Kaikki mun kaverit on facebookissa ja kaikki nekin, jotka ei ole edes mun kavereita. Minua rupesi niin harmittamaan, kun minulla ei ole FB statusta. Tunsin itseni ihan ulkopuoliseksi kaikesta kivasta. En voisi saada keneltäkään yhtään peukkua. Kukaan ei voi tykätä. Todella surullista. Olin tullut siihen tilanteeseen, että minun oli pakko saada oma naamakirja. Jos paljon haluaa, niin sen sitten saa. Ja nyt voin esitellä teille minun oman Naamakirjan! Tykkäätkö?
Kyllä nyt on mahtavaa! Näytän tässä vähän sisältöä.
Tässä sisäpuolen pintaosassa kaikki on vielä hieman sekavaa. Mutta sekavuus jää rauhoittumaan hillityn kukkakuosin alle, joka hieman pilkottaa alapuolen kuvassa.
Nämä harmaat osat ovat minun "harmaat aivosolut" ja vasemalla näkyy hyvin teräviä ajatuksia ja jossain ajatuksessa on jopa punainen lankakin. Oikealla puolella on huippuunsa kiteytyneitä ajatuksia. Niissä on jokin pointti, kun nuo toisen puolen ajatukset, vaikka teräviä ovatkin, sisältävät ainakin yhden aukon.
Minun Naamakirja on välillä suljettuna ja se hoituu tavallisella napilla. Lähestulkoon yhdellä napin painalluksella. Mahtavaa. Aion kantaa tätä aina mukanani ja olen jatkuvasti valmiina kaikkiin ihaniin juttuihin mitä noissa Naamakirjoissa tapahtuu.