotusnumerot ja ihmiset tulisi pyykkiensä kanssa ja joisivat kahvia tai jotain muuta sen aikaa, kun silittäisin heidän pyykit. Tunnelma olisi varmaan kuin höyrysaunassa, lämmin ja kostea. Rillit huurussa työntäisin rautaa edestakaisin. Se on ihanan painava ja osaa hypätä koivilleen, kun irrottaa otteen kahvasta. Mahtava peli.


Joissain asioissa toimin hyvissä ajoin. Ostin muutaman Aurifilin lankarullan myös. Valkoinen ompelulanka ihan akuuttiin tarpeeseen, mutta punaisen tikkauslangan ostin joulupeittoa varten. Siihen ei ole vielä leikattu ensimmäistäkään palaa, mutta minulla on ajatus. Kyseessä on siis ehkä jo vuoden 2020 joulupeitto. Voi mennä myöhemmäksikin.
Huomenna sukellan joulufiilikseen Weisteen Wanhassa Villassa joulukoristeiden ympäröimänä. Ehkä hankin jotain hurmaavaa uutta lasitettua parveketta koristamaan.
Anteeksi, taas tuli kamalan pitkä luritus.

Huomenna onkin jo 3 adventti, joten hyvää sellaista!



sunnuntai 8. joulukuuta 2019

vähän joka lähtöön


Hyvää toisen adventin iltaa!
En ole aikaisemmin osallistunut joulukalenteri- tai adventtisukkien neulontaan, mutta nyt sitten innostuin. Lähdin mukaan Sweet things-blogin Adventtisukat-neulontaan. Tämä sopii tänä vuonna paremmin kuin oman joulukalenterin teko.


Ja katsopas! Elämäni ensimmäiset tiimalasikantapäät!
Ensimmäisessä taisi tulla hieman virheitä, mutta ei haittaa. Tässä vaiheessa kun kokeilin, niin vaikutti hyvin istuvalta jalkaan. 


Joulutyyny pilkoitti jo edellisessä kuvassa, tässä ihan reilusti koko komeus.


Yläpuolen kuvassa näkyy, miten kävi, kun yläsyöttäjän kanssa ompelin lumihiutaleita. Kuusenkoristeena oleva nauha tuli kauniisti, mutta lumihiutaleessa kone ompelee moneen eri suuntaan, sivuille, eteen- ja taaksepäin ja silloin ei yläsyöttäjää voi minun koneessa käyttää. Sitten olin vielä niin tyhmä, että ompelin ja ompelin ja ihmettelin, miksi tulee rumaa jälkeä.



Tältä se lumihiutale sitten näytti, kun vaihdoin tavalliseen paininjalkaan.


Hieman vapaammin kasvaneita kuusia on syntynyt pienen metsän verran.


Suikalelaatikkoa penkoessa keräsin jouluvärejä ja niistä syntyi pienen tyynyn kokoinen pinta. Ei vielä ihan valmis, mutta melkein. Ja kuka sen nyt määrää, että nuo olisi jouluvärejä. Voihan jokaisella olla omat jouluvärit ja ne voi olla vaikka ruskeita ja kretuliineja. Oikeammin pitäisi sanoa, että käytin punaisia ja vihreitä suikaleita.


 Pieniä vaatteita vauvalle. 


Itsenäisyyspäivän perinteisiin on meillä kuulunut kautta vuosisatojen joulupiparien paisto. Ja perinteeseen on aina kuulunut myös ensimmäisen, joskus muutaman muunkin,  pellillisen polttaminen. Niin tälläkin kertaa syntyi nokijäniksiä ja lumiukolla likimain oikean värinen silinteri päässä. Mustan kissan paksut posket, mustankissanpaksutposket....
Kaikki ei tietenkään kärähtäneet ja tummatkin saa vaalennettua koristelulla.


Pitkäkuonot toivottaa hyvää viikkoa!