keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

niin aurinkoista!

Tosin vain kankaiden väreissä. Ulkona sataa vettä. Se on oikin hyvä asia katupölyjen takia. Ne ajelehtivat kivasti kohti viemäreitä.


Ystävä tarvitsi uudelle kännykälle suojuksen ja toiveena oli kirkas väri, ehkä oranssinen. Päällimmäinen on tämä tilattu pussukka ja alla ihan huvin vuoksi tehty.  Kankaat ovat Marimekkoa, paitsi vuori jotain muuta. Välissä ohut laukkuhuopa ja tikkaus suoraan koneen uumenista. Loivia aaltoja.


Pidän ehkä enemmän näistä kääntöpuolen kankaista. 


Toinen ystävä halusi antaa pikkulahjoiksi ystävilleen "avainmukeja" ja ehdottomasti Marimekon kankaista. Ainakin yksi näistä matkaa Kanadaan. Sinne niitä on mennyt jo aiemminkin. Tein yhden yli tarpeen, hänelle kevätlahjaksi ja arvasin ihan oikein, hän valitsi itselleen punaisen. Nämä on siitä erikoisia mukeja, että ne täytyy pestä joko käsin tai pyykkikoneessa, mutta EI missään nimessä astianpesukoneessa!


Olen aloittanut viljelyt. Pitkulaisessa vuoassa on basilikaa (vasen laita), ruohosipulia (keskustan pitkät heinät) ja persiljaa (onnettomat oikealla). Ohjeessa sanottiin, että kun pienokaiset ovat 5-6 cm korkeita, niistä valitaan kaksi parasta jatkamaan kasvamista ja muut voi istuttaa toisiin ruukkuihin. Valkeassa astiassa on herneitä. Kasvatan niitä vain sen verrran, että kun ovat sopivan mittaisia versoja, syön ne. 
Palataan käsitöihin.


Taas on syöty Da Capoa! 
Jos ostaisi pussillisen Da Capoja tarkoituksena antaa ne ystävälle pikku viemisenä, ei haittaisi yhtään, jos olisi syönyt ne vahingossa. Papereista voi tehdä pussukan ja antaa sitten sen. Ystävä olisi varmasti siitä jopa iloisempi ja sitä paitsi hän olisi kuitenkin saattanut olla allerginen suklaalle tai pähkinälle, jota on saatettu käyttää samalla tuotantolinjalla. Hän olisi salannut allergian muilta. Ja tietenkään minä, etkä sinäkään, söisi pähkinöitä siinä omalla tuotantolinjalla ompelukoneen äärellä. Syödään niitä sitten kun pussukka on valmis.


Sisuskin on pirteä, vaikkakin hyvin tyhjä. 


Seisoma-alaa on noin 4 senttiä.


Kävin Didrichsenin museossa Kuusisaaressa katsomassa "olipa kerran neuvostotaide"-näyttelyn. Kuva on yksityiskohta Sergei Jakobtsukin työstä Saamelaisnaiset. Ihan mielettömän ihana työ täynnä pieniä yksityiskohtia. Pidän ihan jo siitä paikasta. Kivahan siinä olisi asustella, meren äärellä.


Tämän kuvan laitan ihan vaan siksi, että siinä kiteytyy koko tämä blogi. Juttua aidasta, aidan seipäistä ja ihan kaiken vierestä.

Rattoisaa loppuviikkoa!

52 kommenttia:

  1. On pirteitä pusseja, ihan minun suosikkiväreissä! Ihana on myös tuo karkkikääreistä tehty. Sinä olet niin ahkeroinut. Minulla on jonkin sortin kevätväsymys kun en saa mitään ompeluhommia aikaiseksi :)

    VastaaPoista
  2. Ihania aurinkoisia pussukoita ja mukeja.
    karamellipussukka on mahtava ja niin on kevätkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos täti, Ensimmäinen kerta kevätkylvöjä ikkunalaudalla.

      Poista
  3. Todella aurinkoisia pussukoita. Nuo avainmukit on hauskoja ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti! Jostain se aurinko on sadepäiviin saatava.

      Poista
  4. Niin olet sinäkin nyt se joka sanoo, että "tykkään tästä kääntöpuolesta jopa enemmän kuin paraatipuolesta". Pääasia tietysti, että tykkää jommastakummasta puolesta. Ihana vedin siinä Da Capo -pussukassa, miten olit mahtanut tehdä? Ja onneksi sun blogissa on tosi vähän jos lainkaan piikkilankaa vaikka aidanseipäitä on sun mielestä. (Minusta tässä on pelkkää asiaa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina, taidan selvittää vetimen tekoa seuraavassa postauksessa.

      Poista
  5. Aivan ihania pussukoita ja nuo mukipussukat on kyllä niin kiva idea! <3 Ja oletpas tosiaan ollut tuotteliaana, ite en meinaa saada mitään valmiiksi. Täällä ollaan myös allergikkona tyytyväisiä sateesta. Oikein mukavaa keväistä viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo! Mukipussukat on olleet hyvin pidettyjä. Kerrankin olen saanut hyvän ajatuksen : )

      Poista
  6. Hei Marle! Ihana, hauska tarinatuokio taas! Nythan on niin etta mun pitais just tehda kotelo uudelle kannykalle joten kiitos innostuksesta! Samoin kesatyossa tarttis saada avaimet jonnekin, joten eikun muki keikkumaan vyolenkista! Minkahan varisen tekisin... Ja karkeista puheenollen olen kaannellyt muutamaa Kettu karkkipaperia ja saastellyt niita kun ovat vaan niin kivoja. Ketun naama innosti miettimaan tilkkutyo blokkia mutta ois ne kivat pussinakin. Meilla taitaa sateet olla sataneet talta talvelta. Lumetkin jo lahes sulaneet vuorilta vaikka tavallisesti kestavat kesakuulle asti. Aurinkoisia ompeluja! x Teje

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Teje! Minun pitäisi tehdä itselleni toinen avainmuki, ihan vaan vaihteluksi ja toisen heittäisin pesuun. Saa nähdä, mitä keksit niistä kettukarkkien papereista! Helsingissä ei enää lunta näy, onneksi. Ja kevätmessuilla vietetty koko päivä!
      Aurinkoa!

      Poista
  7. No on aurinkoista ja kivaa tavaraa monenlaista. Hieno kuva aidanseipäistä.

    VastaaPoista
  8. Tilkunviilaaja sanoo ne asist joita ajattelin lukiessani postausta, siksi en kirjoita niitä uudelleen:)

    VastaaPoista
  9. Postaus on hyvää jatkoa tämän päivän höpinöille. Niin aurikoiset ompelukset, että on vaikea kuvitella, että oikeasti ompelet harmaata peittoa. Haikaroita on kaikkialla muualla paitsi siellä missä pitäisi. Odotellaan niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, minun on pakko harmaiden ja mustien kankaiden pyörittelyn lomaan tehdä jotain aurinkoista. Muuten varmaan masentuisin tai muuttuisin mustamieliseksi. Haikarauutisia odotellen!

      Poista
  10. Aivan ihania juttuja olet ommellut! Ja nyt jo kylvötkin suoritettu! IIK! Itse en ole vielä aloittanutkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit! Voi olla, että kevätkylvöille ehtii käydä hullusti, kun niin ajoissa aloitin.

      Poista
  11. Syötävän ja juotavan herkullisia käsitöitä. "Vetokarkki" vetoketjun päässä on kiinnostava yksityitskohta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Poppy! Laitan ensi kerralla vinkin "karkin" tekoon.

      Poista
  12. Niin aurinkoista notta:)
    Piristävää ja mukavaa tarinointia, eikä ollenkaan piikkilankaa! Karkkipussukan vetimeen minunkin silmäni osuivat, ei oikein hahmottanut miten on tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tilkkureppu, laitan ohjetta ensikerralla.

      Poista
  13. Herkullinen Da-Capo-pussi ja virkistävän aurinkoisia ovat ompelemasi kännykkäpussit, molempien puolien kankaat miellyttää ainakin minun silmiä. Sieviä ovat mukisikin. En yhtään ihmettele, että ovat kysyttyjä ulkomaillakin. Sinullahan alkaa pian jo sadonkorjuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Arja, Hyvä syy syödä Da Capoa, että saa tehdyksi lisää pussukoita. Taidan pitää sadonkorjuujuhlat.

      Poista
  14. Ihania töitä! Avainmukit on tosi hauskat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sipi! Minustakin ne on onnistuneita mukeja.

      Poista
  15. Kivoja avainmukeja ja pirteitä (=aurinkoisia) värejä ankeana ja sateisena kevättalven päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena! Pitää repiä aurinkoisuutta ja pirteyttä kaikkialta, missä sitä vähänkin on saatavilla.

      Poista
  16. Eipä sitä aurinkoa välttämättä taivaalle tarvitse kun on tuollaiset pussukat! Taitaa D-vitamiinitkin tulla samalla. DaCapo on miun herkkua, en lopettanut sen syömistä edes lapsena, kun luokkakaverini, kauppiaan tytär, kertoi, että siihen on laitettu kaikki jätesuklaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Da Capo on minunkin ehdotonta suosikkisuklaata. Siinä on hieno rommin maku. Kauppiaan tytär on vaan pelotellut sinua, että olisi saanut itse kaikki herkut, mokomakin.

      Poista
    2. Googlasin muuten tuon kommenttini jälkeen DaCapo'n ja alunperin siihen on ihan oikeasti laitettu epäonnistuneet liköörikonvehdit ja rommia lurautettiin mukaan tasoittamaan liköörin makua. Näin kertoi Wikipedia. Dacapo'ta on muuten valmistettu jo vuodesta 1916, eli satavuotias herkku.

      Poista
    3. Hyvä tieto! Siitä huolimatta ne on herkullisia, vaikka onkin niin vanhojakin! Satavuotis juhlat ja kaikki! Eikun lisää suklaata suuhun!

      Poista
  17. Hauskoja ompeluksia kaikki! Kännykkäkotelolle olisikin tarvetta. Mukava seurata kasvun ihmettä, hyvät aluthan siellä on jo tuloillaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saija! Kasvua täytyy nyt ihmetellä tosissaan, kun sitä on tarjolla.

      Poista
  18. Kivoja nuo avainmukit :) Tietysti muutkin, mutta mukit ovat minusta aivan ykkösiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjut, pidän niistä itsekin aivan erityisesti.

      Poista
  19. Kylläpäs aurinko paistaa, niin heleitä kankaita olet kerännyt yhteen! Avainmuki on varsin näppärä design, kuten myös dacapon vetolenkki. Nyt alan olla vihreä kateudesta kun sinulla jo vihertää ikkunalaudalla. Kiva kun höystät juttujasi monenmoisella. Mutta piikkilankoja en ole huomannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tilkkuilo! Kauheasti jännittää, kauanko nuo kaikki ovat vihreitä! Se on niin pieni hetki, kun kaikki muuttuu ruskeaksi. Piikkilankoja voi tulla joskus ihan vahingossa.

      Poista
  20. Kuvista viimeisin teki just viikonlopun aloituksesta rattoisan :)

    VastaaPoista
  21. Oletpa ollut ahkera. Nuo värikkäät pussukat on niin nätit. Kyllä värit on sentään kauniita, olkoon mikä väri vaan. Hortsikaksikin olet ryhtynyt! Minäkin kokeilin taas pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetkellisen tarmonpuuskan vallassa syntyi sitä ja tätä. Kaipasin hieman jännitystä elämään ja sitä sain näimen siementen kanssa pelatessa.

      Poista
  22. ahkera olet ollu. Kiva blogi ja mielenkiintoinen

    VastaaPoista
  23. Niin, kyllä sinun postaus on aurinkoa täynnä sekä pussukoissa että kirjoituksissa.
    Hyvin on viljelyt lähtenyt kasvamaan, onko tiedossa EU-tukea?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Apea, en ole tajunnut hakea mitään tukia! Saisikohan sitä postuumisti, viimevuotisistakin harjotteista?

      Poista
  24. Voi tuota DaCapo-pussukkaa, niin soma! :)

    VastaaPoista
  25. Superhienoja pussukoita taas kasapäin!!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!