Vuoden viimeiset

Moikka,

Tapaninpäivä ja nyt on just hyvä hetki tehdä vuoden viimeinen postaus tänne.

Isoja taloja rakensin entisten pienten mökkien lisäksi paper piecing tekniikalla. Vasemman alanurkan talot on kirjasta Playful little paper pieced projects. Kiva kirja, mutta kenellä on vielä cd asema koneessaan? Olisi aikanaan pitänyt tulostaa kaikki mallit, jotka kirjan mukana tulleessa cd:ssä on.

Kun taloja aloin tehdä, niin pannumyssystäkin tuli talo.

Mitoitus on Moccamasterin lasipannulle, mutta ei meille.

Hieman kukkia penkkiin ja ikkunalaudalle.

Kettu hiippailee talon nurkalla.

Korisharrastajalle pieni kukkaro korteille.

Käyttämättömästä kehyksestä syntyi rautalangan avulla oivallinen korvisten koti. Tytär on tehnyt vastaavan polkupyörän vanteesta. Se vasta hieno onkin!

Talvipeittoon muutamia uusia blokkeja.

Onneksi olen kurssitöiksi valinnut myös tällaisia pieniä blokkeja. Näistä saa kätevästi mukin/lasin alustoja! Minulla on kasapäin kaiken maailman blokkeja, joita olen tehnyt kurssilaisille malleiksi tai muuten vaan halusta kokeilla miltä jokin malli valmiina näyttää. Täytyisi ottaa kerran kaikki esille ja kyhätä niistä jotain. Vaikka koiralle peitto, hänelle kun kelpaa kaikki. 

Paper piecing-kurssi siirtyi ensi vuoden puolelle ja silloin ei kynttilät välttämättä ole  kovin ajankohtaisia.

 Tein näistä pienistä blokeista mukinalustoja. Pysyy glögi tai kahvi kuumana, kun tuli palaa mukin alla. Ehkä pitäisi tehdä pannumyssy samalla ajatuksella. Ja istuintyyny!

Sinisävyisiä ihania batiikkeja olen säästellyt ja vihdoin niille tuli hyvä kohde. Tässä ensimmäinen kirjekuoren mallinen pussukka. Päälle tulee aina saajien etunimien kirjaimet, mutta tuossa on malliksi omat nimikirjaimet nuppineuloilla kiinnitettynä. Ne ompelin korkkikankaalle. Ompelukoneeni tekee tuollaisia suuria monogrammeja.

Kuori suljetaan tarralla ja vuorista voi päätellä, että romanttisiin tunnelmiin kuoret tulevat. Voit joutessasi arvailla mihin käyttöön tulevat.

Sulo sai joululahjaksi aika ison pehmon. Arkana poikana ei ensin meinannut uskaltaa avata pakettia. Kyllä siitä lopulta riemu repesi, kun oli ihan vaaraton sisältö.

Leikit on leikitty ja siinä ne kaverukset nyt nukkuu kuonot vastakkain. Pehmolla on myös kieli, mutta sen saa kätevästi taiteltua suuhun ja suun tarroilla kiinni. Kielestä Sulo pehmoa veteli pitikin poikin, siksi on parempi, että pehmon suu on kiinni. Pysyy kieli ehjänä.

Kiitos ihanista joulukorteista ja muista muistamisista. Sukkia olen neulonut välityönä ja itsevärjättyä sukkalankaa sain lahjaksi, joten sama homma jatkuu!

Nyt tosin taidan mennä hieman ompelukonetta moikkaamaan, se onkin saanut olla yksin jo monta päivää. Varmasti ikävöi kovasti.

Vähän ne on saman näköiset, kuin kaksi marjaa.

Hyvää loppuvuotta ja todella tervettä tulevaa vuotta 2021!

Talvipeiton toinen blokki

Talvipeitto etenee mukavasti, kun sain apulaisen.

Sain tilkkuystävältäni Virpiltä tämmöisiä pötkylämallisia neulatyynyjä.

Kaikki aivan ihania!

Ompelin tuommoisen sinistä sukkanauhaa muistuttavan kuminauhan, johon Viltsuksi ristimäni apulaisen kiinnitin.Hänet saa helposti irti, sillä nauhan päissä on tarrapalat. Virpi ei ollut pahoillaan, vaikka menin tuunaamaan hänen hienon neulatyynyn. Laitoin malliksi korviin pienet nipstut, vähän niin kuin korvikset. Myös kädet ovat hyvät muutaman nipsun hätäsäilytykseen. Normaalisti ne on yhdessä laatikossa. 

Poro-blokki tulee talvipeittoon. Sanoisin sitä joulupeitoksi, mutta tuskin valmistuu täksi jouluksi, niin olkoon talvipeitto. Edellisen blokin eli lumihiutaleen mallin olen napannut neuleohjeesta, mutta tämä on alunperin ristipistomalli. Mallin on aikanaan tehnyt jo edesmennyt tilkkuystävä ja olen tällä mallilla hänen inspiroimana tehnyt tyynyn. Tässä on käytetty myös 1,5" neliöitä, valmiina tuuman kokoisia. Blokin koko on 18 x 18" valmiina eli 46 x 46 cm. Taidan tehdä tälle porolle puolison.

talvinen torkkupeitto kaipaa kuvioita, autatko?

 

 

Koska maskeista ei ihan lähitulevaisuudessa taideta päästä eroon, päätin tehdä pienen pussukan myös näille tuikitarpeellisille maskeille. Tämän kun heittää kulloinkin mukaan lähtevään kassiin tai laukkuun, on vaihtomaskit mukana. 

Minulla on yksi Jelly Roll pilkullisista kankaista ja tähän pussukkaan kokeilin hyrriä näistä pilkkukankaista. Aika kivoja, sanoisin.

Tässäpä oikea palapeli! Kun en mitään fiksumpaa keksinyt, ryhdyin neulemallista tekemään tilkkupintaa. Yksi ruutu on valmiina 1" kokoinen. Tällä hetkellä työ on noin 55 x 55 cm. Tästä on tarkoitus tehdä torkkupeitto. Suunnitelma kuvioista on hyvin hatara,, joten voit antaa ehdotuksia. Väreinä on vain punainen ja valkoinen.

Taito Käsityö- ja muotoilukoulussa tutustuttiin nuno-huovutukseen. Merinovilla on tässä huovutettu sifonki huivin päälle. Aika kamalan näköinen ennen lopullista muotoa.

 Tämä oli semmoinen sivutuote ja ja palasesta sain tehtyä pienen pussukan, kuinkas muuten.

Tikkasin vielä villat silkkiin kiinni, että kestää paremmin käytössä. Koneessa on kivoja isoja tikkauskuvioita.

Kummipojasta oli Hesarissa juttua ja kivasti hän oli käyttänyt tilkkutäkkiä kuvaamaan tätä koronakautta. Hän sanoikin, että kun on suvussa käsityöihminen,  täytyy se uutisissa mainita.

Tämä oli minun nuno-huovutuksen päätyö. 

Harmaata, luonnonvalkoista, vanhaa roosaa ja pirteää pinkkiä.  Pinkin olisin voinut jättää pois, mutta siinä ne pallukat kuitenkin on.

Mietin hieman, jos menisin ostamaan luonnonvalkkoista merinoa ja huovuttaisin huivin toisenkin puolen. En oikein tykkää, kun siellä näkyy se sifonki.

Tasohuovutuksen tuotteena syntyi istuintyyny. Väripallerot on neulahuovutettu ja nuo reunan pistot ovat kahta eri villalankaa, ihan koristeena vain.

Istuin tyyny ei ole tyyny ollenkaan, ellei sisällä ole pehmustetta! Tein pyöreän sisätyynyn ja täytin sen vanulla. Takana on vetoketju, jos tulee tarvetta lisätä täytettä.

Olen ihan tyytyväinen tähän istuintyynyyn. Se on lämmin ja minä pidän pyöreästä muodosta eli kaiken maailman palloista.

Mukavaa loppuviikkoa!

 

Joulufiilistä

Helsingin uusin tilkkukankaisiin ja ristipistojuttuihin erikoistunut  Sentti ja Tuuma   lähetti seitsemälle tilkkutöiden harrastajille joulunpunaista kangasta fat quarterin verran. Siitä piti tehdä mukimatto. Koko ei ollut tarkkaan määrätty, omani ovat 7 x 10". Tein siis kaksi. 

Kuusi mukimattoa on jo julakaistu, minä olen seitsemäs. Ainakin Tilkkutie ja Tilkunviilaaja blogeissa on kivat matot pöydällä.

Enemmän näitä mug rugeja on instassa ja löytyvät häsällä #SenttiJaTuumaChristmasMugRug #mugrugs #mukimatto

 

Joulukuusia ja tähtiä!

Pohjakankaaksi valitsin valkoisen, vähän niin kuin toivoen lumista joulua. 

Tähdet on tehty scrappy tyylillä, sakarat jokainen hieman erikokoisina.

Ei kuusiinkaan mitään kaava tai mallia ollut ja siksipä ovatkin hieman hilpeitä. Pidän kovasti symmetriasta, mutta välillä pitää hieman irrotella! 

 

Tikkasin vapaata konetikkausta. Jos ei hyvin näy, niin kerron, että siinä on tähtivyö. Tai monta tähtivyötä, ehkä koko linnunrata. 

Kuinkahan kauan nämä säilyy valkoisina? Pieni läikähdys glögiä ja siinä se sitten on ja pysyy. Pitäisikö alkaa juoda valkoista glögiä?

Kaivoin joululampaan vitriinistä esiin. Sopi värinsä puolesta tähän joulufiilistelyyn. Vain piparit puuttuu ja se glögi. Vaikka molempia olen jo maistellut.  

Aurinkoista viikonloppua! 

 

rohkeasti punaista päin

 Nyt voi jo sanoa, että kesä on jäänyt taakse. 

Mutta tässä torkkupeitossa hehkuu kesän kukat läpi vuoden.

Ei ole syksyn tuntua, ei.

Panin palasiksi Kaffe Fassetin ihanat punaiset fat quarterit. Monimutkaista mallia en näille kankaille sen kummemmin miettinyt, jotenkin oli selvää, että yksinkertaisia neliöitä vaan. Eikä sekoiteta muita kankaita, paitsi taustaan ja kanttiin.

Tikkausvaiheessa minulla oli oma kone huollossa ja Tilkkutarhan Minnan Pfaffilla tikkaus sujui. Pfaffissa on kiinteä yläsyöttäjä, joka toimi hyvin.

Taustassa näkyy tikkauskuviot niin hyvin kuin näkyy! Kaarevia muotoja.

Taustassa on kahta eri kangasta. Höyhenet vie Höyhensaarille ja osassa linnut laulaa ja on kesäinen tunnelma. 

Peitossa on 20 erilaista kukkakangasta. En pidä pienistä söpöistä kukkakankaista, mutta tällaisista rehevistä, voimakkaista kyllä pidän! Reunakantin turkoosiin nappasin värin joidenkin palojen turkooseista kukista. Vanu kerrosten välissä on bambua, johon olen aikalailla tykästynyt.

Peitto meni lahjaksi ystävälle. 

Siinä ne kaikki kankaat ovat vielä nipussa.

Huovutusta niin märkänä kuin neulalla.

Sen verran tykästyin laina-Pfaffiin, että vaihdoin Husun tähän peliin.Oikein hyvin on yhteistyö lähtenyt käyntiin.

farkkujen kierrätystä

 Ostin jokin aika sitten Marja Matiisenin kirjan Teksased lapitöös. Yhtenä ehtoona otin sen sänkyyn iltalukemiseksi ja mitään tekstistä ymmärtämättä innostuin pitkästä aikaa farkkujen uusiokäytöstä.

Keittiön tuolit on kaivanneet pitkään uusia päällisiä. Mielessä on ollut monenlaisia vaihtoehtoja, mutta ovat pysyneet vain mielessä.

Ensimmäinen kuudesta tarvittavasta valmiina.

Tämä keskikohta on tehty farkkujen saumoista, jotka oli huoliteltu saumurilla. Joidenkin farkkujen saumat oli huoliteltu yhteen ja eihän ne tähän pujotteluun sopineet. Ensin apukiinnitin suikaleet toisesta reunasta pohjakankaaseen, sitten pujottelin. Yhteen suuntaan pujottelut  ompelin suoralla ompeleella  pohjakankaaseen kiinni. Eivät lähde repsottamaan.

Päälliset ompelin Ikean vanhojen pehmusteiden mallilla, kiinnitystä myöten. Olisin tietysti päässyt helpommalla, jos olisin ommellut solmittavat nauhat, mutta eihän tästä elämästä kannata helppoa tehdä, vaikeimman kautta vaan! Tarrakiinnitys, vaikka en tarroista edes pidä.

Kappas, sattuu pöydällä olemaan ruudulliset tabletit ja Tallinnasta joskus muinoin ostettu muki.

Kaksi sain tänään valmiiksi. En voi sanoa, että tulipa hienot. Aika tyhmät oikeastaan, mutta vielä pitää tehdä neljään tuoliin, niin luulisin, että se viimeinen olisi jo aika hieno.

Toisaalta, eihän näitä tarvitse nähdä. Tuolit on joko pöydän alla tai takapuolen alla. Eli aina piilossa.

Tuollaisen synkistelyn jälkeen täytyy laittaa hieman väripalleroita.

Aurinkoista viikkoa!