joulukalenterin 7. luukussa on...

... niitä mittanauhoja!

Jo kolmannen kerran Helena osuu oikeaan, onnittelut hänelle!

Kaikkein paras mittanauha on tuo keltainen 3 metrin nauha, jossa on sentit ja tuumat. Lea tätä jo aiemmin arvaili, mutta nauhojen koti on vasta tässä laatikossa.

Helena sanoi kommentissaan, että mittanauhoja täytyy olla useita, sillä ne voivat jäädä kankaiden väliin. Totta! Ja muutaman lyhyen nauhan olen sitten leikkurilla katkaissut. Melkein peräkkäisinä päivinä vielä. Tämä "rullamitta" ei jää kankaiden väliin tai jos jää, niin on helppo huomata.Olen saanut sen ystävältä tuliaisena ehkä Espanjasta ainakin parikymmentä vuotta sitten ja ei ole hävinnyt!

Tämä seuraavan laatikon kangas on myös ihanaa retroa.

Arvaa sinä mitä siellä on ja samlla voit miettiä, minne kummaan olen kaikki 4 liimaani laittanut! Olen niitä etsinyt, mutta e vaan löydä. Muistan, kuinka kerran kun siivosin, laitoin ne johonkin ja ajattelin, että tämä on näille hyvä ja looginen paikka. Tästä ne löytyy aina. Olen hieman ihmeissäni, että mikä se looginen, helposti mieleen tuleva paikka on.

Rattoisaa lauantai-iltaa!

joulukalenterin 6 luukun sisältö on paljastunut

Nyt ei kukaan arvannut mitä kutonen sisälsi.

Laatikossa on garbiinihakoja. Joku taisi jo jossain aiemman luukun kohdalla veikkailla näitä, mutta täältä ne löytyy.

Minulla on semmoinen kartta koko laatikosta, jossa on 4 laatikkoa rivissä 6 kerroksessa. Jokaisen lootan kohdalle olen kirjoittanut, mitä se sisältää. Joudun varmaan säästämään sen, että löydän tavarat joulukalenterinkin jälkeen.

Laatikko numero 7 on ihanaa kangasta. Sinapinvärisellä pohjalla vaaleampia lehtiä. En tiedä mistä tämä on kotoisin, saatu varmaankin. Minulla on yksi pussi, jossa on "tosi ihania kankaita", semmoisia pieniä paloja. En oikein raaski niitä käyttää, mutta joskus repäisen ja törsään johonkin. Tämän kankaan kanssa kävi juuri noin. Tällaisella kankaalla päällystetyssä laatikossa on varmasti jotain hyvin tärkeää, mutta mitä?

Tilkkulehteä on luettu tarkasti ja lehden pallo-ohje testattu. Tein Sulolle uuden pallon, johon hän rakastuikin niin kovasti, että vei sen iltalenkille mukaan.

Hyvä ohje, jolla toteuttaa pallot ja omenat tosi vaivattomasti. Kangas on tukevaa puuvillaa. Voisin tehdä toisen FQ-kankaiden lopuista.

Ensin makutesti. "Ihan ok ja jämäkkyys sopiva. Liian pehmeä ei ole hyvä."

Sulo tykkää sellaisesta palloleikistä sisällä, että hän itse on tuossa kuvan asennossa, mutta etutassut hieman leveämmällä. Sitten hän tökkäisee palloa eteenpäin ja vastapeluri potkaisee tai kädellään työntää se takaisin Sulon tassujen väliin. Tätä hän jaksaa tehdä ties miten kauan. Ei vaadi ihmiseltäkään suuria ponnistuksia. Voi istua nojatuolissa tai sohvalla ja Sulo osaa katsoa sopivan välimatkan, jolla pelataan.

joulukalenterin 5 luukku

Nyörejä!

Kristiina arvasi oikein, näitä nimenomaan käytän pussukoihin sekä ripustuslenkeiksi että vetoketjuun laitettaviin himpuloihin ja pampulohin.

Onnittelut Kristiinalle!

Itsenäisyyspäivän kunniaksi on laatikkokin sinivalkoinen. Hieman on mustaakin, vaikka virolaisten kunniaksi. Tähän jouduin laittamaan valkoista paperia reiän eteen ettei sinne näy. Laatikko on meinaan aika täynnä.

Tänään on ollut parempi päivä noin flunssaa ajatellen ja olen jaksanut tehdä yhden tämän blogin vanhan joulukalenterin kuntoon. Vanhoista postauksista on kuvat kadonneet ja niiden etsiminen on aika pitkäveteistä ja haastavaa. 

Jos tykkäät joulukalentereista, mene kurkkimaan vaikka kaikki 2013 vuoden luukut saman tein.

Ensimmäinen luukku avautuu tästä. 5.12.2013 olin mietiskelin sitä, kun en ollut vielä Face Bookissa. Hieman se harmitti, mutta oli helposti ratkaistavissa.

Blogin oikeasta reunasta tulee esiin musta pölkky ja siitä löytyy blogiarkisto. Huomenna jatkan muiden vuosien läpikäyntiä.

Hyvää Itsenäisyyspäivän iltaa!

4 luukussa säilytän...

silmäneuloja!

Ja kuinka ollakaan, Helena oli jälleen arvannut oikein!

Hieman arvelin, että kaikki arvaa, kun tuossa lukee Stitch on.

Miljan hulpiopet ja Irman hulpiot eivät mahtuisi alkuunkaan tähän koko laatikostoon. Yritän pitää ne kaikki muutamassa pahvilaatikossa. Ei suuria laatikoita, semmoisia kenkälootia.

Sisältönä on käsintikkausneuloja (melko tarpeettomia tätä nykyä), kirjontaneuloja, sekailaisen sortin neuloja punaisessa rasiassa sekä mustalla pahvisella pohjalla. Kauniissa järjestyksessä ovat koskemattomina kultaiset ompeluneulat. Ne kuulemma melkein itsekseen suihkivat kankaat kasaan. en ole tohtinut vielä kokeilla, mutta jonain päivänä annan niiden tehdä hommia.

Yksi neulakirjan sivu on omistettu silmäneuloille. Tästä yleensä otan neulan, kun tarvitsen. Mukana on myös hyvä "sokean neula", jolla on nopea päätellä tilkkupeiton lankakasat.

Tänään on sitten tällainen kangas laatikossa. Jouduin laittamaan tuon reiän eteen pahvin, ettei sieltä paljastuisi sisältö ennen aikojaan.

No mitähän se voisi olla, kun noin yrittää tursuilla esiin?

Arvaa sinä!

Loistopäivä sairastaa! Leila-lammas siinä ihmettelee, mitä kaikkea se posteljooni on tänään tuonut. 

Pinossa on:

Kotilieden Käsityö, Taito-lehti, Deko, Avotakka, Anna, Kotiliesi ja kaikkein paras; 

Tilkkulehti!

Huomiseen!

joulukalenterin 3 laatikko paljastaa sisältönsä

Nyt onnisti Tilkkuiloa!

Koristenauhaa sieltä löytyi. Nämä on ne, jotka eivät ole mahtuneet seinähyllyssä oleviin lasipurkkeihin. Nyt kun katson hyllyä, niin niitä nauhoja on kolme hillopurkillista! 

Tämä postaus meni nyt hieman myöhäiseksi, koska nukuin pitkät päiväunet. Aloin lukea kirjaa, mutta nukahdin silmälasit päässä. Onneksi ne ei olleet vääntyneet mitenkään. Niinkin voi käydä. 

Tämä on seuraava luukku ja siellähän voi olla mitä sattuu! 

Tykkään tästä kankaasta tosi paljon. Laiskan ihmisen hulpionauhat valmiina käyttöön. Ja välissä vielä kivoja tekstejä.

Tehdään niin, että huomenna on aikaa arvailla tämän päivän luukun sisältöä vaikkapa klo 17 asti. Silloin kurkataan, mitä tämä laatikko säilöö sisällään.

joulukalenterin 2 luukku sisältää... ja 3. jo raollaan

Kakkosessa on nuppineuloja!

Voi ei, kukaan ei osannut arvata oikein.

Jos joku vielä miettii, minkä kokoisia nämä laatikot on, niin tästä kuvasta pystyy hahmottamaan koon oikein hyvin. Leveys ja korkeus n 7 cm, syvyys 10 cm.

Nuppineulat taitaa olla se ompelutarvike, joita minulla on eniten. Ihan mahdottoman paljon. Useita neulatyynyjä on täynnä, muutamia muovilaatikoita on täynnä ja neulakirjat vielä päälle!

Seuraava laatikko on tässä jo avautumaisillaan. Tämä taitaa olla sitä tuttua kangasta, jonka Milja kommenteissa mainitsi. Kyllä vain, kiitos siitä. Mutta sisältö, mitäs se sitten on?

Tampereen messuilta ostin hieman kankaita ja Hämeen tekstiilituonnin Katri sain pikkuisen lahjan, poron kuvan. Tein siitä lasinalusen. Otin heti käyttöön, koska olen kipeä ja kuumeessa on juotava paljon. Kuuma juominen on hyväksi, kun on  kurkkukin niin kipeä.Reunat vetelin siksakilla, kun en jaksanut kantata, vaikka nauhankin olin leikannut valmiiksi. Ehkä se väri ei olisi sopinut yhtään. Ei oliskaan, nyt muistan.

Sulo on ollut seurana, kun olen asettunut ompeluhuoneen sänkyyn sairastamaan. Ei tarvitse puolison kärsiä niiskutuksesta ja yskinnästä. Ja saan hereilläoloajan katsella tätä kamalaa sekamelskaa! Tässä Sulo kurkistelee varovasti, saako tulla. Kyllä hän on hyvä hoitaja, vahtii tuossa sängyn vieressä läpi yön. Kuvassa hän kysyy, leikitäänkö? Entinen, valkoinen lumipallo on sen näköinen, ettei siihen viitsi koskea, mutta yksi Sulon tärkeistä palloista. Se on muuten Lahden Tilkkupäiviltä kotoisin! Siellä Kemin tilkkuilijat heittelivät meitä lumppareilla kutsuna tulla Kemin Tilkkupäiville, toin yhden kotiin asti. Kiitos vaan kemiläisille ja muillekin pohjoisen tilkkuilijoille, jotka näitä hienoja palloja ovat värkänneet.

joulukalenterin 1. luukku

Ensimmäisestä laatikko-

luukusta paljastui ompelijan klipsejä, ihan niin kuinHelena arvasi! Onnittelut täältä pääarvaamosta!

Mikäs se sellainen arvauskilpailu olisi, jossa ei olisi jotain palkintoa? Minä laitan muistiin yhteen pieneen vihkoon kaikki oikeat arvaukset ja sitten joulun jälkeen teen jälkijoulupaketteja, joita postittelen voittajille.

Eli heti kun olet arvannut oikein, voit laittaa jo valmiiksi sähköpostissa osoitteesi ja nimesi. Osoite löytyy blogin oikeassa laidassa olevasta palkista, kohdasta Marle. No voin sen tähänkin laittaa: marletekee at gmail.com

Niin, nuo klipsit ovat mahdottoman käteviä. Miten olen pärjännyt ilman niitä? Erityisesti kanttaushommissa nuo ovat oikein näppäriä. Joskus, ennen kuin olin nähnytkään tuollaisista, käytin ihan tavallisia pyykkipoikia apujoukkoina. Ne vaan on hieman kömpelöitä kokonsa vuoksi.

Pyykkipojista tuli mieleen yksi lapsuusmuisto. Olimme siskon kanssa viettäämässä talvilomaa sukulaispariskunnan luona Kalliossa ja heillä oli kylpyamme. Se oli meille maalaistytöille niin ihana juttu, että halusimme istua siellä joka ilta. Minulla oli silloin yksi tosi vakava ulkonäköongelma. Nenäni oli aivan liian leveä. Sisko tiesi tästä harmistani, mutta muille en siitä ollut puhunut. Toki kaikki sen näki, kun keskellä päätä levittäytyi poskelta toiselle. Täällä suloisessa, lämpimässä kylvyssä sitten sain ajatuksen, että nappaan yhden ammeen yläpuolella pyykkinarussa roikkuvista vaaleanpunaisista pyykkipojista ja nipistän sillä nenän litteäksi. Jos pitäisin sitä joka ilta kylvyn ajan, tuloksia syntyisi varmasti. En ehtinyt kauaakaan kaunistua, kun setä tuli meitä sieltä kylvystä jo kutsumaan pois ja näki pyykkipojan nenässäni. Toisaalta se oli helpotus, koska pyykkipojan pitäminen nenässä oli aika tuskallista. Siskon mielestä nenä oli jo heti kaventunut ja itsestänikin se näytti hieman kapeammalta. Ainakin punaisemmalta. seuraavana iltana pyykkipojat olivat poissa, joten tämä kauneuskikan kokeilu jäi yhteen kertaan.

Kakkoslaatikko on tässä jo houkuttavasti auki.

Mitä ihmettä siellä on?

Arvaa huviksesi ja kirjoita se kommentteihin. Saatat voittaa ties mitä!

Elämme jännittäviä aikoja.