mysteerikkojen tapaaminen

Eilisen päivän pääkohta oli yhteensä 10 naisen tapaaminen ravintola Lasipalatsissa. Meitä yhdisti tilkkuilu ja erityisesti Tilkkululla-blogin Marittan vetämä Maalaismysteeri. 

Aikaisemmin olin tavannut pikaisesti Tilkkutaivaan Hannelen, muut oli ihan uusia tuttavuuksia ihmisinä. Hannele oli oikeastaan semmoinen salajäsen tässä mysteeriporukassa, hän ei ole tehnyt koko työtä. Muiden blogillisten blogit kyllä ovat tulleet tutuiksi, mutta ihmisiin oli oikein ihana tutustua. Muutamalla mysteerikolla ei ole lainkaan blogia. Silloin on kyllä enemmän aikaa ommella kun ei tarvitse blogata. Apua, tämähän on totta. Nyt täytyy miettiä asiat uudelleen tärkeysjärjestykseen. Tätäkin kirjoittaessa olisin ehtinyt tehdä vaikka mitä! 

Marittan ja Hannelen lisäksi paikalle pääsi Tilkkuilon Kati karkkipusseineen, Tilkku & Tilkku-blogin Arja, Annikki, Kaija, Arja, Maisa ja Tilkuista totta-blogin Irma. Irma oli tehnyt meille kaikille ihanat tehtäväpussit ja Annikilla oli matkassa jokaiselle pieniä kangaspaloja. Ne voi sitten upottaa johonkin työhön tai säästää muistona.

Mielettömän suuret ja lämpimät kiitokset teille kaikille naisille, kun pääsin tutustumaan teihin ja näkemään teidän upeita peittojanne. Vaikka meillä kaikilla oli samat kaavat ja ohjeet, syntyi aivan erilaisia peittoja. Onneksi. Olisi ollut aika tyhmää katsella, jos yksi toisensa jälkeen olisi väläyttänyt esiin ihan samoista kankaista tehdyn tasan samanlaisen peiton. Nyt oli ilmassa yllätyksellisyyttä ja jännitystä! Ehkä ensi syksynä uusi mysteeri, vai mitä Maritta?

Kuvassa on alimmaisena Marittan antamia sinisiä muoveja, joista voi tehdä sabluunoja, Kati antama matkaeväs eli käärmekarkkipussi (ja karkit ovat vielä pussin sisällä), Annikin antamat neljä kangasta ja Irman tehtäväpussin ohje, kangasta ja valmiiski tekemäni avaintalo. 

Koska eilinen päivä teki minusta hyvin iloisen, nimeän tämän ensimmäisen avainalon Ilotaloksi!  Kangasta jäi vielä toiseenkin taloon, koska käytin vuoriksi jotain omaa tyhmää kangasta. Tästä tarvikepussista löytyi kaikki tarvittava nappeja myöten. Jopa kirjontalankaa oli mukana. Minulta ensin hävisi se lanka ja ikkunat tein sitten neulatyynyssä olleella pinkillä muliinilangalla. Oveen mennessä Irman lanka löytyi ja jatkoin loput sillä. Irma oli laittanut pakkaukseen valmista litteää nauhaa, mutta halusin kokeilla ohjekuvan mukaista tekniikkaa eli päällystää pyöreätä nauhaa kankaalla. En ehtinyt kylläkään lukea ohjetta ja saattaa olla, että olen käsittänyt kuvan väärin. Ei sillä niin väliä, hyvin tämä toimii ja tavallisesta veltosta nyöristä tuli päällystyksen jälkeen oikein tomakkaa.

Kiitos oikein mukavasta päivästä! Nähdään taas ensi kerralla! Tässä kun on lähdetty kiittelyn tielle, kiitän nyt kaikkia lukijoitani ja erityyiskiitokset mukavista kommenteista. Resque-koirillekin on jo paljon koteja tarjolla, mutta vielä voi tarjoutua adoptiovanhemmaksi.

Mukavaa viikkoa!