Näyttelyt

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Räsymatot rullalla!

Mutta en minä mattoja ulosvientiä varten rullaillut, ihan muuten vaan.



Varmaan ainakin 10 vuotta sitten ajattelin, että tarvitsen puikkokotelon. Se olisi paikka, josta puikot aina löytyisivät. Ihan heti ei puikot kotia saaneet. Mutta kun ystäväni tarvitsi pitkille puikoilleen kotelon, tai kaksikin, innostuin tekemään samantein kotelon myös omille pitkille puikoille ja sukkapuikoille omansa.



En vielä tiedä, mikä näistä on minun, koska ystävä saa ensin valita mieleiset ja minä otan sen ylijääneen. 


Sisustus on simppeli, eihän näissä kummoisia juttuja tavritse olla. Kolot puikoille ja tietenkin olisi voinut kirjoittaa kolon kohdalle, minkä numeroiset puikot kussakin osastossa kuuluu olla. Mutta kun ei ole numerointia, voi vaihdella paikkoja. Kolmoset ei välttämättä halua olla kasien vieressä ja silloin ne voi siirtää vaikka kakkosten viereen. Nuo minun mallina olevat puikot on kaikki jotenkin vinoja ja yhdeltä puuttuu puoliso. He ovat ns kasvaneet erilleen. Poismuuttaneesta ei ole mitään tietoa. Voi olla jopa katkennut.


Lampaat pääsi koristamaan yhtä puikkokotia. Voihan niistä yrittää nyhtää villaa ja alkaa kehrätä, jos oma lanka loppuu. Vuorin ja päällisen välissä on ohut laukkuhuopa.




Omien pikkupuikkojen koti on nyt tässä!
Kankaan sain nimpparikangasvaihdossa Tilkkuilolta ja tämä pötkylä löytyy varmasti lankakorista vaivatta. Ja tässähän on melkein kuin palloja!  Kiinnitys hoituu napilla, kun sopivan väristä nyöriä ei ollut tarpeeksi, enkä jaksanut semmoista kankaasta alkaa tehdä.


Sisustus hieman turkoosiin heilahtava. Oikeassa reunassa on yhdet laihaakin laihemmat kepit. Ne on kokoa 1,5 ja lyhyet. Olen ostanut muutamat lyhyet puikot ja ne on tosi käteviä juuri siinä mitä yleensä neulon eli sukkia tehdessä. Lyhyinä heppuina ne olisi uponnut omaan koloonsa, mutta lyhensin niiden koloa ompelemalla kolmen oikeanpuoleisen kolon alaosaan poikittaisen ompeleen. Ja eikä tässä vielä kaikki! Kuvasta puuttuu yksi erityisen loistokas päähänpisto.


Pieni neuletilkku, johon olen laittanut silmukkamerkit! Siitä sitten vaan ottamaan, kun tarve iskee. Täytyy sanoa, ettei kovin usein ole iskenyt. Mutta nyt ajattelin niitä ripustella sukanvarteen ihan huvikseen. Olis niin pro! Ompelin tilkun kepein pistoin kiinni ja tietenkin ensin neuloin sen. Siinä on mm. oikeita silmukoita eniten ja sitten nurjia. Ne Marttojen hyväntekeväisyyssukat vein tänään pois, siis ne oli valmiit. Ei niistä tullut kuvia otetuksi. Olen jo tehnyt yhdet toiset sukat ja vauvan sukat ja koko ajan täytyy tehdä sukkia, kun on kiva ottaa noita puikkoja ja laittaa paikalleen. Vauvan sukat on parhaita, kun valmista syntyy nopeasti ja taas voi asetella puikot kotiin päättelyn ajaksi ja sitten ottaa ne uudestaan esiin. Oikein mukavaa. Oikeat tosineuloosissa olevat kanssasisaret varmaan haluaisi puikkokoteloon myös osaston kierroslukumittarille, langanohjaimelle ja puikkomittarille. Minä en niitä tarvitse ja ne vain rumentaisi minun puikkojen asuntolan sisustusta.


Eikö ole ihana sikamainen vuorikangas tässä DaCapo-tuotteessa!  "Salkku" suljetaan magneettinapilla. Sen piti olla iPadin koti, mutta onkin liian pieni, tehdään iPadille uusi paikka ja tämä säilöö tärkeitä papereita. Kamala kuvata näitä karkkipaperituotteita, kun valo heijastuu ikävästi. Se on tosin vain taidottomuutta, mutta silti. Vaikka luonnonvalossa kuvaa, niin sama juttu. En jaksa kuvankäsitellä.


Pistin kukat paleltumaan kanervien kanssa.


Moni jo huokailee kevään perään, hyppäsin sen yli suoraan kesään ja kakkarapellolle. Farkun lahkeisiin liimaharsolla ja suoralla väärällä ompeleella aplikoidut päivänkakkaroiden serkut kukkivat aina. Toinen on mansikkakakkara ja toinen joku muu. 


Pussukoiden toinen puoli oli aika ankea ja sinne kuvittelin taskut ja kun toiseen löytyi kiva merkki, täytyi toiseenkin etsiä jotain sopivaa. Onnksi löysin tuon silitettävän postimerkin. Se on noin 25 vuotta vanha. Tein silloin tyttärelle lähes kaikki vaatteet ja muistan laittaneeni yhden merimiesvärityksellisen collegepaidan rintamukseen samanlaisen merkin. En ollut aikeissa lähettää lasta minnekään, mutta merkin laitoin varmuudeksi, jos kuitenkin. Toisessa merkissä lukee The Good Life is Right Here!
Täytyy uskoa.

52 kommenttia:

  1. Mainiot ompelukset höystettynä mukavilla jutuilla:) mikäs sen mukavampaa luettavaa:) Olet taitava!

    VastaaPoista
  2. Melkei tarvii ruveta neulomaan, kun noin kivan kotelon voi tehdä itseä ilahduttamaan! Mutta ei ihan. Sulla oli hauskat jutut tässä. Kiitos! Kyllä se merkki pitää paikkansa, the good life is here in your blog!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tilkunviilaaja. Vähäistä on minunkin neulonta, mutta hyvät vermeet pitää olla kuitenkin.

      Poista
  3. No, nyt on taas niin kivat jutut, notta oikeen:)
    Kivat puikkokotelot, nyt pysyvät pienet ja isot puikot ojennuksessa ja tallessa. Kakkarapussukat oikein kesäisiä.
    CaCapo karkkipapereita minullakin on jemmassa, miten sinä suoristat nuo paperit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silitän karkkipaperit kahden leivinpaperin välissä ihan ensitöikseni.

      Poista
  4. Kertakaikkisen sikahieno vuori pussukassa. Mun systerin perheessä on joku sisäpiirijuttu 'sika', ei vaan paljasta sitä mulle. Vuosien mittaan kaikenlaiset sikakuvat, postikortit ja vitsit on lisääntyneet esim. jääkaapinovessa.
    Ihan oikeassa olet, että puikkoja on tosi kiva ottaa lokeroistaan ja laittaa takas, ja kotelon itsensä avaaminen ja kiinni taittelu on kivaa. Ja nauhan solmiminen, nappi ei ole lainkaan niin kiva.
    Ei puikkojen kanssa mitkään mittarit tai muut vehkeet voi asua, ne tarvii ihan oman pussukan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä minun täytyy tehdä niille muille vempaimille oma pussukka.

      Poista
  5. Ihanat pussukat ja kauniit kakkarat!

    VastaaPoista
  6. Onpa hienot ja kätevät puikkokotelot, sukkiksille mäkin voisin tehdä oman/omat, pitemmille toisen ja lyhyille toisen. Jaa, sitten olis kyllä tehtävä virkkuukoukuillekin omansa, voivat muuten tulla kateellisiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä koukutkin kodin tarvitsevat. Mun koukut on saanet kotelon jo aiemmin.

      Poista
  7. Oletpa ehtinyt tehdä vaikka mitä kivaa. Puikkopussit ovatkin tarpeelliset ja varsinkin tuo räsymattokangas on ihana! Kakkarapussit ovat kyllä niin kesäisiä, kunhan eivät kukkapoloiset nyt tyystin tuolla pakkasessa paleltuneet :) Mukavaa torstaita sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anni! Kakkarat kestää kaiken, myös pakkasen. Torstai-ilta meni mukavasti Killassa.

      Poista
  8. Ai teillä päin kukkii jo kevätkukat? Puikkopussi on kätevä. Vaikken olekaan pussukkaihminen, sellaisen olen tehnyt itselleni sukkapuikkoja varten. Hyvin pitää puikot tallessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua, vaikka tämä on pohjoista puolta tästä kaupungista! Joskus kevät voi lähestyä pohjoisesta käsin.

      Poista
  9. Tyylikkäät kodit sinun neulepuikoilla. Kelpaa siellä asustaa. Ja tarinat niiden ohella ovat tosi mainioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena! Puikot on kovin iloisia uusista huoneistoistaan.

      Poista
  10. Ei ole helppo puikon elämä, kaveriraukka mennyt poikki, mutta onneksi löytyy uusia ystäviä vaikka onkin vähän eri näkösiä, se on sitä integraatiota kun muuttavat yhteen uuteen kotiin. Todella käteviä koteloita ja kyllä Marle on nyt going Pro silmukkamerkkeineen, siistiii........!
    Ja totta, sikamaisen hieno kangas DaCapo salkussa onko se "CapoDaPossu"? Niin tulisi jo kesä ja kärpäset, en yhtään viihdy kylmässä :o( mutta eiköhän tämä tästä.
    Onko meillä muuten kielikylppäri menossa....he he, minun pitäisi kyllä olla liossa pitemmän tovin että saisi tolkkua tähän kielenkäyttöön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Kielikylpy tosiaan. Vahingossa tuli kommentti väärällä kielellä. Hyvin luistaa kieli, ei mitään vikaa. Sikakangas on tosiaan sikamakeeta.

      Poista
  11. Paljon olet jälleen ommellut. Nuo puikkopussit ovat kyllä hienoja . Minunkin pitäisi sellainen ommella. Nyt ne puikot ovat vaan yhdessä tupperin säilytys rasiassa... kukka farkkupussukat ovat kyllä hauskat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eija, puikkokoteloita oli kiva tehdä, ehkäpä teen vielä vaikka äidillekin.

      Poista
  12. Tuollainen puikkopussukka onkin mainio lahja, voisin vaikka tehdä äidilleni. Hyvin viihtyvät kauniit kesäkukat parvekkeellasi :) Kivoja juttuja olet ommellut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saija! Äidille minäkin aion tehdä puikkokotelon.

      Poista
  13. Voi mansikkakakkara sentään kuinka hauskaa! Ihania vinkkejä on juttusi taas pullollaan. Huomasin selatessani blogiasi mitä kaikkea olenkaan aikonut tehdä. Myös puikkokotelot olis tarpeen minullakin. Puikot ovat nyt pitkänmallisessa pussukassa, mutta se ei ole niille mieleen, kun ovat aina karkuteillä. Kiva että tykkäsit sinisestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tilkkuilo! Sinisestä ei voi olla pitämättä. Katso vaikka taivasta, sinisenä se on ihan paras. Karkailevat puikot ovat mahdottomia! Ne on saatava kuriin ja järjestykseen. Tee heille viihtyisä koti.

      Poista
  14. Kivoja taas. - Puikkokotelon yläreuna on sisäpuolelta käännettynä. Onko se ihan lippasena vai onko välissä vielä jokin tarra? - Nämä työt taas virkisti ja jutut, oli jo niin kylmäkin kun patterihäikkää. Nyt lämpenee taas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko. Yläreuna on vain käännetty, jotta puikot ei pääse yläkautta karkuteille. Ei ole tarraa, mutta ulkopuolella on tikkaus, joka painaa lippaa paikoilleen. Ja lipassa on keskellä pieni muotoileva sisäänotto. Se auttaa lippaa pysymään alhaalla ja tekee siitä kapeamman kuin päällinen on.

      Poista
  15. HeiMoi ! Onko tuo räsymaton näköinen kerniä? Siis niinkun keittiönpöytään pyyhittävää? Mistä sitä saa ostaa? Hienoja on kyl kaikki sun pussukat! Ja voit uskoa, että itken katkeria kyyneliä kun niistä jotkut paloi pois... Onneksi ainakin yksi keltasävyinen on pelastunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Ei ole kerniä, ei. Ihan on sisustuskangasta, jota ostin Kodin ykkösestä.

      Poista
    2. Ok, siis Kodin ykkösestä... Onko uusikin osto vai vuosien takaa? Käympä siellä, näin nimittäin tuota Särkänniemen Koiramäessä joulun alla kerniliinana pöydällä ja ihastuin heti...vaikka siinä onkin sinisiä raitojakin paljon :)

      Poista
    3. Teinköhän viime keväänä ensimmäiset työt tästä matonkudekankaasta? Luulisin.

      Poista
  16. Siis nyt en ala mitään, minäkin haluan puikoille tuollaisen pussukan! Ihania. Siis olet niiiin taitava! Ja nuo kukkapussukat oli a i v a n ihania kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katinka! Puikkojen koteloita on kiva tehdä!

      Poista
  17. mainioita puikkokoteloita, ja ihania pussukoita

    VastaaPoista
  18. Todella kauniita ja mikä tärkeintä käytännöllisiä myös kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjut! Kaikelle pitäisi olla käyttöä, en pahemmin tee koristeita.

      Poista
  19. Ihania pussukoita ja kauniita kankaita. Aah.

    VastaaPoista
  20. Nyt sinulla on kunnon vermeet puikkojen säilytykseen. Samanlaisen tarve on minullakin tuollaiselle käärölle ja sen teenkin seuraavana ompeluksenani. Kylläpä kukkii koreasti päivänkakkarat ja DaCapo-pussi on tosi sikamakee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vielä pyöröpuikoille osais jonkun säilyttimen tehdä, niin hyvä olisi.

      Poista
  21. Hengästyttävä vauhti sinulla ompeluissasi ja jutuissasi. Sitten kun pääsin tänne asti, en enää edes muista mitä aikoi kommentoida. Jotain ihan positiivista se kuitenkin oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kauheeta, täytyisi osata pidättäytyä lyhyissä teksteissä. Tai pelkästään kuvassa, sehän on parempi kuin tuhat sanaa.

      Poista
    2. Älä ihmeessä lyhennä, juttujesi lukeminen on hauskaa, se huonomuistisuus on täällä ja tässä päässä :D

      Poista
  22. Mahtavat puikkokotelot ja kuten monet muutkin tekemäsi työt niin tuiki tarpeelliset.

    VastaaPoista
  23. On niin mukava lukea juttujasi ja katsella kauniita käsitöitäsi! Tuollainen puikkojen kotipesä on täälläkin ollut pitkään hautomossa... niin kuin moni muukin idea;) Kauniit pussukat jälleen!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!