Vappupalloja ja kukkia

Pääsiäisen aikoihin jouduin pysyttelemään kotosalla. Innostuin siivoamaan, myös ja oikeastaan aivan erityisesti ompeluhuonetta. Minulla siivoaminen alkaa niin, että ensin vedetään kaikki pois kaapeista ja pöydiltä. Kaaos on aika kamala tässä vaiheessa. On kuvamateriaaliakin, mutta en nyt halua järkyttää ketään. Jotenkin kaikki kankaat oli menneet ihan vääriin paikkoihin. Erityisesti jämäpalat teetti työtä. Silittelin siisteiksi ja laatikoitin kaikki väreittäin. Isommat palat viikkasin nätisti ja täytin komeron elfa-korit niillä.

Kun olin saanut kaiken valmiiksi, olisin voinut alkaa ommella, mutta en halunnut miettiä mitään kankaiden valitsemisia, ettei mene sotkuun taas. Pöydällä oli muovilaatikko, jossa oli keltaisia soiroja. Päivölän opiston tilkkukurssilta sain Sanna Parangolta heksagon mallin, johon käytettiin kaikenmaailman soiroja ja niitä heksoja aloin sitten tekemään. 

Kurssilta saamasta kaavasta piirsin irtirevittävälle materiaalille mallineen, jonka avulla syntyi useampi keltainen puolikas ja niitä yhdistämällä kokonaisia heksagoneja. En ommellut paperiompeluna vaan taittelutekniikalla. Olen laiska piirtämään samoja kaavoja koko ajan. Taittelutekniikalla voi samaa mallinetta käyttää tosi monta kertaa. Jossain vaiheessa se alkaa hieman hapertua, etenkin jos sen ompelee vahingossa kankaaseen kiinni.

Irma, olen yhä velkaa sinulle ties minkä määrän tuota irtirevittävää!

Hyvänä apuna on viivain, jossa on merkattu tuo 1/4" saumavara!

Näin se homma etenee! 

Vappupalloja!

Kuvassa näkyy olevan yksi keskeneräinen keltainen. Oikeasti sekin on ihan valmis. Nyt aion siirtyä jo johonkin muuhun väriin. Ehkä sinisiin. Toivottavasti ei tule sadetta, jos siirryn sinisiin. Keltaisia ei kovin paljoa jäänyt, ehkä yhden saisi, mutta nyt saa keltaiset riittää. Saattaahan olla, että tarvitsen niitä loppuja pikkupaloja johonkin toiseen tärkeään työhön.

Kukkapeitto pitäisi tikata, mutta langan valitseminen on liian vaikeaa.

Olisi ollut kivaa, jos tämän olisi voinut nimetä Vappukukaksi, mutta ei nyt sitten, kun ei ole valmis. Pidän ristiäiset vasta valmiille peitolle. Isot juhlat, ehkä.

Tässä minun Vappukukka. Sain kiltakaverilta ehkä vuosi sitten kukanpoikasen. Ensin se oli vedessä kasvattamassa juuria ja lopulta muistin laittaa multaan. Aikamoinen yllätys, että on säilynyt hengissä ja vielä alkoi kukkia!

Vihreiden kanssa olen puuhaillut viime viikonlopun saarireissulla. Keräsin pieniä nokkosia ja kotona tein niistä nokkoskeiton. Oli oikein hyvää, vaikka mies ei sitä suostunut maistamaan. Tytär söi ja me molemmat ollaan ihan hyvässä kunnossa. Seuraavaksi kokeilen lettuja. Ilmoittauduin Marttojen Villiyrttiretkelle Herttoniemeen. Siellä varmaan viisastun ja tutustun muihin. Siis syötäviin kasveihin. Tiedän, että vuohenputken ja voikukan lehtiä voi myös syödä, mutta ehkä tulee lisää tuttavuuksia. Ja reseptejä. 

Kaikenlaisia asumuksia tässä lähistöllä onkin! 

Tässä alemmassa asuisin kovin mielelläni!

Laatoituspuuhia

Se on Pääsiäinenkin ihan kohta! 

En ole yhtään tipua vielä nähnyt, enkä lampaanviuluja edes ajatellut.

Sen sijaan keräsin keltaisia kankaanpaloja, hieman Pääsiäisfiilistä luodakseni.

Työssä on ikään kuin pieniä kaakeleita. 

Tämä laatoittaja ei ole ollut mestari, koska rivit ja jonot hieman kiemurtaa.

Mutta ei auta valittaa, koska itsehän kokemattoman laatoittajan palkkasin. Oli niin halpa. : D

Saumauksetkin se hulttio on tehnyt miten sattuu! Jossain kohdin huomasin laastia olevan jopa kaakelin päällä. Laatat ovat tuossa 1,5" kokoisia. 

Sulo tykkää istuskella tuossa läheisen pienen puistikon hiekkatiellä. Lumien sulamisvedet on muodostaneet tänne ison lammikon ja sorsapariskunta on ottanut sen omakseen. Niitä se Sulo vahtii. Joskus käy juoksemassa lätäkössä niin että vesi lentää. Viikon päästä Sulo pääsee Hyvinkäälle uimaan vähän puhtaampiin vesiin, oikein uima-altaaseen.

Kotona sitten pallo kainaloon ja lepäämään!

Hyvää alkavaa viikkoa!

värikästä pintaa ja metrivetskaria

Auringonkukkien ompelun välissä täytyy tehdä hieman muitakin ompeluksia.

Keskiviikon tilkkukurssille tein malliksi tilkkupinnan ja siitä syntyi pussukka, jossa käytetään vain metriketjun toista puoliskoa. 

Tämä on kiva blokkimalli ja siihen käytin kankaan sirpaleita. Valkoista välikaitaletta leikkasin ihan suoraan "pakalta".

Tällä mallilla voisi tehdä vauvanpeiton ja miksi ei torkkupeittoakin!

Paitsi nyyt on paras pysyä keskeneräisien kimpussa ja aloittaa suunnitelmat uusista, kun ei ihan varmasti ole jotain muuta kesken.

Punaisia ei tähän työhön mahtunut, vaikka olin ne jo nostanut pöydälle.

Toinen puoli on valoisa! Välissä on puuvillavanu ja tikkaukset kulkee valkoisia välikaitaleita pitkin. Yleensä käytän pussukoihin ohutta laukkuhuopaa, se on jämäkämpää ja pussukasta tulee kivan ryhdikäs. Nyt en laiskuuksissani jaksanut  avata uutta pakkausta, vaan nappasin helposti saatavana olevan suikaleen vanua. Sen ansiosta värikkäät palat tulevat hieman pullukoiksi.

Toisella puolella on hieman tummempia värejä, mutta ei nyt mitään synkkyyksiä kuitenkaan. Ja valkoiset raikastaa tummatkin blokit. Pussukka on ylhäältä 10" (25 cm) leveä ja himpun verran alle 6" (15 cm) korkea. Pohjan leveys on reilut 2". Semmoinen näppärän kokoinen.

Varastosta löytyi väreihin sopivaa nauhaa, jonka pujotin vetoketjun lukkoon ja ompelin reunoistaan kiinni toisiinsa. Suosin näitä metriketjuja, joiden lukoissa on reilun kokoinen reikä. Siihen on helppo pujottaa nyöriä tai nauhaa.

Vuoriksi löytyi juuri sopiva pala marimekkoa. Kuvasta näkee hyvin sen, miten vetoketjua on käytetty. Tämä on ehdottomasti maailman helpoin tapa tehdä vetoketjupussukka.

Samalla vetoketjun ompelusysteemillä olen nämä pienemmät pussit tehnyt. Minusta on hauskaa valita vuori! Sen pitää sopia päälliseen, sen pitää olla sävyltään vaalea tai sitten ihan yksivärinen. Mustaa tai muuta tumma en laita koskaan vuoriksi. 

Nämä ovat pohjattomia pussukoita eli näissä ei ole leveää pohjaa, ovat ihan suorakaiteen muotoisia.

Ensimmäinen kevätkukka on jo puhjennut!

Torstain tilkkukiltaan Töölön Tilkkupajan Soile oli tuonut joitain kirjoja, viivaimia ja kangaspaketteja. Olin netissä nähnyt kivan kirjan, jossa etenkin yksi malli kiinnosti. Soilella sattui olemaan juuri se kirja, mutta vain yksi ja sen oli jo ehtinyt napata toinen tilkkuilija. Mutta hänpä olikin niin ystävällinen ja antoi minun ostaa sen. Kiitos Tilkuviilaaja!

Kirjassa kaikki ohjeet voi tehdä Quick Curve Ruler Mini-viivaimella.

Tämä on se työ, johon olen ihastunut. Minulla ei ole tuota viivainta, mutta juoponpolku-mallineilla onnistuu ihan hyvin.

Ensimmäinen kukka on valmis. Kirjan kukan keskusta on harmaa, minulla ruskea. Kirjan blokit ovat pienempiä, mutta en viitsinyt leikata minun malllineilla syntyneitä blokkeja kirjan 4" blokeiksi, vaan saavat olla 4,5 tuumaisia,valmiina 4". Jos en kesäkukkia mökillä onnistu kasvattamaan isoiksi, niin kankaisia sitten. Jos pysyn ohjeessa noin muuten, peitosta tulee 64" eli 162 cm neliö, kirjan ohjeen mukaan 56" (142 cm) neliö.

Olin tänään Wanhan Sataman kädentaito messuilla. Oli positiivinen yllätys, että oli niin paljon näytteilleasettajia ja työpajoja. 

Kivoja tauluja! Keskimmäistä taulua siellä sitten toteutin! 

Olin oikein kirjoittanut itselleni listan, minkälaista kangasta ja minkä verran sitä tarvitsen. Ihan ensimmäistä kertaa elämässä. Yleensä teen valintoja fiiliksen mukaan. Nämä kuvan kankaat eivät olleet listalla. Ne, jotka oli listalla, ovat jo pesty, kuivatettu ja leikattuina tätä kukkapeittoa varten. Oikealla puolella olevat ovat pieniä näytepaloja Kankaisen palakorista. Vasemman puolen tekstillisiä kankaita löytyi Hämeen tekstiilituonnilla useissa väreissä, mutta pysyin itselleni tiukkana ja ostin vain nämä kaksi. Tilkkutarhasta olin jo etukäteen tilannut vanua ja valkoista puuvillalankaa. Muutamaia kankaitakin ja hexagon-mallineita sieltä löytyi. Ja ihan listan mukaan ostin. Metriketju oli listalla ja sitäkin löytyi sekä mustaa että valkoista. Pääsen taas pussukoita tekemään. Useita tuttuja tapasin ja sehän on aina mukavaa!

Aurinkoista viikkoa! 

Puuvärien uusi koti

Edellisen kerran tein kynäblokkeja niin, että kynän vartaloon tarvittiin 3 laihaa suikaletta saman värin eri vahvuuksina. Kaitaleet olivat valmiina 1/4" ja valmiina 3/4". Homma tehtiin paper piecing-tekniikalla. Nyt mentiin helpommalla.

Kaivoin hieman kevätmielellä iloisen värisiä kankaita ja niihin sopivan väriset teräkankaat. Nämä kynät ovat valmiina tuuman levyisiä.

Uudet värikynät tarvitsivat uuden penaalin.

Kynät tikkasin vain ympäri, mutta muun osan tuollaista vapaata söheröä.

Molemmille puolille en jaksanut kyniä tehdä, takapuoli on yhtä kirjavaa kangasta. Vuoreksi tempaisin chenillekokeilusta jääneen palan. Vasta valmiina huomasin, että  se sopii hyvin penaalin takakappaleen kanssa.

Käytin metriketjua vaihteeksi tällä tavalla. Ompelin vain ketjun toisen puolen koko työn yläreunaan, kun olin ensin ommellut penaalin yhden päätysauman. Sitten pujotin vetoketjun lukon paikalleen. Näin päistä tulee siistit.

Aiemmin kolmesta osasta tekemäni hoikat kynät tehtiin paperiompeluna, mutta näissä ei tarvinnut kuin teräosat paperiompelua. Piirsin sopivan terän irtirevittävälle tukimateriaalille, mutta en ommellut tämän mallin läpi vaan taittelemalla. Kaikki kahdeksan terää syntyi yhden mallineen avulla! Kätevää kuin mikä. Ohje löytyy Fiin Quiltin sivuilta juuri tästä kohtaa.

Mukavaa loppuviikkoa sateesta (Helsingissä) huolimatta!

karhunpaloja ja huonokuntoinen nukke

Kävipä hassusti, kun olin tekemässä tuota paperinukkea, se sattui silityslaudalla ollessaan vilkaisemaan väärään suuntaan. Siellä oli pari karhunpäätä ja kasa karhunpaloja. Nukke säikähti niitä niin, että valahti ihan kalpeaksi. Silmät ja suu hävisi, joten jouduin tekemään ne nuppineuloista.

Siinä säikähdyksessä Nukke taisi pudota silityslaudalta ja toinen nilkka murtui ja kaularanka myös vammautui. Lähemmässä tarkkailussa huomaan vauriot. Nilkka on pois paikoiltaan.

Päivisen Lea oli tehnyt tällaisen nuken, tosin itsensä näköisen ja siitä innostuneena tilasin nämä Paper Dollsit. Lean nukke ei ollut joutunut mihinkään onnettomuuteen, sillä oli kaikki osat ihan kohdallaan. Ja se on tosi hieno.

Tyttöjä syntyi nyt vain yksi, mutta karhunpaloja on pöydällä odottamassa ompelua. Tympi hieman tehdä samannäköisiä ja siksi ihan vaan omaksi huvikseni tein yhdelle tuommoiset väsyneet silmät. Saattaa olla, että muokkailen ompelemattomia tyyppejä. 

Nämä on ihan parhaat välineet tällaisia blokkeja tehdessä. Täytyy olla vaan tarkkana ja keskittyneenä, ettei kynän sijaan vedä leikkurilla halkaisijaa neliöön.

Chenillekokeiluja

Kävin tänään katsomassa Galleria Kohtassa Britta Marakatt-Labban tekstiilitöiden näyttelyn. Mene sinäkin, jos suinkin pääset. Näyttely on osoitteessa Työpajankatu 2 b rakennus 7, Helsinki.

Ei sovi liikuntarajoitteisille, hissitön talo ja 3. kerros.

Osa yhdestä teoksesta.

Näyttelystä innostuneena kävin Oodista lainaamassa muutaman kirjan.

Olen jo aiemmin hieman kokeillut farkkuhameen helmaan.

Muistoksi viimekesästä!

Mukavaa viikkoa!

Joko loma- tai työviikkoa!

Itselläni on kaksi lomapäivää.

Kevät kukkaroita

Olin luvannut kiltalaisille kertoa kuinka onnistutaan kehyskukkaron tekemisessä. Olin suunnitellut, että teen valmiiksi eri vaiheissa olevia kukkaroita, joiden avulla on helppo kertoa eri työvaiheista, mutta kuinkas sitten kävikään!

Ajatuksissani tein valmiiksi asti tuon vihreävalkoisen. Vasta, kun sain laitetuksi kukkaro-osan kehykseen hyvin, tajusin, että tämähän piti jättää vaiheeseen!

Olin leikannut valmiiksi tuon vihreän lisäksi ketun ja korkkiset. Seuraavaksi otin ommeltavaksi isomman korkkisen ja sitä tehdessä ajattelin vain, että miltähän tämä näyttää valmiina ja saanko kukkaron tungetuksi kehyksen väliin. Niissä aatoksissa sitten tuli sekin tehtyä valmiiksi saakka ja kyllä se sinne kehykseen mahtui. Siniraitainen, joka on tosi tukevaa marimekkoa,  saa vielä olkahihnan. Tuo nappi ja nauha on koristeita. Myös punaraita ja oikealla oleva "patalappu"-kankainen ovat marimekkoa. Vihreävaloista en muista, taisi sekin olla samaa porukkaa. Minusta nämä kaikki on tosi keväisiä. Raidalliset merellisiä ja muutkin tuo kevään ellei jopa kesän mieleen! 

Vahingossa valmiiksi tuli myös kettukukkaro.

Onneksi ei materiaalit tältä tytöltä lopu kesken! 

Leikkasin lisää eri kankaista ja nyt olin todella tarkkana, että valmista ei syntyisi vahingossakaan!

Onnistuin jättämään eri vaiheisiin neljä kukkaroa, joista yksi puuttuu kuvasta.

Minusta on kiva valita vuorikangas niin, että se sopii päällisen kanssa. Ja vuorin pitää ehdottomasti olla melko vaalea. Korkkisessa kukkarossa on hieman liian tumma vuori, mutta halusin laittaa juuri tuon kankaan vuoriksi, koska se sopii teemaan. Edellisestä kuvasta sen näkee paremmin eli se on kangasta, jossa on viinipullon korkkeja. Olen saanut sen yhdeltä ystävältäni.

Pieniä kolikko- tai korttikukkaroita on kiva tehdä. Ja jos onnistuu tekemään sellaisen jostain ihan vihin viimeisestä kangaspalasta, on fiilis tosi hyvä. Etenkin, jos kukkaro onnistuu. Päälimmäisenö oleva japanilaisesta hieman paksummasta puuvillasta tehty kaksiväriseen kukkaroon taisi mennä viimeinen pala tuota valeaa kangasta.

Seuravalla ostoslistalla, kun kunnon kaupoille pääsen, 

on metriketjua ja monissa väreissä!

Matkakortille oma pikkuinen kukkaro. Toisella puolella on junan kuva ja 

kaksi heijastinanuhaa. 

Nämä kukkarot lähtivät palkinnoiksi joulukalenteriarvonnoissa voittaneille. Kaikkia palkintoja en muistanut edes kuvata.

Näitä neulonta-aiheisia pussukoita tein kaksi ja ovat reilumman kokoisia, mahtuu joku pieni neuletyö vaikka neuletapamiseen. Tykkään kovasti tästä neuleaiheisesta kankaasta. Nämä olivat myös palkintoja.

Ja joskus on vaan tehtävä jotain ihan hömppää!

Iloinen ratsu.

Iloisia päivä!