maanantai 5. elokuuta 2024

Inhokista tuli ihastus!

Olen yrittänyt edistää tätä neliöpeittoa, mutta Sulo asettuu heti sen päälle, kun levitän sitä vähääkään lattialle. En raaski kieltää Sulolta minun ompeluhuoneeseen tuloa ja vapaata lattiapintaa ei ole kovin paljoa, minne sopuisasti mahtuisi minun työt ja Sulo. Paitsi näin päällekäin.



Kesän ensimmäiset kasvivärjäykset tein lepän viimevuotisilla kävyillä, niillä ruskeilla, joita on yhä oksilla uusien vihreiden kera. Ensin liotin käpyjä vuorokauden ja sen jälkeen kuumensin muutaman tunnin ajaksi noin 80 asteeseen. Annoin liemen jäähtyä käpyineen seuraavaan päivään. Käytin saman väriliemen kolmeen sadan gramman vyyhdin värjäämiseen. Tummin on tietenkin ensimmäisestä kylvystä ja se sai olla yön yli jäähtymässä. Samoin tein kahdelle muullekin vyyhdille yksi kerrallaan. Tuli kauniit värit, vaikka ruskeaa olen vältellyt sitten 80-luvun. Oikeastaan se on ollut koko elämän aikainen inhotus, mutta ei enää.


Kävimme kotona ja tuolla kadun reunassa kasvoi ja kasvaa edelleenkin, tarhakäenkaalia. Sillä sain aikaan tuon kauniin turkoosin eli sinivihreän. Olin ihan onnen kukkuloilla, kun onnistuin noin hyvin! Vihreä ja keltavihreä ovat järviröyhystä. Odotin tummempaa, mutta taisivat olla jo hieman ylikypsiä. Röyhyt eivät olleen niin kauniin violetteja, kuin olisin toivonut.


Olen haaveillut villatakista ja näistä langoista halusin tehdä sen. En löytänyt langalle sopivaa mallia, joten neuloin mallitilkun ja yritin parhaani mukaan laskea ja suunnitella millä silmukkamäärällä saisin mahdollisimman sopivan nutun itselleni.
Vihreistä langoista tuon keltaisemman värjäsin uudelleen, mutta jätin vihreät kuitenkin pois työstä.


Tämä pata oli täynnä samettiruusuja, mutta kävimme lauantaina saaren areenalla petanque peliä varten talkoissa, oli peurat käyneet ruokailemassa. Sentään 5 kukkaa olivat jättäneet. Olin ajatellut, että kuihtuneet kukat päätyisivät purkkiväärjäykseen. Onneksi nuppuja on vielä runsaasti ja pata hieman vaikeammin saavutettavissa. Laitoin myös muutaman siemenen mittuja kasvavaan pataan ja siellä ne kukat ovat saaneet olla rauhassa. Ehkä voimakkaan mintun tuoksu ei ole näiden peurojen/kauriiden mieleen.

 

Heinäkuussa käväisin Hakaniemen hallissa ja siellä oli yllätyksenä pop up kangaskauppa (ja vaatekorjaamo) ja ostin muutamia tilkkuja.


Isoäidin neliöistä saa aikaiseksi vaikka pelin.
Nappuloihin voisin vielä kirjoa ristit ja nollat vaikka toimii myäs erivärisillä "nappuloillakin".