Näyttelyt

lauantai 28. helmikuuta 2009

OOK:n kuukauden tekele


Huikean loppukirin ansiosta sain tammi-helmikuun tekeleen aivan valmiiksi ennen maaliskuuta!



Tänään töiden jälkeen tikkasin taustan koneella vapaatikkauksella ja ompelin kehykset. Laitan oikein lähikuvia tarkempaa katselua varten.



Tässä harvinaiset ruskovarpuset syövät heinistä varisseita siemeniä.



Linnuille oli ehdotettu eväiksi matosia, mutta en ole oikein matoihmisiä, tein mieluummin toukan. Se on afrikkalainen sinisilmäryömijä.



Auringonkukkia ja (suur)sinisiipi.



Päivänkakkara, kissankello, sitruunaperhonen, sinisiipi ja ruusuperhonen. Työstä tuli hieno, eikö vaan? Tämä oli ihan ensimmäinen kerta, kun olin mukana tälläisessä vinkkityössä. Ehdotusten saaminen oli hauskaa. Itse en olisi varmaankaan keksinyt laittaa sen enempää perhosia kuin mansikoitakaan. Täytyy sanoa, että ryhmässä on voimaa!


Ensimmäisenähän laitoin alkuvinkiksi tuon vasemman alakulman lehdet. Ajattelin, että saan vinkkejä tehdä kaloja ja muita vesikasveja ja työstä tulisi akvaario. No ei tullut, vaan minun vesikasvi muuttui maissiksi ja työ lähti kulkemaan ihan eri polkuja mitä olin aavistellut. Hyvä niin.


Tahdon kiittää Famua, Tiiaa, Sipiä, Maijaa, Eijaa, Näpertelijää, Nelmiä, Willistä, Marlia, Matleenaa, Katjaa ja Maaritia vinkeistä, vaikka kaikkia en toteuttanutkaan. Ja kiitokset teille kaikille, jotka kommentoitte työtä eri vaiheissa ja tietenkin Sandylle.

kauan se kesti, mutta nyt


on pitkäaikainen projekti on valmis. Taisin aloitella tätä pientä torkkupeitettä joskus syksyllä ja tehnyt sitä aina silloin tällöin kun on huvittanut. Kokoa on 140 x 112 cm.




Onko tämä nyt jonkinmoista hirsimökkiä vai nenäliinankulmaa? Tai molempia. Aloittaessa oli ajatus käyttää kaikenmaailman varastokankaita pois. Aika pitkälle tämä ajatus kantoikin. Taustakankaan ja reunusten lisäksi täytyi tietenkin ostaa vanu. Käytin puuvillavanua, koska tikkasin käsin ja sitä on jotenkin pehmeämpi tikata.



Reunaosan tikkasin ruudulliseksi kuin tikkikangas ja blokit ulkoreunoja pitkin, pikkuneliön ympäri ja sitten pikkuneliöstä poikittain blokin yläkulmaan. En oikein tiedä pidänkö värityksestä, kun keltainen eikä violetti ole suosikkivärejäni ja työstä puuttuu taas kokonaan suosikkini sininen.

maanantai 23. helmikuuta 2009

viikonlopun retki


Viikonloppuna kävimme mökillä. Lauantaina mentiin jäätä pitkin ja sunnuntaina navakan myötätuulen avustuksella tulimme takaisin Stansvikin rantaan. Jäällä ei juuri ollut lunta ja matkanteko oli vaivalloista. Ukkokin liukasteli, kun ei malttanut kulkea rauhallisesti. Saaressa oli muitakin yöpyjiä ja sunnuntaina tuli useita päiväkävijöitä. Oikein mainiosti siellä tarkeni, vaikka mennessä mökin lämpötila oli viiden asteen verran miinuksen puolella. Puita kamiinaan ja pikkuhiljaa lämpö nousi. Muutamat naapurit olivat pitkin talvea kaataneet ja pilkkoneetkin puita aikamoisen määrän. Niitä sitten pinottiin ja nuori naapurin mies kavereineen vei kelkalla puita muillekin.



Oli siellä muutkin tehnyt puuhommia kuin ihmiset. Olin ihan raivona, kun huomasin, että myyrät ja jänikset olivat nakerrelleet ruusut, angervopensaat ja syreenit.



Saa nähdä, kukkiiko tämä syreeni ensi kesänä.


Ennen vuodenvaihdetta liityin Finn Quilt Tilkkuyhdistykseen ja tänään tuli ensimmäinen lehti!



Joulukuussa kävin tyttären kanssa Tallinnassa. Yleensä ostan sieltä virolaisia lehtiä, mutta nyt ostinkin pari vironkielistä kirjaa. Olen niitä lueskellut, sanakirjankin hankin. Samat kirjat olisi tietenkin voinut hankkia englanninkielisinä, mutta minusta on kiva "lukea" näitä viroksi. 


 



Etenkin tuossa käsiraamatus on paljon ihania koristelujuttuja.

perjantai 20. helmikuuta 2009

ompelukoneelta


Neuletakkikin on hieman edistynyt, mutta en jaksa siitä nyt enempää höpistä. Jotenkin viihdyn tuossa ompelukoneella mieluummin tai tikkailen käsin torkkupeittoa. No kyllä se neulomishimokin taas jonain päivänä iskee. Näppipyyhkeitä innostuin taas tekemään, kun sattui olemaan froteetakin jäljellä.



Tämmöinen "essurivi" syntyi. Toissalauantaina oli ihan pakko saada uusi takki. Ensin oli tarkoitus tehdä takki uusiksi vanhasta kamalasta takista. Ratkoin sen palasiksi ja vasta kaavoja kankaille asetellessa huomasin, että takakappaleessa oli musta rasvatahra. Eli en saanut siitä entisestä takista sitten uutta. Harmitti turha ratkominen ja lähdin Eurokankaaseen katsomaan, josko sieltä löytyisi apua takkihimoon. Löytyi mieleinen kangas ja takki valmistui saman päivän aikana lähes kokonaan. Seuraavana päivänä kiinnittelin vuoren käsin hihansuihin ja ompelin napit paikalleen. Ne on sentään vanhasta takista uusio käytössä.



Kaava on uusimmasta Suuri Käsityölehdestä.



Vuori on satiinia. Tavallisissa vuorikankaissa olisi ollut sopivampi väri, mutta myyjä suositteli satiinia vahvuuden takia.



Kiva takki tuli, vaikka en ole vuosiin mitään oikeita vaatteita tehnytkään.

tiistai 17. helmikuuta 2009

Luova mysteeri - osa 2


Toisen osan kankaina piti käyttää inhokkikangasta yhtenä, mutta muut kankaat sai valita vapaasti. Päädyin kuitenkin käyttämään niitä samoja kankaita, joita käytin ykkösosassakin.



Tällaisia niistä sitten tuli, kun ohjeita noudatin.Seuraavaa ohjetta nyt odotellaan ihan jännällään.

maanantai 16. helmikuuta 2009

OOK:n kuukauden tekele


Olisiko tämä nyt valmis, vai vieläkö jotain puuttuu?



Edelliseen postaukseen tuli seuraavanlaisia ehdotuksia;  lisää lintuja, mansikka, kukkia, pilviä, aurinko ja perhosia. Pilvet ja aurinko puuttuu yhä, enkä oikein saa niitä kivasti laitettua, joten olkoot. Keksitkö vielä jotain, mikä ehdottomasti kuuluisi tähän työhön? Laita ehdotuksesi kommentteihin, kiitos.


Lisään tähän tänään 20.2 vielä kuvan noista linnuista. Niillä on jyviä tai jotain siemeniä ruokana. Nämä on kasvissyöjälintuja. Toki jonkin toukan voin laittaa, mutta linnut eivät sitä saa syödä Silmänisku.


lauantai 14. helmikuuta 2009

Hyvää Ystävänpäivää!


Tänään meillä on pienen naisporukan kanssa tapaaminen  yhden ystävän kotona. Samalalla vietämme nyyttärihengessä ystävänpäivää ja pikkutytön 2-vuotissynttäreitä, hieman jälkikäteen. Pikkuneidille tein lahjaksi nallen. Kaavoina käytin osin Tilda-nallen kaavoja sovellettuna omiin mieltymyksiin. Eli lyhyemmät kädet ja jalat, hieman muokattu pää, silmät ja suu omaa mielikuvitusta eikä mitään aplikoituja sydämiä.



Tuli hieman retrohenkinen, kun tein nallen froteesta. Täytteenä on villaa, joten tyyppi on aika topakkaa tekoa. Pituutta noin 33 cm.



Kasvojen tekeminen on kivaa. Yritän kovasti saada jonkun persoonallisen ilmeen aikaiseksi. Silmät, suu ja kuono ovat puuvillalangalla merkkailtu. Ehkä hieman saajansa näköinen.



Tyttönalle tarvitsee ehdottomasti mekon. Hienoilla neideillä usein vilahtaa pitsiä ja niin tälläkin. Mekko kiinitetään takaa kahdella napilla.



Ulkoillessa nalle-neiti voi vetäistä villakangastakin yllensä.


Naisille tein pieniksi ystävänpäivälahjoiksi näppipyyhkeet.



Hieman ovat erikokoisia, kun kankaita sattui olemaan tuommoisia paloja.



Sydämet helmassa tekee niistä selvästi ystävänpäivälahjoja.


Tänä vuonna en lähettänyt yhtään ystävänpäiväkorttia, vaikka ostin muutamia Virpi Pekkalan ja Minna Immosen kortteja, Yhtään en edes tehnyt itse.


Hyvää Ystävänpäivää sinulle!

torstai 12. helmikuuta 2009

vuoden ensimäinen kassi


Tilkkukurssilla me teemme aina kuukauden blokin. Tammikuun blokki oli "aivojumppaa". Kotona jatkoin jumppausta siihen tahtiin, että blokki kasvoi laukun mittoihin. Tosi jumppaa oli saada molemmat sivut kohtaamaan pohjassa niin, etten tehnyt mitään "apukappaleita".


 


Laukun mitat ovat 30 x 31,5 cm ja syvyys 6,5 cm.



Malli koostuu vain kahdesta erikokoisesta neliöstä. Sangat kiinnitin samlla tavalla kuin tähän kassiin.



Tikkasin käsin vihreiden neliöiden ympäri.



Tikkaukset eivät ole vuorissa, vaan sen laitoin tikkaiuksen jälkeen. Vetoketjutasku, tietenkin.

neuletakki - mieletön urakka jatkuu


Jihuu, Takakappale on valmis! Aikaa on mennyt nyt yhteensä 19 tuntia ja langoista aloitettuna jo 6. kerä. Välillä puikkojen heilutus sujui kuin vettä vaan ja heti kun luulin hallitsevani homman suurin piirtein silmät kiinni, tapahtui virhe. Sillä tavalla olen kehittynyt tässä neuleessa, että jokin pieni sisäinen neuloja sisälläni valpastuu melko pian virheen jälkeen ja pakottaa tarkastamaan meneekö oikein. En siis ole joutunut purkamaan mitään pitkiä matkoja, korkeintaan puoli puoikollista. Seuraavaksi alkaa etukappaleiden teko. Kivaa, kun ne on pienempiä, mutta kurjaa, kun niitä täytyy tehdä kaksi. Ja peilikuvina vielä, huh. Eli kilpailu jatkuu. Voit arvata kuinka monta tuntia yhteensä menee neuletakin valmistamiseen. Laita arvauksesi kommenttilaatikkoon ja tarvittaessa voit muuttaa sitä aina uuden neuletakki-postauksen myötä. Aikaan pitää laskea myös kokoaminen. Neuloessa käytän edelleen ajastinta ja tukkimiehen kirjanpitoa. Itseäni kovasti kiinnostaa, montako oikeaa tuntia aikaa kuluu noinkin ison neuleen tekemiseen.


 

tiistai 3. helmikuuta 2009

luova-mysteeri, osa 1


Marlin Luova-Mysteeri 2009-haasteen ensimmäinen tehtävä on valmis. Pohjakankaaksi piti laittaa inhokkikankaan yksivärinen pari ja sen päälle silputa muista kankaista mitä vaan joko kuvioiksi tai sekasotkuksi. Valitsin helpomman eli sotkun. Paloissa on toisella puolen kaksipuoleinen liimaharso, joten sain ne silitettyä kiinni pohjaan. Koko komeuden päällä on musta tylli, jonka kiinnitin kaarevalla koristeompeleella.



Laitan tähän nyt nämä valitsemani kankaat esiin. Inhokkia ei ollut vaikea valita, muut sen sijaan oli.



Vasemmalta lähtien; ihana kangas ja sen parina yksivärinen pari ja sitten se yököttävä kangas ja sen yksivärinen pari. En kuuna kullan valkeana tajua, että olen joskus tuommoisen kamalan kankaan ostanut. Olen varmaan ollut hirveässä humalassa (kangaskaupassa????!), hetkellisesti värisokea tai muuten vaan sekaisin. Hyvä että sille on nyt ihan laillista käyttöä.

neuletakki - mieletön urakka


Olen aloittanut valtavan suuren projektin omiin taitoihini ja kestävyyteeni nähden. Uudessa Novitan lehdessä on just niin ihana palmikkoneuletakki, jollaisen olen aina halunnut.


Yritin ammattilaisilta kysellä, kauankohan tuommoisen tekemiseen menee aikaa, mutta ei kukaan osannut mitään arvailla. Mietin ainakin viikon, rohkenenko ostaa langat ja tarttua puikkoihin. Jossain vaiheessa usko itseeni oli jo niin vahva, että hankin langat. Nyt olen neulonut monena iltana ja takakappaleen pituuttakin on kunnioitettavat 39 cm. Juu, vasta murto-osa valmiina. Lankana Samos, juuri tuon mallin värisenä ja puikot vaihdoin alun 5 jälkeen 4,5.


 



Ajattelin viritellä tähän neulonta projektiini pienen kilpailun. Laittelen noin viikon välein päivityksen työn etenemisestä. Tarkoitus on, että sinä voit veikata montako tuntia koko neuleen tekemiseen menee aikaa. Voit aina uusimman päivityksen kommentteihin vaihtaa arviosi, jos vaikuttaa siltä, että olen yhtä äkkiä kehittynyt nopeaksi neulojaksi. Uusin arviosi kumoaa aina edellisen. Laitan aina päivitykseen arviointia helpottavia tietoja ja tässä on tämän postauksen tärkeät tiedot:




  • Koko työhön tarvitaan noin 18 kerää lankaa (M koko)



  • takakappaletta tehty 39 cm



  • lankaa on mennyt jo 3 kerää, 4 aloitettu



  • olen neulonut 10 tuntia!



Jos nyt alkaisi noiden tietojen perusteella laskemaan tuntimäärää miettimällä, että 3 kerän neulontaan on mennyt 10 tuntia ja työhön tarvitaan 18 kerää, saadaan tulokseksi 60 tuntia. Mutta ilmoittamani tuntimäärät sisältävät purkamista ja uudelleen neulontaa. Useampaan kertaan. Aluksi mallikerran tekeminen oli kamalan vaikeaa.  Sitten luulin sisäistäneeni kuvion ja aloin porskuttamaan täydellä teholla samalla silmäille euroviisukarsintoja ja metsään mentiin. (Ehkä myös viisuvalinnoissa) Virhe oli niin näkyvä, joten oli pakko purkaa. Sisukkaasti jatkoin ja taas olin ihan fiiliksissä, kun homma sujui, eikä koko ajan tarvinnut katsoa ohjetta. Seurasin siinä samalla jotain rikossarjaa ja tein itsekin "rikoksen". Purkamista ei tullut paljoa, koska pystyin aika kivasti virkkuukoukulla vaihtelemaan oikeat nurjiksi ja päinvastoin. Tuntien arvaaminen tai arvioiminen ei siis olekaan ihan helppo juttu, koska virheitä sattuu ja purkamis- ja uudelleenneulontaan menevä aika lasketaan mukaan. Myös sitten aikanaan työn kokoamiseen käytettävä aika lasketaan mukaan. Jokaisen uuden päivityksen kommentteihin voit vaihtaa aika-arviosi. Käytän oikein ajastinta neuloessa, jotta voin tarvittaessa vastata puhelimeen tai tehdä jonkin muun hetkellisen jutun. Siksi ajaksi tietenkin sammutan ajastimen. Aika jännää, ainakin munua jännittää meneekö aikaa 80 tuntia vai sata. Sitten tarvitsen tietenkin teidän tsemppausta, etenkin jos uutta päivitystä joutuu odottamaan enemmän kuin viikon tai tuntien määrä uhkaavasti pienenee tai muuttuu peräti minuuteiksi.


Kilpailussa on tietenkin palkinto ja sen saa hän, kuka ensimmäisenä on arvannut/tiennyt oikean tuntimäärän. Tässä vaiheessa en osaa sanoa, mikä on palkinto, mutta tuo tuleva neule se ei anakaan ole! Ennemminkin jotain ommeltua tai muuta semmoista. Voittehan te arvata sitäkin. Samalla kun teen tuota neuletta, tulee tehtyä emppiirinen tutkimus siitä, kinka monta tuntia neuletakin tekeminen keskitason neulojalta kestää. Siis sellaiselta neulojalta, joka ei aina usko, että ohjeessa sanottu oikea silmukka on ihan oikeasti neulottava oikeaksi, eikä "tässä on varmaan virhe, sen täytyy olla nurja, no teen nurjan, kyllä se niin varmaan on". Mielenkiintoista, eikö totta?