Näyttelyt

maanantai 9. kesäkuuta 2008

suloistuttajia


Miehei ehdotti, että meren tuomaan käsilaukkuun voisi laittaa vaikka kukkia ja niin sitten kipaisin hakemaan laukun ja täytin sen sääkukilla.


            


Siinä ne nyt kukoistaa kannon nokassa. Me kuvittelilmme laukulle tarinan. Joku vanha rouva on kävellyt Suomenllinnan rannoilla. Paha poikajoukko on hyökännyt rouvan kimppuun ja vienyt käsilaukun ja juosseet karkuun. Otettuaan rouvan paksun lompakon rahoineen, kaverukset ovat heittäneet laukun mereen ja sieltä se on ajelehtinut meidän löydettäväksi. Surullinen tarina, mutta surullisempi on oikea laukkuun liittyvä juttu. Mökkinaapurimme, nuori kaveri hänkin, oli löytänyt saman laukun ennen meitä. Hän oli avannut sen ja meinannut saada "paskahalvauksen" sisällön tultua esiin. Siellä oli ollut kilpikonna. Joku on heittänyt kilpikonnansa mereen käsilaukussa. Onko konna ollut kuollut merimatkalle lähtiessään? Toivottavasti. Oli miten oli, on aika ruma tapa heittää kilpikonna, olkoonkin  kuollut, mereen käsilaukussa. Käsittämättömiä ovat joidenkin tekoset. Naapurilta oli lentänyt laukku käsistä ja konna laukusta ja hän oli lähtenyt kipin kapin paikalta. Kun me löysimme laukun, emme nähneet konnaa. Ehkä aallot oli vieneet sen autuaammille vesille.


Hieman iloisempiin asioihin. Ensimmäinen unikko oli avautunut lauantaina. Terälehdet ovat kuin rypistettyä ohutta silkkiä. Aika pieneen tilaan niiden on mahduttava ennnen kuin pääsevät meitä ilahduttamaan. Nämä unikot ovat lintujen tuomia, tavallaan. Ne kasvavat lintulaudan luona. Jokunen vuosi sitten yllätyksekseni huomasin, että lintujen viskomien auringonkukan- ja muiden linnunsiemenien kuorien joukosta maasta puskee karvaisia lehtiä. Melko pian nousi kukkavana ja sen päähässä keikkui soma pallukka, joka aikanaan aukesi kauniiksi kukaksi. Nykyään se pioneeri on lisääntynyt aktiivisesti ja paikalla on kymmenkunta unikkoa.


            


Yksi suosikkikukkani luonnonkukkien joukosta on Illakko. Ne tuoksuvat aivat ihanalta, mutta vain iltaisin. Harmi, että kukinta ei kestä kovin kauaa, eivätkä oikein pidä maljakossa istumisesta. Siksipä minä sitten istun iltaisin niiden vieressä.


             


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!