perjantai 28. maaliskuuta 2008

Ai lämpeneekö, viuhka olisi jo valmiina!


Tilkkutyökurssilla oli edellisellä kerralla aloitettu tekemään uutta kuukauden blokkia, viuhkaa. Minä en ollut silloin paikalla, vaan seikkailin Malmössä. Koska muiden kurssilaisten viuhkat olivat jääneet kesken, pääsin helposti mukaan. Blokki on helppo, vaikka siinä on tuota käsinompelua tuo pyörylän reuna. Viuhkan päätykolmiot on tehty preeriankukkuloina ja ne on kiinni työssä vain yhdestä, itse viuhkakankaan alla olevasta saumasta. Blokkiin kuuluisi vielä tähti, joka aplikoitaisiin käsin tyhjään kulmaan, mutta en aio sitä tehdä.


                       


Uskollisesti käytän näitä samoja kankaita. En ole hylännyt vielä sitä ajatusta, että kokoan nämä kaikki kurssilla tehdyt kokeilut yhdeksi työksi. Olen niitä mallaillut monella tapaa, mutta konvergentti ruudukko ei sovi millään kokonaisuuteen. Ehkä siitä tule jonkinmoinen pikku liina tai tabletti pöydälle.

tiistai 25. maaliskuuta 2008

pieni käsityö ja sananen Ateneumin näyttelystä


Pienen käsityönkin olen tässä ehtinyt väkertää. Kun ilmat kylmenee näin kevään myötä, tarvitsee kännykkä viimalta suojaavan kodin. (Ulkona on muuten tällä hetkellä jäätävän kylmä tuuli ja lupasivat vielä luntakin, pahus.) Pussin voi laittaa kaulanauhaan roikkumaan tai sitten ilman nauhaa laukkuun tai taskuun. Päälimmäinen kangas on sentään iloisen keväistä Marimekon ikivanhaa tukevaa Maija Isolan suunnittelemaa Resedaa. Välissä on vanu ja vuorina valkea puuvillakangas. Läppä kiinnittyy tarralla. Harrastin taas koneellatikkausta, jotta pussista ei tulisi liian pullukkaa. Kankaan olen ostanut Lähetystorilta, se oli aiemmin toiminut verhona ja maksoi 1,50 €. Nykyiset Marimekon kankaat ovat tosi ohutta tähän verrattuna.


                   


Kankaasta tuli tikkausten myötä hieman kolmiuloitteista ja olen työhön tyytyväinen.


Kerronpa vielä, että harrastin tänään kulttuuria tuolla Ateneumissa. Kävin siskon kanssa katsomassa Pekka Halosen taidenäyttelyn ja täytyy sanoa, että en juuri ihastunut. Ne taulut eivät vaan tuntuneet miltään, samoja lumisia mäntyjä ties kuinka monessa taulussa. En pisä maisemista. Minua ärsytti myös se, että samassa taulussa saattoi olla asioita eri perspektiivistä kuvattuna tai oikeammin ne eivät olleet kokonaisuutena missään perspektiivissä. Hänen hiilipiirustukset sen sijaan olivat upeita. Niitä tosin oli vain muutama. Onneksi siellä oli sentään muutakin katseltavaa, joten ei ihan hukkareissu kuitenkaan. Minulla on hyllyssä kirja Pekka Halonen sanoin ja kuvin. Tarinat hänestä olivat sen verran kiintoisia, että oli mentävä katsomaan taulutkin. Suurin osa niistä näyttää samanlaisilta kuin jotku vanhojen aapisten tai lastenkirjojen kuvat.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2008

Hälsningar från Malmö!


Oli monin puolin ihana matka! Tietenkin ehdottomasti parasta oli tavata tytär ja viettää aikaa hänen kanssaan. Oppaan homman hän hoiti loistavasti, kiertelimme ympäri Malmötä piittaamatta jääkylmästä myrskytuulesta ja räntäsateesta. No ei ihan joka päivä satanut ja keskiviikkoon mennessä tuulikin oli esittänyt rajuimmat otteensa ja saimme kierrellä auringon paisteessa.


                 


Oli hauska tavata myös Isopupu, josta olen aiemmin kertonutkin. Käytin pupua yhtenä melko eloisana yönä korvatulppana naapurin kuunnellessa musiikkia sopimattomalla volyymilla. Toimi hyvin, toinen korva vasten tyynyä ja toisen päällä retkotti pupu.


Kävimme Malmö Husetissa, joka on monipuolinen museo. Esillä oli ainakin antropoligisia kaivauslöytöjä lähialueilta, käsityötaidetta, täytettyjä eläimiä, akvaarioita kaloineen ja Pääsiäisen kunniaksi pikkuisia tipuja. Paikka on mainio kohde lapsillekin ja niinpä siellä oli koululaisia ja ihan muuten vaan vanhempia lapsineen. Oli siellä myös valokuvanäyttely, josta en pitänyt yhtään! Ihan tyhmiä kuvia, en ymmärtänyt niitä lainkaan. Jotain nykytaidetta.


                             


Tähän työhön sai ymmärtääkseni jokainen laittaa oman panoksensa ja pöydän ääressä levähdyksen aikana lisäsin työhön muutaman taidokkaan kierroksen.


                             


                            


Pidän tämmöisistä patsaista. Kissa istuskeli kanavan rannan portailla ja poika hanhien kanssa ihastuttavassa puistossa, jossa elävät hanhet rohkeasti köpöttelivät. Patsaita oli paljon, kuvaamatta jäi jonkinmoinen orkesteri, joka marssi peräkanaa kävelykadulla.


                 


Mikä lienee karvapallopuu tämäkin oli. Ensin vaikutti siltä, että pallot ovat koristeita ja laitettu puuhun niinellä kiinni. Pitihän asia tarkastaa ja saimmekin hieman hypeltyämme yhden oksan taivutettua alas ja luonnonsuojelijat, älkää lukeko enempää, katkaistua oksan tarkempaa tutkiskelua varten. Mielenkiintoinen ja kaunis, muuta ei selvinnyt.


                             


Tytär on tehnyt köyhän opiskelijan taidetta seinilleen. Ihastuin mm. tämmöiseen pelikorteista tehtyyn pitkään työhön.


                                           


Kävin tietenkin siellä Pandora Hobbyssä. Tildaa oli kankaina, tarvikepaketteina, papereina ja ties minä. Kankaita myytiin pakoista vain metreittäin, joten näin tosi tarpeelliseksi ostaa muutaman irtopalanpalan, joita siellä myös myytiin. Niiden valikoima oli tosi vaatimaton, sen sijaan pakkakankaita oli runsaasti.


                   


Kolme vasemmanpuoleista ovat Tildoja ja kaksi muuta kauniita. Koska tyttären astiastossa on joitain puutteita, tarjotaan siellä kuumatkin juotavat laseista. Ensimmäiset kahvit ja teet juotuani sormet tulessa, mietin asiaan jotain ratkaisua. Pandorasta sitten ostin kerän villalankaa ja virkkuukoukun. Iltapuhteena virkkasin suojukset hänen kaikkiin laseihin, siis niihin molempiin.


                  


                  


Käytännölliset ja väri sopi niin hienosti päiväpeittoon. Yhden tilkkutyölehden ostin matkalukemiseksi. Tosin junamatka Malmö-Köpenhamina meni yhdessä sujauksessa enkä ehtinyt lehteä edes avata. Lentokoneesa luin paikallislehteä koko matkan, joten lehti odottaa tuolla sängyn vieressä iltalukemisena. Toinen lehti on paikallisen kotiteollisuusyhdistyksen julkaisu.


                 


                 Ei kai nyt ole  myöhäistä toivottaa, eihän?


                                                    Iloista Pääsiäistä kaikille!

torstai 13. maaliskuuta 2008

Kylmä Pihlaja kassissa


Heipparallaa taas! Ompelin tuossa yhden kassin, johon käytin syksyllä Wanhan Sataman käsityömessuilta ostamaani painettua majakan kuvaa ja itse värjättyä kangasta. värit sattuivat sopimaan niin hyvin yhteen, että oli heti tartuttava toimeen. Harmi vaan, että en millään muista majakan tekijän nimeä, taisi olla Raumalta. Majakka on Kylmä Pihlaja.


                                 


Kassissa on vuorena valkaisematon lakanakangas ja kooltaan se on noin 28 x 28 x 4 cm. Siitä tuli oikein kiva pikkukassi. Etenkin, kun tykkään majakoista kovasti. Joskus haluaisin melkein asua majakassa, ainakin pari viikkoa.


Lisäys: Majakka on Salka Sandellin töitä, bongasin tiedon tuolta syksyn postauksesta.


 


 

aurinkoa odotellessa


Olen yhä innostunut värjäilystä! Hieman epäilytti innostuksen kesto kurssille ilmoittautuessa, mutta oikeastaan se on tullut koko ajan mielenkiintoisemmaksi. Kotona en nyt ole ehtinyt värjäillä, mutta tänään kurssilla taas sekoittelin väriliemiä. Edellisellä kerralla jätin jälkiliemeen viikoksi muhimaan pari kangasta, joista syntyyi tällaisia.


                          Photobucket


Tuo oikeanpuoleinen ei ole noin tummaa. Pidän näistä marmoroituneista kankaista enemmän kuin tasavärisistä. Onneksi en osaa tasavärisiä tehdäkään! Kylppärissä on päivän viimeisimmät värjäilyt kuivumassa ja toin väriliemet kotiin ja laitoin niihin uudet kankaat jälkivärjäitymään. Tämä on siis niin kivaa! En ehtinyt kurssilla keittämään vihreää kangasta ja keittelin sitä kotona. Mies tuli keittiöön katsomaan mitä teen. Kurkkasi kattilaan ja totesi: " Ai kangasta keität, minä luulin että teet jotain ruokaa." Mitä! Siis minäkö tekisin jotain ruokaa, en tee, paitsi joskus. Totesin, että torstaisin, kun on hernekeittopäivä, keittelen vain vihreitä kankaita. Jotkut kokeilivat jo kankaanpainantaa kurssilla. Minulla ei ole selkeää kuvaa mitä aion painaa. Hahmottelin kärpäsen ja muurahaisen kuvia, mutta tiedä nyt sitten mihin päädyn. Ihan ruusuja en ainakaan paina.


                         Photobucket


Tilkkuilussa teimme tilkkumaalaustekniikalla pääsiäisaiheita. Kortteja oli tarkoitus tehdä. Nämä kaksi sain valmiiksi ja yksi jäi kesken. Kortit ovat tuon edellisen kuvan tummimman kankaan päällä ja tässä kuvassa kangas on oikean värinen.


Lähden maanantaina Malmöseen tyttären luokse. Hän on jo miettinyt, mihin kaikkiin paikkoihin minua siellä vie. Itse tiedän yhden paikan, se on Panduro Hobby. Olen käynyt niiden sivuilla ja sinne on pakko päästä, siellä on niitä Tilda-tarvikkeitakin vaikka miten paljon, jos satun innostumaan niistä. Kartasta jo katsoin, että se on ihan lähellä tyttären kotia. Jonkun kangaskaupan ohi kulkiessaan hän oli ajatellut, että tämän ohi mamma  ei kävele! Varmasti ihana loma tulossa. Takaisin tulen torstaina ja kuinka ollakaan, siskoni tulee Suomeen lomalle samana päivänä ja koneemme laskeutuvat yhtä aikaa Seutulaan. Minä siis lennän Kööpenhaminaan ja sieltä junalla Malmöseen ja samaa reittiä palaan kotiin. Melkein inhoan laivamatkoja, ainakin yksin on ihan tyhmää mennä ja mitä hittoa siellä laivassa sitten tekisi, etenkin tähän aikaan vuodesta. Kesällä, jos olisi hieno ilma, voisi olla kannella. Tallinnaan jaksan laivailla, se kun ei kestä talvellakaan kamalan kauaa. Muuten viihdyn merellä, mutta en isoissa laivoissa, en tosiaankaan.

maanantai 10. maaliskuuta 2008

pieni peitto


Valmiiksi olen saanut pikkuisen tilkkupeiton. Olin aika tyhmä, kun tikkasin sen niin tiheästi eli sentin välein. Kooltaa peitto on 90 x 78. Käytin työhön pääasiassa kirppikseltä ostettuja kangasnäytepaloja sekä Marimekon näytepaloja. jokunen kangas on vanhaa varastoa. Taustan kangas on mitäliepuuvillaa ja välissä vanua, joka ei ole puuvillaa. Vaan en nyt muista sen tekovanun nimeä.


                              Photobucket


Kokonaisuuteen olen ihan tyytyväinen vaikka värisommitteluun olisi voinut panostaa enemmän. Nyt kun työ on valmis, huomaan muutaman blokin, jotka olisi pitänyt sijoittaa toisin.


                      Photobucket


              Ehkäpä tuohon siniseen reunakaitaleeseen teenkin lisää tikkausta, kun muutenkin on niin tiheään tikattu. Kapea reunakaitale on oikeasti tummansininen eikä musta.


Väliaika työnä olen alottanut et-kassin virkkauksen. Sopivaa hommaa telkkaa katsoessa. Tosin katson telkaa vain vähän. Tänään tulisi Harvoin tarjolla, jota olen seurannut, mutta meillä on korismatsi niin, että en taida ehtiä katsomaan. Ehkä loppua vähän, kun lupauduin kyyditsemään muita naisia ympäri kyliä. Niin, siis se et-kassi on valmistumassa kalalangasta ja suunnitelmissa on värjätä se sitten valmiina. Mieli tekisi kovasti monia erivärisiä kalalanka et-kasseja, mutta viitsinkö virkata, sitä ei kukaan tiedä. Vähiten minä itse. Ompelutyönä aloitan seuraavaksi raitapaitatilkkuilun. Sen työn toteuttaminen voi kestää tosi kauan, suunnitelmat ovat niin suuret! Ainakin viel tässä vaiheessa, kun mitään ei ole valmiina, paitsi kankaat.          


 

maanantai 3. maaliskuuta 2008

värillä on väliä


Torstain kankaanvärjäilykurssilla kokeilin tätäkin hommaa eka kerran. Tarkkaa puuhaa on, kun värit  mitattiin millin tarkkuudella ja suola sekä sooda ruokavaa'alla. Pienessä kipossa kangas sitten muhi aikansa. Vasta kotona suoritin viimeisen vaiheen eli kankaan keittämisen. Ensimmäisestä kokeilusta tuli melko tasavärinen ja se ei ollut tarkoitus!


                         Photobucket


Innostuin vielä kotona kokeilemaan pussivärjäystä. Laitoin neljään minigrip-pussiin värisekoituksia, veteen liuotetut suolat ja soodat sekä kangaspalaset. Ne sai olla pusseissa vuorokauden. Laitoin ne pesuvadissa saunaan värjääntymään.


                         Photobucket


Minulla on kolme eri väriä ja vain sininen on pelkkää sinistä, muissa on omat värikokeilut. Merkkasin kaikki mitat tarkalleen muistiin, jotta tarvittaessa onnistuisin tekemään ainakin lähes saman värisen kankaan. Kankaan punnitseminen on myös tärkeä juttu, nämä palat painoivat noin 50 g. Seuraavana iltana huuhtelin kankaat ja keitin ohjeen mukaisesti ja vau, näistä tulikin semmoisia ei tasavärisiä. Oikein hienoja kuvioita.


                       Photobucket


Vasemmassa reunassa on tuo kurssilla värjätty kangas. Mutta eikö nämä neljä muuta ole hienoja? Tuo pussivärjäys on mielenkiintoista. Värit joita minulla on, ovat sininen, keltainen ja kamala punainen. Täytyy kokeilla myös keltaista ja punaista ihan pelkästään.


Pieni tarkennus värjäykseen: Värjäykseen käytin Emo-tuotannon nestemäisiä Semitone tekstiilivärejä, glaubersuolaa ja kevytsoodaa. Kaikki tarvikkeet ostin Hobby Pointista. Tuolta Emo-tuotannon sivuilta löytyy muutkin jälleenmyyjät. Esimerkiksi tuo keskimmäinen liilan sävyinen kangas syntyi näin; kangas painoi 50 g, liotin 6 g soodaa 1,5 dl kuumaa vettä. Samaan määrään kuumaa vettä liotin 15 g suolaa. Väriä mittasin kamalaa punaista 1 ml ja sinistä 2 ml suoraan litran minigrip-pussiin. Kaadoin liuenneet kemikaalit värin joukkoon ja lopuksi laitoin jotenkuten taitellun kankaan pussiin. Sitten vaan pussi kunnolla kiinni ja annetaan olla 1-2 vuorokautta välillä hieman puristellen ja käännellen pussia. Minun kankaat olivat yhden vuorokauden värikylvyssä. Lopuksi kangas pitää huuhdella kylmällä vedellä, kunnes vesi on kirkasta ja viimeiseksi ne pitää vielä keittää parikymmentä minuuttia. ei nyt ihan poreillen, mutta melkein. Ohjeita on varmaan muitakin, mutta näillä menetelmillä ja väreillä onnistuin saamaan mielnkiintoisia kankaita. Yleisohjeena on, että 1 litran pussiin laitetaan väriä 3 ml, vettä 2 dl, suolaa 10 g ja soodaa 4g ja kankaan koko olisi noin 50 x 50 cm. Vastaavasti 2 litran pussiin 6 ml väriä, 4 dl vettä, 20 g suolaa, 8 g soodaa ja kangas 50 x 100 cm.