perjantai 29. tammikuuta 2016

mun maatuskat

Keskiviikon tilkkukrssilla joku viikko sitten ope esitteli kaitaleista tehdyn peiton, jossa oli piristyksenä maatuskoja eli maatuskapeiton. Pidin siitä.


Peitto on ollut jo viikon valmiina, mutta en saanut kuvatuksi aiemmin. Oli niin paljon kaikkea parempaa tekemistä, kuten hiihtämistä, siivoilua, ruokien tekoa ja leipomista. Ihme, että olen nyt niin innostunut kokkaamisesta, että ilmottauduin Marttojen intialaisen kokkailun kurssillekin. Ja ensimmäinen näytös laskiaispullistakin onnistui hyvin. No, tänään heitin peiton hangenlopuille ja siinä se nyt sitten on.


Raitaa raidan jälkeen ja välillä maatuska. Aika vieraita värejä minulle. Tikkauksen kanssa ei ollut miettimistä, raitojen väliin yritin osua ja pääasiassa onnistuin. Sen verran lipsahti välillä, että käsityön leima näkyy.


Ope oli valottanut seulan ja painanut omat maatuksansa, mutta minulta ei semmoiset hommat onnistu. Siksipä piirsin kuvat tekstiilitusseilla ja hieman väritin.


Eikä nämä maatuskat ihan niitä perinteisiä ole. Minulle sopii koiramaatuskat paremmin. Silloin aikanaan järjestin "miss maatuska"-kilpailun ja se melkein riitti tavismaatuskoista.


Paitsi yhden tavallisen piirsin ja laitoin takapuolelle. Siihen tussilla pistin vuosiluvun ja oman nimen. Se on tuolla piilossa. Vuori on kahdesta kappaleesta. Noin puolet tuota pikkukukkaista ruskeaa ja puolet turkoosipohjaista kasvikangasta. Koko työ sai alkunsa  tuosta raidallisesta reunuksesta. Vanuna on muuten sitä hömppää, polyesteriä vai mitä se nyt on. Ei ainakaan uretaania. Tekokuitua kuitenkin. On semmoinen pulleamman oloinen. Yleensä käytän puuvillaa, bambua tai villaa, mutta halusin päästä tuosta pullukasta eroon ja sillä se nyt on, piilossa.


Tämä kuuluu modernien tilkkupeitteiden lohkoon. Niissä on usein tekstikangasta ja minulla oli tuollaista kivaa koirien sanomalehti-kangasta. Siinä on paljon mielenkiintoisia uutisia, niin kuin tämän Fifi´n uudesta parfyymistä kertova pikkuinen juttu. 


Peitto on jotain pari metriä pitkä ja 120 cm leveä. En ole ihan varma, mutta niillä main, enkä jaksa mennä mittaamaan.


Äitini on innokas neuloja, nykyään reumasormilla vain lapasia ja sukkia, mutta ennen vanhaan villapaitoja vaikka miten hienoja. Häneltä puuttui puikkopussukka, joten siitä sain idean kivaan pikku yllärilahjaan. Kuvan puikot on minun omia, vain kuvausrekvisiittaa.  Kuten hienommissakin esittelyissä käytetään.


Äitikin pitää sinisetä väristä ja nappi kuvastaa hänen mainettaan "neuloja ässänä".


Kiinnitysvaihtoehtoja on useita; joku ruma kuminauha, kaunis nyöri tai sopiva nappi. Laitoin napin ja lenksun. Lenkin päät oikein huolellisesti piilottelin kangaspalan alle.


Aiheeseen sopiva kortti löytyi pohjattomista korttivarastoistani ja 
postimerkit kävin vartavasten ostamassa. Siinä se mummo neuloo sukkaa. Äiti on oikeasti juuri aloittamassa tuollaisten ruususukkien neulomisen. Laitoin hänelle ohjeen joku aika sitten ja hieman lankoja. Samoja, jotka olen häneltä saanut. Mutta kivahan se oli lankojen käydä Helsingissä visiitillä ja palata takaisin Hollolaan. Voin paljastaa, että olen itsekin alkanut tehdä noita ruususukkia ja yksi on jo valmis. Hieman taitaa tulla kurtturuusut, kun kirjoneuleessa on minulle niin paljon ja niin monenlaista haastetta. Jos pystyn seuraamaan oikeaa riviä oikeilla väreillä, en muista katsoa, ettei tule kiskottua sitä mukana raahattavaa lankaa turhan tiukkaan. Mutta kurtturuusut on oikeastaan aika kauniita.

Aurinkoa viikonloppuusi!

67 kommenttia:

  1. No onpas värikäs ja mielenkiintoinen peitto!!!

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva peitto, erilainen tilkkuilu. Yks maatuska on kyll ihan selvä kissa eikä koira.
    Ai että on kiva tuo puikkopussukka. On niin siistiä työtä, tietysti ku oot Pro. Mulla on aina reunat epätasaiset ja lokerot eri levyiset ja . . . ja . . .
    Kyllä se kirjoneule sitt alkaa sujumaan. Mullakin opettelua vielä vaikka oon tehny ennenki, nyt noita lapasia innostuin neulomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se yksi on naapurin pikkutytön kissa, jonka nimi on Koira. Hän kun olisi halunnut koiran, mutta vanhemmat päättivät toisin. Toinen sukka alkoi sujua jo paremmin. Sinun lapaset on niin hienoja ja tasaisia.

      Poista
  3. Vitsi miten hauska peitto. Ilman Maatuskoita ja varsinkin Koiramaatuskoita se olisikin ollut ihan tavallinen tai ainakin melkein tavallinen. Hieno kevääseen vivahtava väritys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Poutapilvi! Tosiaan, väärit on kevääseen meneviä.

      Poista
  4. Tuo on kivan mallinen peitto! Iloiset värit:)
    Tuollainen hieno puikkopussukka on pakko ommella... on se niin hieno ja tarpeellinen!
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne. Puikkopusseja on kiva tehdä, kun ovat tuommoisia pieniä.

      Poista
  5. Todella nätti tuo maatuskapeitto, oikein veikeät maatuskat! Puikkopussukka on itsellänikin suunnitelmissa, edellinen kun on pullistunut jo liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ingi. Sinulla varmaan täytyykin olla monta kotia puikoille.

      Poista
  6. Voi että on kaunis tuo uusi tilkkupeittosi. Ihan ovat minun värejä nuo raidat! Fifikin on kuin meidän Viiivi :) Minä olen ostanut myös tuon samaisen postimerkkiarkin ja tarkoitus on ilahduttaa sillä äitiäni. Voisinkin ommella puikkojen säilytyspussin myös hänelle. Kiva ilahduttaa vanhaa äitiä yllätyspaketilla. Kiitos vinkistä ! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi niinpäs onkin! Ihan on sinun värejä. Ajattelin Viiviä, kun leikkasin tuon Fifi-raidan, että olisko hänellä oma tuoksu! Pikkuisia yllärilahjoja on kiva tehdä ja lähettää.

      Poista
  7. Peiton väritys on hieno. Koiramaatuskat ovat hulvaton idea. Puikkopussi on kätevä kapistus. Itsellänikin on sellainen, vaikka en ole neulojaässä. Puikkojen lähteminen omille teilleen loppui puikkopussiin joutumisen myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kvilttaaja. Koiramaatuskat on siinäkin mielessä oikein kivoja, etteivät ne hauku. Voi ihan rauhassa uinua peiton alla tai päällä. Ennemminkin ne vahtivat unta.

      Poista
  8. Tosi kaunis, pirtsakka peitto. Hauskat maatuskat ja itte piirretyt, olet sie hyvä piirtäjä. Mie sain eilen lehden tilaaja lahjuksena tuomosen puikkojen säilytys jutskan. Ihanaa viikonloppua Marle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti. Pitäisi piirrellä enemmän ja kaikkialle! Jos alkais vaikka öisin tekemään graffitteja. Ihan vaan omiin seiniin.

      Poista
    2. Tee niitä Vantaalle, keräävät ne nykyään suoraan museoon, joten taas ois sulla näyttely tuotapikaa pystyssä ;)

      Poista
    3. Tuo on kyllä hyvä idea! Suoraan museoon, se on hienoa.

      Poista
  9. Tuo peitto kyllä saa hyvälle tuulelle kenet tahansa. Koiramaatuskat ihania huiveineen ja esiliinoineen. Sinä kyllä keksit kaikkea kivaa ja kiitos, kun jaat sen meille muille. Sievä puikkopussi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tilkku. Nuo on vähän kuin Troijan hevonen. Sisällä jotain muuta. Nämä ei ole lainkaan sotaisia, vaan suorittavat rauhanomaista vartiointia.

      Poista
  10. On taas kiva idea, päälle ommellut kuvat voivat olla muutakin kuin maatuskoja (mitä kuvakankaita sattuu itsellä olemaan tai mitä osaa taiteilla). Puikkojen koti on kaunis ja käytännöllinen, toivottavasti äitisi ilahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta, voisihan siihen laittaa paloja kuponkikankaista tai pelkän kuvion jostain sopivasta printtikankaasta.

      Poista
  11. Ihan mielettömän hieno tuo peitto, tällaisen silmiin joka ei osaa käsillään tehdä mitään. Olen muuten eka kertaa sun blogissa ja liityin lukijaksikin. Ois niin kiva jos tulisit vasta vierailulle Aurinkokujalle.

    VastaaPoista
  12. Niin kevättä lupaa maatuskapeittosi värit! Ja itse maatuskat, no nehän on just niin hauskoja kuin voi odottaa sinulta! Ihanaa, niin hyvä mieli tulee jo katsellessa. Mukava yllärilahja! Ruusukuvioiden neulominen onkin kova juttu! Minunkin äidiltä se onnistuu. Respektiä vaan, luulen että en ryhdy yrittämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, taidan siirtyä tästä kohtapuoleen niiden ruusujen kimppuun. Onneksi eivät pistele.

      Poista
  13. Hieno peitto! Nuo koiramaatuskat on enempi minunkin mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sipi, kyllä koirat vie voiton monesta muusta.

      Poista
  14. Voihan Vitalis, miten ihana peitto ja liikuttavat, karvaiset maatuskat <3 Oot kyllä varsinainen taiteilija! Siitä tulikin mieleen ettei sun tätipiirustuksia ole näkynyt aikoihin täällä... Kyllä äitee varmasti ilahtui posteljoonin käynnistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Farkkurouva on hermolomalla Afrikassa. En tiedä koska tulee.

      Poista
  15. Jälleen kerran en voi kuin huokailla ihastuksesta!

    VastaaPoista
  16. Huippuhieno peitto! Värikäs ja iloinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit. Värikäs on, mutta väärillä väreillä.

      Poista
  17. Fifi ja nappiässä - jo tässä piristyy inf lu enffasta.
    Kiitos taas kauniista!

    VastaaPoista
  18. Kaunis peitto ! ! Meillä on ollut sama ope :) Koiramaatuskat on tosi hauskoja tuolla joukossa, olet taitava piirtämään!

    VastaaPoista
  19. Luovuussäkkisi vaikuttaa olevan pohjaton. Maatuskakoirat ihan huippujuttu, ja tykkään kovasti maatuskanimilapustasi, tuostahan voisi tulla vaikka tavaramerkkisi. Minkä merkkisiä kangastussja käytät, kun jälki on noin hyvää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustat piirtelyt tein Ikean kangastusseilla. Väritys on Fabricon tekstiilitusseilla. Ikean tussi on hintaansa nähden hyvät.

      Poista
  20. Kertakaikkiaan aivan ihana koiramaatuskapeitto ja niin kauniit aurinkoiset värit, tästä peitosta tulee iloiselle mielelle!!

    VastaaPoista
  21. Hieno peitto, nuo koiramaatuskat ovat huippu kivoja. Eipä ole tullut mieleen piirrellä tilkkulappuja. Oatin juuri Ikeasta kangastussit. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eija. Ikean tusseilla minäkin piirtelin, väritys on Fabricoilla. Nyt vaan piirtämään.

      Poista
  22. Peikostakin se oli hiano, melkein sateenkaari, ja ne maatuskat (maa-tuska, miten vahva sana) tanssivat sateenkaaren päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Peikko, tosiaan, tuohan on voimakas sana. Oikein vavahduttava.

      Poista
  23. Sinussa asuu selvästi kunnon taiteilija, kuva-, tekstiili- ja sanataiteilija. Peitto on erittäin raikas ja koiramaatuskat hurmaavia. Puikkopussukka jäälleen täyskymppi!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Puikkopussukoiden tekeminen on niin mukavaa. Onneksi saan tehdä vielä yhden ystävälle.

      Poista
  24. Siis taas niin ihana peitto!!! Mahtava !!!
    Ja puikkokotelo on niin käytännöllisen oloinen, että pitää kopsata sinun mallia :)

    VastaaPoista
  25. Taas on luovuutesi ollut valtoimena. Aivan ihanat maatuskat iloisella tilkkutiellä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjoriitta. Tilkkutiellä tosiaankin, minneköhän niillä on matka?

      Poista
  26. Taisit olla Ullan kurssilla :-)
    Hauskat naamat sun maatuskoilla. Me like!
    Tuli iloisen värinen, hyvän tuulen peitto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tarja. Kyllä vain, Ullan kurssilla keskiviikkoisin.

      Poista
  27. Vau mikä peitto! Aivan huikea. Olen tässä miettinyt myös tuollaisen suikalepeiton tekoa. Vielä en ole päässyt alkuu. Mutta kyllä tämä tekemäsi on hieno. Tykkään tuosta, ettei värisuikaleet jatku laidasta laitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vekki. Suikaleista oli todella nopea tehdä! En olisi uskonut, että niin nopsaan voi peitto syntyä.

      Poista
  28. Ihana peitto. Siinä on riittänyt ommeltavaa.
    Tuo puikkokotelo on ihan mahtava. Jokaisen neulojan unelma. Jos kerrankin saisi puikot järjestykseen omille paikoilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvituulia. Vielä kun keksisi pyöröpuikoille hyvän säilytyspussukan. Pieni ajatus jo on.

      Poista
  29. Kiva peitto, taidankin käyttää sitä mallia seuraavaan päiväpeitteeseen, joka on tulossa. Kokeilin sitä tekniikkaa jo joululiinaan kurssilla, oli helppo ja nopea tapa. Siinä sattui kuitenkin paha moka, kun yksi punainen raita värjäsi valkoiset reunaosat. Jouduin sitten leikkaamaan ne valkoiset reunat pois ja lisäämään poikkipäin taas punaisia joulukankaita. Siitä tulee nyt erilainen pöytäliina, ehkä ensi jouluksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ticoliina. Yllättävän nopeasti syntyi. Värjäytyminen on ikävä juttu, mutta onneksi keksit siihen korjaustavan. Ajattele, sinulla on jo ensi jouluksi melkeinvalmis liina!

      Poista
  30. Tosi kaunis ja värikäs peitto maatuskoineen!

    VastaaPoista
  31. Peitto oli aivna ihastuttava ja puikkupussi oli tosi kaunis. Kyllä tuossa kelpaa puikkoja säilyttää. Olisipa tuommonen arvonnassa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kiitos vinkistä, jos joskus jonkun arvonnan järjestän. Tosin tilkkuilijoita puikkkopussi ei paljoa ilahduta ja niitähän suurin osa lukijoistani on.

      Poista
  32. Upea peitto ja tosi hyvä piirtäjä olet!

    VastaaPoista
  33. Upea peitto ja tosi hyvä piirtäjä olet!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!