tuulahdus Italiasta

Juuri ennen lomaa ehdin ommella kassin ja pikkuisen laukun. Kassista tuli semmoinen kaupunkilaisen kauppakassin vaatimukset täyttävä eli aika hieno.

Musta kangas on pellavaa ja kuvakangas Eurokankaasta ostettua puuvillaa.

Halusin takapuolelle jotain piristettä ja sellaiseksi ompelin olkahihnaan samaisesta puuvillasta Firenze-tekstin.

Minulla on viehtymys pallolisiin kankaisiin ja koska tämä on "italialaistyylinen" hieno kassi, raaskin laittaa siihen vuoriksi yhden pallokankaistani. Kankaan mustat pallot ovat harmaalla pohjalla. Taskun kangaspala on klipsaistu samaisesta Eurokankaan puuvillasta. 

Toinen tavarankanto-ompelus on pieni iloinen olkalaukku.

Kangas on Vuokko Eskolan Marimekolle (v1958) suunnittelemaa Pirput Parput-nimistä kangasta, semmoista vahvaa puuvillaista laukkukangasta. Korkeus 20 cm, leveys 19 cm.

Vuori on hyvin tavallista vaaleaa puuvillaa. Laukkua tukevoittaa ohut laukkuhuopa.

Taskun tein pirtsakasta Marimekon kankaasta, jonka nimeä en nyt muista eikä sillä nyt niin väliäkään ole.

Minulle on kerrottu ja varoiteltukin, että aina täytyy olla edes kolikko taskussa, "ettei koirat kuseskele nilkoille". Tämän laukun kanssa ei sitä huolta ole, mukana on tanskalainen kolikko. Se on onnea tuova kolikko. Ihan oikeasti. 

Kesälomakästityönä, siis mökillä valmistuneena voin esitellä pitkästi kierrätetyt pannunalustat.

Ensin nämä ovat palvelleet vaatteina tai lakanoina, sitten niistä on tehty räsymatto ja mökkinaapurin kanssa hieman lyhensimme rikkoutunutta matonpäätä ja puretusta kuteesta virkkasin pannunalustat. Teki vaan mieli tehdä niistä jotain ja eihän minulla ollut kuin kolmosen koukku, kun kymppi olisi ollut sopiva. Sormilla sitten avustin ja niin nousi nämäkin rievut lattialta pöydälle. No älä siellä kauhistele, kyllä se matto oli pesty.

En kovin usein levittele keskeneräisiä tekeleitä, mutta tämä on nyt poikkeus. Tilkkulullan Maritta on tehnyt paljon kaikenlaista kivaa hexagoneista ja minullakin löytyi Tilkkutarhasta ostettuja hexagon-malleja. Ostovuotta en muista, mutta ei ne ainakaan pilalla olleet. Ompelukonevapaalla mökkivyöhykkeellä aloin näitä sitten värkkäämään ilman kovin tarkkaa suunnitelmaa, mikä siitä sitten isona tulee.

Yhden palan koko on suorasta reunasta toiseen 1 3/4" ja terävästä kulmasta toiseen terävään kulmaan 2". Tällä hetkellä tästä on tulossa vauvan heleä kesäpeitto. Valmistunee jonain keväänä jollekin kesävauvalle. Aika jännittävää sinänsä, kuka tämän saa. Joskus on käynyt mielessä, että ehkäpä tästä tuleekin kesäinen pöytäliina, mutta se on varasuunnitelma. Tämä samainen mökkinaapuri, jonka kanssa tuota mattoa korjattiin eli purettiin ja solmittiin uudelleen, istui meidän pihalla kun minä näpräsin näitä lappusia. Hänellä oli omalla mökillä virkkaus kesken ja pientä paloa käsillätekemiseen. Autoin ystävää hädässä ja ojensin tilkkuja, mallineita, sakset, neulan ja lankaa. Kelpasivat ja tulosta syntyi monen lappusen verran.

Tänään on ollutkin riehakkaita sadekuuroja ja ukkosen jyrinää. Meillä myös muutama Ukon haukahdus. Vaikka lomalla sataa, se on ihan kivaa, kun kuurot on rajuja ja lyhyitä ja heti paistaa aurinko. En siedä semmoisia velttoja sateita, joiden alku ja loppu on epäselvää, eikä itse tapahtumakaan näytä miltään. Korkeintaan tuntuu märältä. Nyt luonto sai vettä ja kasvit kukoistaa. Ajattelin alkaa kasvissyöjaksi. Voisin ensin syödä tämän paljullisen tyhjäksi. Keskellä alhaalla on ihana uusi tuttavuus minulle, curry kasvi. Huumaava tuoksu ja pettämätön maku! Pidän myös sitruunamelissasta ja kaikista basilikoista. Myös rakennuksina.

Tämä ei ehkä ole syötävää, mutta ihan kaunis kukka kuitenkin. Täytyy olla paljon silmänruokaa. Kilojen kanssa kamppailevana voisinkin nauttia viikon pelkästään silmänruoasta. Siitäpä tuli mieleen jostain lukemani diettivinkki nimenomaan kesäksi:

Tuuli käy lounaasta!

Hyvää loppuviikkoa!