tiistai 25. helmikuuta 2014

et ikinä usko

mitä näin yhtenä aamuna, kun odotin bussia! 
Tavallisen sinisen bussin sijaan iloisen punainen bussi lähestyi hieman keikkuen. 




Yritin pysäyttää bussin, mutta ohihan se paineli torvea soitellen. Aikamoinen metakka sieltä kuului ja kaikki kyydissä olijat haukkuivat yhteen ääneen. En oikein saanut niiden sanomasta selvää.



Kuskin paikalla istui kissa ja matkaoppaana koira.



Näytti olevan Koiramäen Linjan auto ja menossa Käpälämäkeen. Auto ajoi edestakaisin ja 


 joutui pysähtymään liikennevaloihin. Koirat huutelivat avoimista ikkunoista mainoslausetta: 
Coming soon! 
Best in Show! Wellcome to show!



Ennen kuin bussi kaasutti pois, minut kutsuttiin koiranäyttelyn järjestelytoimikuntaan ja semmoisesta kunniasta ei voi kieltäytyä. Aika hienoa päästä mukaan noihin koiratouhuihin. Minulla on tässä pari viikkoa aikaa järjestellä kaikkia tärkeitä asioita ennen näyttelyä. Siihen asti porukkaa trimmataan ja he harjoittelevat catwalkilla. Ahaa, sitä varten se kissa oli mukana! 

Muuten, tuossa Olympialaisia katsellessa tein yhdet sukat. Nämä on myös "Räsymatot", mutta näiden nimi on Tv-huoneen matot.


Keväistä loppuviikkoa sinulle!


sunnuntai 16. helmikuuta 2014

enemmän puhetta kuin tekoja


Ystävänpäivän jälkimainingeissa räsymattosukan pintaa sydämellisessä muodossa.


Nämä räsymatto-sukat ovat nimeltään Ranta-aitta. Outo juttu, mutta tällä hetkellä ei ole vielä uusia sukkia puikoilla. Seuraavista tulee punaiset, sen olen päättänyt. Tai olemassa olevat langat sen värin määrää, koska uusia lankoja en hevillä osta. Monessa blogissa ollaan mukana olympianeulomisessa, mutta minä olen mukana tuossa blogin oikeassa yläkulmassa olevassa Olympia-aiheisessa Mug Rug vaihdossa. Minä tein mukimatot Dianelle. Hän ei ole niitä vielä saanut, koska matka on hyvin pitkä. 

Syyringin Tilkkukillan kurssipäivää vietettiin viikko sitten lauantaina. Viemisenä piti olla 24 kappaletta vaaleita ja saman verran tummia/keskivärisiä kankaita leikattuna 9 x 9" kokoon. Olin leikannut ne kiltisti valmiiksi.


Tällaisella valikoimalla lähdin matkaan. Koko kurssista
parhaiten mieleen jäi tämä.


Armin tekemä syntisen hyvä juustokakku! 
Vaikka minulla oli todistettavasti kankaita mukana, tein hieman kokeilua Marimekon serveteistä.  Jos sinulla joskus olisi semmoinen ihan uskomaton tilanne, ettei olisi yhtään kangasta ja polttava tarve tehdä joku mielenkiintoinen blokkikokeilu, niin ota hyvä ihminen servetti tai pari ja niistä syntyy oikein hyvin  mallikappeleeksi sopivia blokkeija. Tuskin yhdelläkään teistä tämmöistä tilannetta pääsee syntymään, mutta kerroin tämän vinkin kuitenkin varmuuden välttämiseksi. Saattaahan olla, että olet vierailulla ja siellä haluaisit näyttää jollekin tumpelolle uusimmat kuviosi eikä tällä rouvalla olisi siihen hätään sopivia kankaita. Silloin tempaiset kahvipöydän servetit ja surautat niistä ikimuistoiset taideblokit. 


Ritva Ljunqvistin opeilla oli tarkoitus syntyä esimerkiksi tämmöistä pintaa. Tämä on yksi Ritvan  meille malliksi tuomista peitoista. 
Kangaspaloihin piirrettiin viivoja, ommeltiin tuonne suuntaan ja takaisin tännepäin. Sitten leikkurin terät pyörimään ja niin syntyi kahden kolmion muodostamia neliöitä. Hyvin pääsin alkuun, mutta pahasti jäi kesken. Kotiläksyiksi.



Kaikille taisi ollat ompelukoneet ja Maijalla näyttää jotenkin tuo kone olevan kallellaan. Olisiko vetänyt jossain kurvissa hieman liian lujaa..


Kovasti olen kurssiblokkeja ommellut, mutta ihan valmista työtä ei vielä ole. En tykkää esitellä keskeneräisiä virityksiä, mutta nyt poikkeuksellisesti näytän vaiheessa olevaa kurssityötä. Ihan pienenä kuvana vaan.
Katsokaa ihan varovasti. Tässä vaiheessa ei vielä voi tietää mihin suuntaan se tästä etenee, vai eteneekö mihinkään. Kaikki palaset on ommeltu ja mietin tekisinkö niitä lisää. Pitäis edes ajatella sitä englanti-suomi-kangasvaihtotyötä. Ja kai Syyringin näyttelyynkin olisi kiva joku kiva piknik-peitto saada aikaiseksi.


Pienen ystävän pikkuiselle kännylle tein säilytyspussin.


Hyvää talvilomaa, jos sinulla sattuu sellainen olemaan. Ja lomattomille muuten vaan oikein hyvää viikkoa!



sunnuntai 2. helmikuuta 2014

korvaava tuote

Jossain käytetään muovikasseja enemmän kuin tarpeeksi ja päätin tarjota mahdollisuuden kokeilla jotain muuta. Kävi niin hyvin, että toimitus kohteeseen järjestyi, kun serkukset olivat sopineet vierailusta. Minulle jäi päivä aikaa toteuttaa ideani erityiskassesseista ja ehdin!


Sambiassa, kuten monessa muussakin maassa kassalla on erikseen pakkaajat, jotka laittavat asiakkaiden ostokset muovikasseihin. Ei suomalaiseen tyyliin kaikki samaan pussiin, vaan hedelmät, vihannekset, leivät pesuaineet jne kaikki omiin kasseihinsa. Tein kolmelle ryhmälle omat kassit. 


Hedelmäkassin toisella puolella on kirsikoita, päärynä, mansikoita ja omppunauhaa. Pakkaaja ymmärtää varmasti laittaa hedelmät tähän kassiin.


Vihanneskassin toista puolta koristaa purjo, tomaatti ja porkkanat. Kaikissa kasseissa on aplikaatiot molemmin puolin.


Tästä herkkukassista tuli kaikkein pienin! Ei missään tapauksessa tarkoituksella, vaan punainen kangas loppui ja oli jo pakko laittaa hieman pölllökangasta lisäksi, ettei olisi tullut ihan minikassia. Näitä oli hauska tehdä. Aplikaatiot on kiinnitetty ensin liimaharsolla ja tikattu vapaalla koneomppeleella rennosti reunoja seuraillen.


Kaikissa kasseissa on pirteä keltaraitainen vuori. Vuorikangas tuli minulle villalankavaihdossa Neula & Puikon kanssa. Monen mielestä vuori on hyvä tehdä tummasta kankaasta, niin ei näy likaisuus. Minä taas haluan vuoren, jos en sentään valkoisesta, niin jostain "valoisasta" kankaasta. Silloin näkee heti mitä kassi sisältää. 


Tänään on niin ihana aurinkoinen ilma, että ladut houkuttavat!



Ukko nautii lumasta ja minun lapasesta. Sillä on aina tarve saada hanska, jota heitellä pitkin hankia. Tietysti leikkiin kuuluu, että minä yrittän saada sen hanksan pois. Kohta 10 vuotta tätä on leikitty ja ainoa mitä olen saanut käteeni, on muutamat hampaan jäljet. Nopea kaveri vieläkin.



Nauttikaa nyt talvesta, sukilla tai ilman!







sunnuntai 26. tammikuuta 2014

varmaan ootte jo odottanutkin tätä!

Tammikuu on jo lopuillaan, eikä tässä blogissa ole ollut ensimmäistäkään pussukkaa! Nyt korjataan tilanne heti. Ja kahdella mennään. Täälllä näin tällaiset boxit ohjeineen. Ja tuli kokeiltua ja hyväksi havaittua. Vetoketjun kiinnittäminen tähän malliin on maailman toiseksi helpointa! (Ekaksi helpointa on laittaa se vetskari vaikka ilmastointiteipillä tai ihan vaan nitoa.)


Tämä punainen boxi voisi olla innokkaan puutarhurin siemenpusseja varten. Minulla oli ja on vieläkin, tuollaisia kukkien siemenpussi-lappuja. Ihan hauskoja, mutta mihin tarkoitukseen? En ole niitä oikein osannut käyttää mihinkään vuosikausiin, mutta nyt tuli oikea hetki. Puuttuu enää se innostunut puutarhuri siemenluetteloineen! 


Tähän vaaleaan kasviaiheiseen boxiin voi matkalle lähtijä laittaa vaikka alusvaatteita tai sukkia.  Tai se puutarhuri voi ottaa sinne puutarhaan mukaan eväsveskaksi. Mutta jos se puutarhuri menee tapansa mukaan istumaan lasiseen kasvihuoneeseensa lueskelemaan siemenuutuksista teemukin kanssa, täyttää hän tämän boxin nenäliinoilla, koska hän on saanut jo viikko sitten kamalan flussan istuskellessaan aina siellä jäätävässä lasikopissaan.Nämä boxit ovat kooltaan noin 9 x 9 x 21,5 cm. Joten paljon mahtuu tavaraa.


Serkukset sivukuvassa.


Laitoin väliin ohuen tukihuovan ja tikkasin koneella ihan mallin mukaan.

Kiitokset kaikille runsaista kommentoinneista noiden räsymatto-sukkien tiimoilta. Sukkiin olen jäänyt kiinni niin, että tässä teille viimeisimmät ja seuraavat on jo puikoilla.

Nämä ovat Rantamökin matot-sukat.




Sukan taustalla Itämeri1 ja Itämeri2. Tosin nekin on minun näkemyksiä. Työt ovat niitä Työväenopiston jonkun vuoden takaiseen Itämeri-näyttelyyn tekemäni. Materiaalit ovat työviksen roskiksesta löytynyttä kangassilppua. Nämä työt ja mielikuva kivikkoisesta merenrannasta, jossa laineet pyörittelee rakkolevää ja ahvenenpartaa. Auringon valo muuttaa veden väriä sen liikkeiden myötä. Näistä syntyi väritys sukkiin.

Kerroin aiemmin, että sain Syyringin naisilta hyvä vinkkejä helpottamaan päättelyurakkaa.


Ei taida näyttää siletä, että olisin neuvoja noudattanut. Mutta oikeasti muutaman kerran muistin tämän vinkin.


Irja kertoi, että tätä langan liittämistä sanotaan venäläiseksi tavaksi. Uusi ja tuleva lanka kietaistaan toisten kanssa yhteen ja sitten vaan neulotaan ihan muina miehinä. Tässä systeemissä on vaikea ihan tarkasti määrätä, missä kohdin tuo langan värin vaihtuminen tulee olemaan, mutta räsymatto-sukissa sillä ei ole niin tarkkaa väliä. Kyllä minä näitäkin liitoksia tein, mutta en kovin montaa. Ja Lea taisi neuvoa, että voi myös neuloa hetken matkaa vuoroin vanhalla ja vuoroin uudella värillä. Silloin tulee tietenkin vuorosilmukoihin eri väriä, mutta ei haittaa. Ainakaan sukan pohjassa. Minulla ei ole mitään päättelyää vastaan. Irja neuvoi myös, että päättelyssä olisi hyvä käyttää terävää neulaa ja ohjata neula langan säikeiden läpi hieman yläviistoon ja sitten takaisinpäin. Ja minä käytin tylsää, ettei vaan langat hajoa ja päättelin jäljittelemällä silmukoita. Minusta se on kivaa ja ei kai sekään ihan laitonta ole.


Sukan varteen tulevan joustimen saa hienon näköiseksi ja raitojen värinvaihdokset teräviksi, kun uudella värillä aina ensimmäisen kerroksen neuloo pelkkää oikeaa. Tämä on oikein hyvä ja pätevä systeemi. Sitä käyttäen täytyy kuitenkin tehdä samalla värillä ainakin kaksi kerrosta ja se toinen kerros neulotaan ihan normijoustinta, 2 o, 2 n. 


Hyvää viikkoa kaikille!








lauantai 18. tammikuuta 2014

porstua matot

Samalla ostosreissulla kävin Villa LANKA-nimisessä kaupassa. Olispas ihana paikka! Nimestä voi jo päätellä, että siellä on kaupan villalankoja, mutta on siellä hieman muutakin ja sitten semmoista, mitä ei voi ostaa. Se on tunnelma. Ihan teki mieli jäädä sinne sohvalle lepuuttamaan, ottaa jostain kiposta puikot ja jostain kolosta pötkylä ihanaa lankaa ja luoda silmukat! En sentään tehnyt näin, mutta ostin bambupuikot, koska olen onnistunut katkaisemaan 2,5 puikon. Lisäksi pöllö-rintakoru ja -nappeja ja -nauhaa, pupunappeja ja sokeansilmäneulapakkauksen. 


Lankoja en ostanut, koska olen yhä syvällä näissä räsymatto-sukissa. Niissähän idea on käyttää kaikkea jämälaapikon lankoja. Syksyllä annoin ison kasan lankoja pois, mutta jostain niitä vaan tulee esiin. Nyt on valmistunut "Porstuan matot"-nimiset sukat.


Hapsut vaan molempiin päihin, niin ihan sopisivat räsymatoiksi.
Tiesitkö, että minulla on hyvä päättelykyky?


Olen saanut tosineulojilta hyviä vinkkejä näin kirjavien sukkien tekemiseen. Kuinka syntyy vähemmän pääteltäviä lankoja ja kuinka saa tuon varren joustinneuleen näyttämään paremmalta, vaikka tekee senkin raidalliseksi. Näiden räsymatto-sukkien tekemisen myötä (nämä ovat jo kolmannet räsymatot) päättelykykyni on kehittynyt huippuunsa, joten teen päätelmiä ihan mielelläni, mutta jos saan paremman näköistä jälkeä jollain kikalla, niin siihen tartun heti!


Eikös näytä tosi hienolta! Ei yhtään näy edellisen kierroksen väri niin kuin se tuppaa nurjien silmukoiden kanssa näkymään. 
Huomenna on tarkoitus mennä katsomaan Taidehalliin Esko Männikön valokuvanäyttely, vaikka kankaat ja langat houkuttaa jäämään niiden pariin.

loppuunmyynti -50%

Eilen perjantaina yksi hyvä ystäväni soitti minulle kertoakseen, että Matan kangaskaupassa on loppuunmyynti ja kaikki kankaiden hinnat on alennettu puoleen! Harmitti, kun en voinut heti lähteä Helsinkiin (työpaikkani on Espoossa, kaukana kaikesta, ihan metsässä) kangashankintoja tekemään. Kauppa meni kiinni jo klo 17, joten täytyi siirtää tämä ostohuuma tälle päivälle. Hyvä puoli oli siinä, että ehdin kotona rauhassa tarkastaa varastot ja suunnitella ostokseni huolella. Tarkasuksessa kävi ilmi, että tarvitsen hieman muutamaa yksiväristä kangasta ja sitten voin ostaa jotain yleiskangasta, joka sopii taustakankaaksi lähes mihin vaan ja mahdollisesti tikkauslankoja. Näillä suunnitelmilla varustatuneena lähdin matkaan heti aamusta. Miten ihmeessä olinkin niin pirteällä päällä!  


Yksivärisiä ostin valkoisena, mustana, kahta eri beigeä, punaista ja vihreää. Raitakankaat sopisivat jonkun ihanan peiton reunakaitaleiksi. Siis siksi viimeiseksi huolittelevaksi reunaksi.Sinivalkoisesta on tarkotus tehdä mökille jotain, ehkä tyynynpäälisiä tai jotain muuta. Merellistä ja raikasta.


Tarvitsemani taustakangas on tuossa vasemmalla oleva kellertävä kangas. Värit ovat ihan huit hait tässä kuvassa, mutta kaunis kangas se on joka tapauksessa. Ja sitä on 2,5 metriä. Muut kankaat ovat luultavasti tarkkoin valittuja ja hyvin tarpeellisia. Kaksi kassillista, ihan ok.

Ostin myös puuvillaisia ompelulankoja ja neljä tikkauslankaa, sirkkarenkaita yms tärkeää.

En siis ostanut kauppaa tyhjäksi. Sinne jäi vielä tilkkutyökankaita, nauhoja, nappeja, sisustuskankaita, verhokankaita, vaatetuskankaita ja vetskareita, tilpehöörejä ja ties mitä. 
KAIKKI - 50%. Osoite on Hämeentie 5, HKI 




sunnuntai 12. tammikuuta 2014

jämistä kasattua


Olen ollut sukelluksissa jämälaatikoissa ja tuhonnut niihin heittettyjä suikaleita ja epämääräisiä kangaspaloja. Oikeasti olisi syytä tikata maalaismysteeriä, mutta koska kukaan ei määrää mitä minä vapaa-ajallani puuhaan, teen sitä mitä milloinkin huvittaa tehdä. Voin pöllyytellä noita tilkkulaatikoita vaikka loppukuun. Jos haluan. Olen jo saanut koottua näistä kangassirpaleista hieman blokkejakin. Nyt  ihastukseni kohteena ovat kaikki geometriset tilkkutyöt  ja innostuksen vallassa tilasin Elisabeth Hartmanin kirjan Modern pachworks amazonilta. Tilkunviilaaja arvioi ko kirjan blogissaan.  Ja samanlaisia jämäblokkeja löytyy myös hänen blogista.


Blokit on kooltaan 6" x 6". Luulen, että ompelen blokkien väliin jostain vaaleasta kankaasta kaitaleet. Täytyy tutkia varastoja tai kääntyä Tilkkutarhan puoleen. Oikein epätoivoisista paloista vaihteluksi blokeille tein hieman nauhaa. 



Toiset nauhoista ovat 3" korkeita ja toiset muistaakseni 2". Käyttötarkoitus epäselvä.


Jäin ihan puikkoon villasukkien tekemiseen. Ennen niiden tekeminen oli jokseenkin ok ensimmäisen sukan kohdallla, mutta toinen oli aika ahdistavaa. Nyt kun olen alkanut tehdä molempia sukkia yhtäaikaa, työ on sujunut kuin leikki.  Siis en tee niitä muodikkaasti pyöröpuikoilla, vaan vanhaan malliin sukkapuikoilla. Mutta sentään bambuisilla. 



Näistä "Joulumatot"-sukista meinasi tulla liian isot, kun oli liian kiva niitä tehdä. Näillä pakkasilla (7 astetta) tarvitaan villasukkia, jos lähtee lumihankeen peuhaamaan! Hanki on jo ainakin 2 cm korkea, paikoin ehkä enemmänkin.  Tilkkukilta Syyringin sukkamielisiltä naisilta sain hyviä vinkkejä lankojen päättelemisiin. Ja neuvoja siihen, ettei niitä pääteltäviä edes syntyisi niin paljoa. Näissä sukissa langanpätkiä oli aika kamalasti. Kun käänsin sukan nurinpäin, sen pohja oli kuin hevosen harja! Olen jo mielessäni suunnitellut uusia räsymattosukkia. Kesämattoja. Sukatkin ovat jämälangoista tehtyjä.

Aika värikylläinen postaus, vai mitä! 
Hyvää alkanutta vuotta sinulle!