eläimellistä menoa

Otsikko ei viittaa viikonlopun Tilkkupäiviin vaan sieltä hankittuihin kankaisiin! Itse olin paikalla Dipolissa vain lauantaipäivän, sunnuntain olinkin jo töissä. Hyvä tapahtuma ja paljon nähtävää ja koettavaa. Ja paljon mukavia ihmisiä! Kankaita tuli hankittua "hieman", samoin tikkauslankoja, yhden japanilaisen kirjan ja muuta tarpeellista tavaraa. Sunnuntai-iltana teki kamalasti mieli tehdä uudesta koirakankaasta pussukka. Maanantaina syntyi seuraava koiramainen tuotos.

Kissatkin on kivoja, joten sitäkin kangasta tuli hankittua. Japanilaisessa kirjassa oli hauska tetran muotoinen pussukka, jota halusin kokeilla. Tilkunviilaaja on kova pussukoiden tekijä ja hänen kanssaan ostimme hyvät niput metallivetoketjuja. Yleensä en niitä käytä, pidän enemmän muovisista. Tähän työhön löytyi nipuista juuri sopivan mittainen vetskari, 12 cm.

Tilkkukurssilla Ulla tutustutti meidät jo edellisellä kerralla sashiko-tikkaukseen. Ensin en oikein innostunut, mutta se innostumattomuus meni pian ohi, ehkä jo sekunnissa. Minulla oli mukana punaista villakangasta ja siihen tikkasin valkean kirsikankukan. Lanka ei ollut mitään oikeaa sashiko-lankaa, sujui ihan hyvin jollain muliinilangalla. Ehkä se ei ollut edes muliinilankaa, vaan jotain ihan muuta. Ehdin tehdä kaksi kukkaa ja kotona surautin niistä minikassin. En ole kyllä oikein selvillä, mitä ihmettä noin pienellä kassilla tekee. Korkeus 16 cm, leveys 13 cm ja syvyys 4 cm. Sinne voisi ehkä laittaa vaikka jonkun valkoisen kukan, vaikka narsissin. Tai laittaa kassin täyteen karkkeja, vaikka Marianneja, ja antaa jollekin lahjaksi. Sitten voi sanoa, että annoin kassillisen karkkia lahjaksi. Tai en tiedä.

Tikkaaminen oli oikeastaan kivaa. Sitä voisi harrastaa kesällä mökillä.

lautaskassi

Tilkkukurssilla keskiviikkona tehtiin Dresdenin lautanen ja/tai päivänkakkara, jonka voi sitten laittaa vaikka kesäkassiin tai tyynyyn. En ole tyynyihmisiä, mutta kassi-ihminen ja hyvin vahvasti, niinpä minun Dresdenin lautanen päätyi kassin koristeeksi. Viime kesänä tein kaikenlaisia aurinkovärjäyskokeiluja ja yhtä niistä työstinkin ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Tikkailin kankaaseen samanmuotoisa kuvioita, joihinkin kohtiin laitoin joko tylliä tai muuta kummallista kangasta päälle. Kankaan alle laitoin jo tikkausvaiheessa aika jäykän huovan. Keskeneräinen työ roikkui pitkään seinällä odottamassa jotain suurta ideaa, jota ei koskaan tullut. Lopulta kyllästyin koko roskaan ja käärin rullalle ja panin pois silmistä. Nyt kun mietin tuolle lautaselle sopivaa kassikangasta, tämä onneton tekele tuli mieleen. Ja se sopi värityksen puolesta mainiosti.

Ha-haa, jälleen keltaoranssia! Taitoin lautasen saumavarat nurjalle ja kiinnitin sen tuollaisella kivalla koneompeleella. Keskustaan käytin myös kesän aurinkovärjäyskangasta. Kassilla on korkeutta noin 30 cm ja leveyttä ylhäällä 36 ja alhaalla 27 cm. Pohjan tein irrallisesta kappaleesta, jossa on pyöristetyt kulmat. Toiselle puolelle en jaksanut tehdä mitään lautasta, vaan se on ihan basic. Kuvasta näkee tuota kassikankaan käsittelyä; vapaata konetikkausta ja pintaa elävöittävää organtsaa ja tylliä.

Kassin vuori on ihan Eurokankaan tavallista puuvillaa, mutta piristeeksi sisustalle  tein taskun aurinkovärjätystä kankaasta. Laitoin oikein tuon Marle-merkin ja avaimia varten lukkopäisen nauhan. 

Sankoihin ei riittänyt tuota punasävyistä päällyskangasta ja käytin niihin sitä mitä oli. Taitoin sankojen vuorikankaan päälisen puolelle. Kuvittelin tekeväni sankojen päistä hienot pyöreäpäiset, mutta niistä tuli aika rumat. Koska tässä työssä ei voinut tikkaamalla korjata rumuuksia, tein jojokukat peittämään sankojen päät. No nekin näytti aika tyhmiltä, joten tikkasin ne reunoista koneella kiinni. Sitten ne vasta tyhmiltä näyttikin, joten laitoin vielä napit koristeiksi.

 Loputa tästä tuli ihan kelpo kesäkassi.

kalajuttu

Joitain vuosia sitten tein pikkuystävälleni synttärilahjaksi kylpytakin. Nyt tuo takki oli auttamattoman pieni ja hän oli äidilleen sanonutkin, että pitäisi pyytää minua tekemään uusi kylppäritakki. Nelivuotislahjana hän saikin sitten sellaisen.

Kaavoja ei oikein kylpytakkiin kotoa löytynyt, joten käytin jostain Suuri Käsityölehti-lehdestä löytämiäni prinsessatakin kaavoja, joita muokkailin. Tällä nuorella neitosella on prinsessavaihe meneillään, joten vaaleanpunainen olisi ehkä ollut oikeampi väri, mutta kun se ei käy, siis minulle. Itsekkäästi valitsin turkoosin froteen. Myönnytyksenä prinsessainnostukselle toiseen taskuun pääsi kruunupäinen roosa kissa katselemaan viereisen taskun vallanneita kaloja. Kissa ja kalat ovat puuvillakangasta ja ensin liimaharsolla kiinnitettyjä ja lopuksi siksakattu. 

Iloiset kalat kiertävät ympyrää takin helmassa.

Huppua ei ollut siinä takin kaavassa, jota käytin, mutta mikäs kylpytakki semmoinen on, jossa ei huppua ole! Ja hiippahupun päähän tein pienen nauhan päähän keikkumaan kalan. Ylläolevassa kuvassa takki on roiskaistu vauhdikkaasti henkarille. Oikeasti helma on ihan suora! Tuli hieman kiirettä kuvaustenkin kanssa, kun työ valmistui vajaa tunti ennen bileiden alkua.

Yleensä kylpytakeissa on vyö, mikä minustakin on hyvä asia. Vyöllä saa takin kiinni niin, että se on lähellä ihoa ja siksi takki olisi lämpöisempi. Tähän tein kuitenkin nappikiinnityksen päällystämällä Prym-napit joihinkin kaloihin käyttämälläni viimekesänä aurinkovärjäämälläni kankaalla. Tyttö ei kuulemma vyötä kaipaa, mutta jos myöhemmin mieli muuttuu, teen toki vyön. Suunnitelma on jo ihan selvä, siihen tulee kalat vyön molempiin päihin.

Mukavaa viikonloppua!

kalajuttu

Joitain vuosia sitten tein pikkuystävälleni synttärilahjaksi kylpytakin. Nyt tuo takki oli auttamattoman pieni ja hän oli äidilleen sanonutkin, että pitäisi pyytää minua tekemään uusi kylppäritakki. Nelivuotislahjana hän saikin sitten sellaisen.

Kaavoja ei oikein kylpytakkiin kotoa löytynyt, joten käytin jostain Suuri Käsityölehti-lehdestä löytämiäni prinsessatakin kaavoja, joita muokkailin. Tällä nuorella neitosella on prinsessavaihe meneillään, joten vaaleanpunainen olisi ehkä ollut oikeampi väri, mutta kun se ei käy, siis minulle. Itsekkäästi valitsin turkoosin froteen. Myönnytyksenä prinsessainnostukselle toiseen taskuun pääsi kruunupäinen roosa kissa katselemaan viereisen taskun vallanneita kaloja. Kissa ja kalat ovat puuvillakangasta ja ensin liimaharsolla kiinnitettyjä ja lopuksi siksakattu. 

Iloiset kalat kiertävät ympyrää takin helmassa.

Huppua ei ollut siinä takin kaavassa, jota käytin, mutta mikäs kylpytakki semmoinen on, jossa ei huppua ole! Ja hiippahupun päähän tein pienen nauhan päähän keikkumaan kalan. Ylläolevassa kuvassa takki on roiskaistu vauhdikkaasti henkarille. Oikeasti helma on ihan suora! Tuli hieman kiirettä kuvaustenkin kanssa, kun työ valmistui vajaa tunti ennen bileiden alkua.

Yleensä kylpytakeissa on vyö, mikä minustakin on hyvä asia. Vyöllä saa takin kiinni niin, että se on lähellä ihoa ja siksi takki olisi lämpöisempi. Tähän tein kuitenkin nappikiinnityksen päällystämällä Prym-napit joihinkin kaloihin käyttämälläni viimekesänä aurinkovärjäämälläni kankaalla. Tyttö ei kuulemma vyötä kaipaa, mutta jos myöhemmin mieli muuttuu, teen toki vyön. Suunnitelma on jo ihan selvä, siihen tulee kalat vyön molempiin päihin.

Mukavaa viikonloppua!

näyttely

Huomenna se alkaa...

sydämellisesti tervemenoa!

aurinkoisia aamuja

Jatkoin keltaisten jämäpalojen tuohoamista. Jäin siihen tavallaan koukkuun. Lisukkeeksi kelpasivat oranssit jämät ja piristeeksi hieman vihreää. Eli kevättä odottelen kovasti.

Jokin aika sitten Maija oli tehnyt ihanan hirsimökkipeiton ja kaiken lisäksi hyvään tarkoitukseen. Sitten törmäsin Tiin blogissa hauskaan hirsimökkityöhön. Minunkin teki mieli omaa hirsimökkiä ja siksipä työn tekniikaksi valitsin tuo helpon hirsimökin. Erityisen helpoksi tässä työssä rakentelu tulikin, koska kaitaleiden eikä keskusneliöiden koolla ei ollut mitään väliä. Ompelin kaitaleista suurinpiirtein samankokoisia neliöitä, jotka sitten leikkasin samaan kokoon. Valmiissa työssä neliön koko on 4 x 4 tuumaa eli noin 10 x 10 cm. Reunukseksi löytyi Marimekon raitakangasta, josta parhaiten sopivat pinkki-punainen osuus. Niitä ihan ohuita reunakaitaleita en tehnyt lainkaan, vaan käänsin raitakankaan nurjalle. Koska reunukset ovat leveät ja raidalliset, tein ne normitavastani poiketen kehystyylillä. Inga joskus tilkkukurssilla tuon meille opetti ja yllättävän hyvin raidat osuivat kohdalleen.

Yläkuvassa näkyykin reunuksissa olevat tikkaukset. Eli sitä mistä eniten pidän, vapaata konetikkausta. Yleensä tikkaan rumat kauniiksi, mutta tähän työhön ei millään sopinut mikään koko pinnan täyttävä tikkaus. Siksipä surautin keskelle työtä "auringon" ja siitä hieman laineilevat säteet kohti reunuksia. Jokaisen säteen päähän oli kuitenkin ihan pakko tehdä koukero! Oikealla puolella yksi ylöspäin menevä säde sisältää kirjoituksen: aurinkoisia aamuja.

Ja vastaavasti alas vasemmalle menevässä säteessä lukee: iloisia iltoja. Teksti kulkee alhaalta ylöspäin.

Työn tikkauksessa käytin oranssinkeltaista lankaa, mutta reunukseen vaihdoin langan pinkiksi. Hassua, että tässä työssä on kahta inhokkiväriä eli keltaista ja pinkkiä, mutta yhdistettynä oranssiin ja pirtsakkaan vihreään, siitä tuli niin minulle sopiva kokonaisuus. Pidän tästä räikeähköstä työstä. Sitä katsellessa tulee iloiselle mielelle ihan väkisin. Laitan sen joko eteisen, keittiön tai työhuoneen seinälle antamaan energiaa ja pirteyttä aamuihin. Ja niihin iloisiin iltoihin! Kokoa työllä on 49 x 69 cm.

PS. Kiitoksia aiemman postauksen ihanista kommenteista!

oisko nämä kehäkukkia

Ensimmäinen keltaisen siedätyshoitotyö on valmistunut. Minä en erityisemmin pidä keltaisesta väristä, mutta ajttelin siedättää itseäni hieman. Ensin tein tilkkukurssilla yhden kukkablokin ja sen teko oli tarpeeksi mielekästä ja blokkeja alkoi syntyä enemmänkin. Kun aloittelin noiden kelstaisten kanssa, en ollut aurinkoa nähnyt aikoihin. Ehkä siitä johtui innostus keltaiseen, olihan se jonkinlainen "tekoaurinko".

Näitä blokkeja sitten ompelin kolmea eri kokoa ja lopulta niitä oli riittävästi pieneen peittoon tai pöytäliinaan. Blokki oli muistaakseni nimeltää annansilmä, mutta valmiista työstä tulee mieleen kehäkukat.

Työn koko on 100 x 145 cm. Blokit laitoin vinottain. Tarkoitus oli tehdä tuo tummanvihreä reunus myös tuosta vaaleasta, mutta sepä loppui. Yleensä aina teen tuon uloimman reunuksen tummasta kankaasta, mutta kokeeksi teinkin tämän työn reunuksen samasta tmmasta vihteästä.

Tikkausta surruutin aika tiheään. Pohjakankaissa on vapaasti ommeltuja lehtikuvioita väriä vaihtavalla vihreällä tikattuna. Kukat ovat niinikään vapaata konetikkausta ruskealla langalla. En kauean tarkkaan katellut, pysyykö kukkien terälehdet keltasen puolella, vaan paikoin ne menevät vihreän puolelle.

Sain pientä kipinää tuosta keltaisesta ja olen tuossa silloin tällöin tehnyt keltaisista jämistä hirsimökkejä. Mitään tarkkaa suunnitelmaa ei ole, mutta ehkä jotain joskus niistäkin tulee.