kulttuuria

Vuoden viimeiset kulttuuri pläjäykset tuli tänään. Ensin kävimme tyttären kanssa Amos Anderssonin museossa katsomassa tauluja. Kivasti oli laitettu ripustus ja oli mukana muutama semmoinenkin, jonka olisin ottanut seinälleni. Ne Helen Schjerfbeckit ainakin. Eikä vähiten sen takia, että ovat niin arvokkaita. Pidän niistä oikeasti.

Välillä kävimme syömässä lounasta ja vatsat täynnä siirryimme leffaan. Kotimaisissa leffoissakin löytyy aivan loistotöitä, tämä Kalteva tornikin oli ok. Etenkin Martti Suosalon roolityöskentely on ihailtavaa. Kuinka joku voikin esittää "hullua" niin taitavasti, ellei ole.... tai sitten on tehnyt valtavasti etukäteen töitä tutustuakseen skitsofrenikkojen elämään. Seela Sella on aina ollut yksi suosikkini naispuolelta, eikä tullut pettymystä nytkään. Loistava entinen balleriina, jolle ehkä maistuu viina. Tuoreemmista naisista oli mukana Liisa Kuoppamäki Suosalon omahoitajana. Tyylikkäästi hoiti sekä Suosalon että roolinsa.  Kokonaisuutena elokuvassa oli ehkä liikaa kaikkea, joten se jäi hieman epäselväksi. Jos katsoisi toisen kerran, voisi hieman selkeentyä.

Viimeiset joulupatalaput

Tässäpä tämän vuoden viimeiset jouluaiheiset patalaput. Nyt ne on jo uusilla omistajillaan, joten pipareita ei meiltä löydy edes patalapuissa!

          

Oikeastaan on mukavaa, että Joulu on ohi, tosin koristeet ovat yhä paikallaan. Tänä vuonna ei ollut kuusta kotona, joten kaiken maailman pallot ja nauhat ovat visusti laatikossa. En muutenkaan ole mikään hillitön koristelija. Mottoni onkin ollut, että vähän, mutta laatua. Ei missään tapauksessa mitään halpatuontikrääsää, vaan käsityönä tehtyä kaunista. Semmisia löytyy ainakin Vanhan Ylioppilastalon joulumyyjäisistä. Tämän vuoden löytö oli mustikan varvuista tehty "joulukuusi", jonka alla lepäilee ihana huovutettu kettu. Huovutus on viimeaikoina ruvennut kiinnostamaan siinä määrin, että olen jopa hankkinut huovutusvillaa! Voi olla, että jonain päivänä kokeilen, kunhan luen jostain ensin ohjeita. Tai jospa jossain alkaakin huovutuskurssi ja pääsen mukaan. 

Turvallisuutta liikenteessä!

Turvatakseni kadun ylitykset kauppamatkoilla tein suojatiekassin. Sitä kun heiluttelee tuolla katujen kulmissa, niin on mahdollista, että jouku autoilija päästää turvallisesti kadun yli. Sisällä on vetoketjullinen tasku lompakolle ja muille tärkeyksille.

                     

Uusi kissatuttavuus

Olin viikolla ystäväni luona kylillä ja hänellä oli hoitolapsena pojan kissa. Olipa suloinen kaveri tämä Jatsi. Ensin hän piileskeli sängyn alla, mutta aikansa sieltä kurkittuaan rohkaistui tekemään tuttavuutta. Lopulta jo leikittiinkin ihan luottavaisin mielin, kumpikin.

Tänään sain vihdoinkin kiinni siskoni asunnon remontin työnvalvojan. Jos olisin etukäteen tiennyt, miten ylimielinen tyyppi on kyseessä, en olisi kovin ahkerasti yrittänyt häntä tavoitella! Apua! Ja sen kanssa sitten pitää yrittää tehdä jonkunlaista yhteistyötä. Maanantaina on työnaloittamiskokous, jonne tämä ylimys sentään hyväksyi minut mukaan. Sisko asuu ulkomailla ja ei voi itse kärsiä tätä hommaa. Pahus. Kaikkea sitä tulee luvatuksikin. Kyseessä on täysin palanut asunto, jonka vakuutusyhtiö korjauttaa johonkin kuntoon. Ihmeellistä, että esim. vessan pönttö ja lavuaari pitää itse hankkia, ne eivät siis kuulu asunnon normaaliin kalustukseen. Tosi outoa. En ole ikinä kuullut, että jossainolisi myyty asunto ilman pönttöä! Joka päivä sitä oppii jotain.

Onhan kaikilla joulukalenteri? Ilman sitä ei tule joulua eikä mitään. Avasin tänään vasta ekan luukun ja vaikka sieltä ei tullut juuri mitään, jotkut sukset vaan, olin ihan innoissani. Minulla on myös adventtikynttilä, jota poltetaan pätkä kerrallaan. Kova vahtiminen siinäkin, ettei vahingossa polta jo huomista päivää. Se olis aika traagista. Lapsena meillä oli samallainen kynttilä ja kamala kisa neljän lapsen kesken kuka saa sen puhaltaa sammuksiin. Ihanaa, kun nyt saan aina ite puhaltaa. Uskotko, että joulupukki tulee savupiipusta vai ovesta? Itse kannatan ovi.vaihtoehtoa. Ainakinmeidän mökillä on laiha savupiippu, ei sieltä pukki mahdu. Laitan kuvan tähän, niin näet itsekin. Se savupiippuilu on jenkkien höpinää.

 

Vanha tilkkutyö esittäytyy

Laitanpa kuvan vanhasta tilkkutyöstäni piristämään tätä harmaata päivää. Harmaa siksi, että ulkona vaan tihkuttaa vettä. Tein tämän peiton vuonna 97 eli se on kohta 10 vuotias. Pesty on usein, kun on ollut monenmoisessa käytössä. Viimeaikoina koiruus on makaillut sen päällä. Pari pientä paikkaustakin on tehty, kun pentuaikana taisi leikki mennä hieman liian rajuksi ja pienet hampaat tarttuivat kiinni peittoon.

Tein luontohavainnon

Radiossa oli yksi päivä ohjelma luontohavainnoista ja ajattelin tänään aamulenkillä tehdä itsekin jonkun kiintoisan havainnon luonnossa. Katselin kaikkea oikein tarkasti, josko jossain nököttäisi vaikka lämpimien ilmojen herättämä kukkanen. En nähnyt muuta kuin Mäkkärin roskia. Havaintohan sekin oli. Päättelin näistä lähes mainoksista käyvistä roskista, että lähistöllä on oltava roskaruokapaikka. Kilometrin käveltyäni roskien viitoittamaan suuntaan avautui edessäni Pukunmäen Mäkki. Tarpeellinen havainto tämäkin, jos olisin jossain tuntemattomassa paikassa ja nääntymäisilläni nälkään ja janoon, voisin seurata roskia ja löytää ruokapaikan! Ei kovin kulinaristisia nautintoja tarjoava, mutta joskus ihan paikallaan 

Pihatalkoot

Iloinen päivä, kun ei edes satanut! Pihatalkoissa kärräsin mielettömän painavia ja märkiä lehtiä roskalavalle. Ehdin mukaan hieman myöhässä, koska nukun aina niin pitkään! Ukko tulee yleensä puoli kymmenen aikaan herättämään sukka suussa, ellen ole siihen mennessä vielä herännyt. Niin kävi tänäänkin. Mies oli keittänyt kahvit ja ne juotuani lähdin viemään Ukkoa aamulenkille. Teimme vain pienen reissun, koska Ukko jäi myös talkoisiin. Hääri mukana keppejä kannellen ja sai sitten makkaraa palkaksi. Pienen palan, mutta aika monelta.

Laitoin ruoaksi currykanaa ja basmatian riisiä. Rakastan currytahnoja ja garam masalaa! Leivoin kauden ensimmäiset joulutortutkin. Tytär kävi myös syömässä. Haki samalla pyykit ja ison pupun, joka oli eilen pesussa. Kun olin pesutuvassa sitä pupua pesemässä, tuli siellä käymään yksi nuori mies. Hän oli säikähtänyt, että vatvonko minä meidän koiraa siellä pesupaljussa. No, en sentään. Kuvassa pupu kuivattelee saunassa.

Nyt on saunottu ja kahvit juotu, vielä pieni lenkki Ukon kanssa ja sitten voi heittäytyä käsitöiden pariin. Olen tosin pitkin päivää virkkaillut, mutta se on ollut sellaista "väliaikahommaa", kun vaikka odottaa, että tortut paistuu tai jotain muuta.