Kassi-alman kertomuksia

Edellisen postauksen arvuutus oli aika mahdoton, kun silppu ei ollut oikeastaan syötävää, vaikka kokkailusta puhuinkin. Sulo-koira kyllä söi, mutta sitä ei kai lasketa. Kukaan ei arvannut oikein, mutta Irma arveli, ettei kyseessä ole syötävä ollenkaan. Irma ei tosin arvannut mitään, mutta kuitenkin ajattelin hänen olevan voittaja. Semmoinen pakkovoittaja, joka ei edes osallistunut arvailuun. Palkinnon postitan sitten kun keksin mikä se on.

 

Silppu oli taikinabatiikin taikinamuruja, jotka olin rapsutellut kankaasta. 

Ensimmäiset taikinat Sulo kävi osin pilaamassa, kun laitoin kankaan kuivumaan ompeluhuoneen sängyn päällä olevalle levylle. Hän oli hiippaillut sinne ja nuoli kiihkeästi taikinakuvioita. 

Tein uudet taikinat ja kuviot ja tällä kertaa huoneen ovi meni tiukasti kiinni.

Kankaasta tein kauppakassin. Yksinkertainen malli, jonka voi taitella käsilaukkuun mukaan niitä hetkiä varten, kun on ajautunut ostoksille ilman tarkoitusta eli vahingossa. Siinä kohdin, kun myyjä kysyy, haluatko ostaa muovikassin, vastaan: "No way!" ja tempaisen oman salakassin käsilaukusta. Kaikilla näin säästyneillä muovikassirahoilla ostan uusia kankaita.

Lisää kasseja! Mallin idea on samansuuntainen kuin Marimekon matkuri-kassi. Tämä kasvaa sen verran isoksi, että mahtuu hyvin useat yllätysostokset.

Sivussa on toisella puolella tasku kantohihnojen välissä. Koko "matalana" korkeus 29 cm, "korkeana" 36 cm. Leveys 40 cm ja pohja 12 cm. Materiaali on Etolasta ostettua pöytäliinaa, sellaista hieman muovista, jota voi pyyhkiä kostealla. 

Tässä kuvassa lisätilaa antava yläosa on taitettu alas ja kassi on näppärän kokoinen ihan vaikka kaupungille mennessä. Edellisessä kuvassa yläosa on nostettu ylös ja kassi on korkea.

Sisällä on puuvillavuori ja päällyskankaasta tehty vetoketjullinen tasku. Laitoin pohjaan tarroilla kiinni olevan tuen. Istuinalustasta leikattu palanen, jonka päälystin kassikankaalla.

Marimekon raitakankaasta samalla systeemillä tehty kassi. Korkeus suurimmillaan 50 cm, matalampana 42 cm. Leveys pohjasta mitattuna 26 cm ja pohjan syvyys 14,5 cm. Pitkä ja hoikka, kuten me kaikki ollaan! ; D

Ulkopuolella tasku kuten edellisessä kassissa.

Tämä on merellisen raikas kassi! Punainen vetskari ja valkoinen narunpätkä vetimessä on hyvät piristykset.

Sisäpuolella valkoinen vuori, jossa avoin tasku ja pohjassa irroitettava tuki. 

Hii- ohoi! Lahden merille!

Sitten hieman romattisempia tunnelmia. Lähden tämän kassin kanssa syreenimajaan virkkaamaan jotain hempukkaa työtä. Sitten kesällä, kun on lämmin ja syreenit kukkii. Kassin korkeus keskikohdalta on 30 cm ja leveys ylhäällä 38 cm, pohjassa n. 25 cm ja pohjakappale on 10 cm leveä.

Tarkkasilmäinen huomaa, että kassissa on käytetty kahta eri kukkakangasta. Myös takapuolella on vielä kahta eri kangasta! Eli neljästä näytepalasta koottu päällinen. Kiinnistyksenä tavallinen nappi. Tosin se on kaunis. Sulo söi eilen yhden napin, mutta se olikin ihan perusnappi, sellainen miestenpaitanappi.

Kassissa on vuoren ja päällisen välissä tukea antamassa ohut laukkuhuopa, jonka tikkasin vinolla ruututikkauksella.

Sisällä avoin, kaksilokeroinen tasku ja tärkeä avainnauha. Voihan siihen nauhan päässä olevaan lukkoon kiinnittää vaikka lompakon, jos siinä sattuu olemaan joku kiinnitykseen sopiva juttu. 

Pohjapala on kivan muotoinen, nousee sivuilta kolmionmallisesti ylös.

Ihan söpö kassi kesämenoihin.

Sulo on oppinut tarkkailemaan ohikulkijoita parvekkeen reunalla notkuen.

Mökillä tarkoitukseni oli kuvata saniaispuskaa, mutta Sulon mielestä siitä puuttui se jokin. 

Mukavaa viikonloppua ja onnittelut kaikille valmistuneille! 

(Enkä nyt tarkoita valmistuneita käsitöitä, tai vähän niitäkin.)

Leenu, Liinu ja Tiinu

Moikka!

Serkullani on pitkäkarvainen söpö mäyris nimeltään Liinu ja nämä kaksi ovat sitten Leenu ja Tiinu. Liinu on nyt reilu parivuotias ja ajattelin ilahduttaa neitiä pienellä peitolla.

En muistanut mitata, mutta olisikohan noin 80 x 80 cm.

Koirat oli yllättävän nopeita tehdä.

Reunukset tein useasta erilaisesta ruskeasta kankaasta. Tikkaukset ovat vapaata kiekuraa taustassa ja koirat on rajattu ihan suoralla ompeleella.

Käsityötä tämäkin, vaan ei minun tekemää. Ihana kirja täynnä toinen toistaan herkullisempia kakkuja ja kreemiohjeita, marenkeja ja kaikki gluteenittomia! Kakut on ohjeineen tehnyt ja suunnitellut Mona Tähtinen ja teokset kuvannut Laura Karlin.

Kannattaa käydä vierailemassa molempien naisten sivulla. Kakkuja voi myös tilata, Mona loihtii lähes minkälaisen unelman tahansa. Lauran voi tilata kuvaamaan juhlia ja muita tapahtumia. Taitonaisia molemmat!

Lainasin kirjan kuvauksiin mm. kankaita rekvisiitaksi. Tämä kakku köllöttää kankaalla, josta tuli pohjakangas tuohon Liinun peittoon. Että jonkinlaista tilkkuiluun liittyvää tähän kirjaan löytyy.  

Tämä on sitten ihan minun omia kokkailuja. Arvaa mitä tässä kulhossa on. 

Oikein arvannut saa jonkun pienen palkinnon ja arvailla voi vaikka keskiviikkoon 31.5. asti.

Sulo on aika pahis täällä mökillä. Jos kaivolla tai jossain näköpiirissä kulkee joku ihminen, niin Sulo säntää oitis sinne. Eihän se pahaa tarkoita, mutta koirat ei saa täällä kimpoilla minne tahtovat. Siksi Sulokin on tänään viettänyt muutaman tunnin narussa. Parasta hänen mielestään taitaa olla uiminen ja päätön juoksentelu. Yhden naisen perään etenkin. Morsian on jo 13 v labbis, eikä ollenkaan kiinnostunut nuoresta liehittelijästä. 

Aurinkoista viikonloppua!

Paljon tuulesta temmattua ja laidasta laitaan!

Nyt on lankalauantai ja Sulon 1-vuotis päivät, joten aloitetaan niistä!

Sulolla oli aamulla niin riehakkaat aamubileet koirapuistossa kolmen muun nuoren kanssa, että ruokailun jälkeen ei oikein jaksanut poseerata. Otti possun kainaloon ja pötkähti lepäämään.

Äidin jäännöslankojen hyväksikäyttöä. Yhdet sukat tein siskolle ja ne matkaavat tänään Espanjaan, joten kuvia ei ole. Hänellä on laattalattiat, jotka ovat kylmät, siksi villasukat oli toiveissa ja tottahan minä tein. 

Pätkä ja Pitkä

Viime viikonloppuna olin Helsingin aikuisopistossa kokeilemassa luovaa kudontaa. Ensin valittiin lankoja..

...ja sitten vaan kudottiin! Hauskaa, olisi saanut kestää kauemminkin!

Tuloksena syntyi noin 20 cm leveä ja 26 cm pitkä teos. 

Kemistä hankitusta koripallokankaasta syntyi pussukka tai oikeammin kaksi samanlaista. Tikkaus on nimeltään korisukka.

Ostin hauskaa eläinkangasta ihan vaan kivojen kuvien vuoksi.  Pidän näistä rennosti piirretyistä eläimistä. Kangas on tukevaa puuvillaa, kuitenkin lisätukena ohut huopa. (Koska ketulla on niin laihat jalat, että se voisi muuten kaaduta.)

Teje oli tehnyt ihania, värikkäitä aurinkolasi- ja kännykkäkoteloita ja tein sitten oman versioni aurinkolaseille. Samalla mallilla olen joskus aiemmin tehnyt kännykkäkoteloita. Näissä on kiinnitystä hoitamassa magneettinappi ja tukea antamassa ohut huopa. Nalle Puh kankaasta tehty on erimallinen, siihen sopii aika pullukat lasit.

Sain jokin aika sitten ystävältäni Miljalta hyvän palan tätä hänelle ylimääräiseksi jäänyttä ihanaa Marimekon Nalle Puhia. Aurinkolasikotelon lisäksi tein kankaasta pienen pussukan ja korttikukkaron, josta possu on aikeissa ottaa jonkun maksukorteistani. Varmaan laikoo lähteä ostamaan Sulolle lahjaa. Täytyy antaa eläintarvikekaupan kantiskortti mukaan! Kankaasta on vielä tulossa pieni pussukka ja ehkä pieni olkalaukku kännykälle ja kukkarolle.

Tämä on niin pitkä postaus, että maista välillä Babaa! Jos on hyvin tehty, maku on herkullinen. 

Yksi pääsiäisltabletti tuli tehtyä ja onneksi äiti halusi ottaa sen. Mitä minä yhdellä tekisin ja useampia ei huvita tehdä. Samaan sarjaan tuli myös kortti. Luultavasti päätyivät äidin serkun pöytään. Kanan mallin näin Hollolan kirjastossa, jossain käsityölehdessä.

Herkkulakosta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, meillä on suklaamunia siellä täällä!

Kulhon kankaiden välissä on liimaharsolla kankaisiin kiinnitetty ohut laukkuhuopa. Kaava on kuin kukka terälehtineen ja nämä terälehdet sitten nostetaan ylös niin, että reunat osuvat vierekkäin ja leveällä siksakilla kiinnitetään yhteen. Pääsiäisen jälkeen kevätkylvöissä voin käyttää kulhoa hattuna suojaamaan hataraa päätä liialta kuumudelta. Hieman kuin riisviljelijät pelloillaan. 

Monessa veneperheessä ollaan jo tulisilla hiilillä, kun pitäisi päästä pohjaa maalaamaan ja kylkiä kiillottamaan. Nämä veneet on jo vesillä ja aika kovaan myrskyyn joutuivatkin.

Keulat keikkuvat!

Puput lähtivät saareen viemään munalastia saarelaisserkuille! Iso on syönyt ahneuksissaan kaikki munat ja on niin turvoksissa, hyvä että veneeseen mahtuu.

Hurjassa aallokossa matka taittuu nopeasti, toivottavasti veneet ei hörppää vettä ja puput lasteineen pääsevät turvallisesti perille. 

Kesällä näissä veneissä voi mökillä laittaa tarjolle patonkia, keksejä ja vaikka ruokapöytään haarukat ja veitset tai servetit. Tietenkin vene sopii myös suikaksi isopäisille ihmisille.

Oikein iloista Pääsiäistä!

Tervehdys Kemistä!

Kemi on käyty ja arkea eletty jo hyvä tovi sen riemun jälkeen. Junalla Lean kanssa mentiin ja lentäen palattiin ja vielä jos laiska Finnair palauttaisi perutuista menomatkan lennoista rahat, olisi hyvä. Maksoinhan minäkin niille heti, joten voisivat olla yhtä ystävällisiä ja hoitaa asiat nopeasti selviksi.

Kemistä joskus toiste enemmän tai siis näyttelyiden töistä, mutta nämä kemiläiset on ihan pakko tässä näyttää! Ensin varovasti kurkin kirjastossa kirjojen välistä, mitä ihmeen porukkaa siellä seisoskelee.

Joitain kirjastotarkkailijoita kaiketi. Kovin olivat tyylikkäästi pukeutuneita, mutta kovin hiljaisia.

Sen sijaan tapasin useita upeita ihmisiä, jotka olivat ennestään "tuttuja" blogin kautta ja tulivat nyt esittäytymään. Yhdeltä tällaiselta sain aivan ihanan saksikorun! Kauniita pieniä pistoja ja kultahelmiä. En tiennyt tallaisia olevan olemassakaan. Jo korun rasia on tavattoman kaunis.

Minun pitää ostaa kultaiset sakset, että koru pääsee arvokkaaseen seuraan. Kiitos tuhannesti Marjoriitta! Kiitokset myös Sinikalle, Aulille, Päivikille ja teille kaikille muillekin uusille ystäville  mukavista juttutuokioista. Nyt on vieläkin mukavampi lukea kommenttejanne, kun on tavannut niiden kirjoittajan. 

Vähän ostin kankaita, kun kohdalle sattui.Vasemmalla ylimmät vaaleat on taustakankaita ja muut sitten varmaan johonkin suureen suunnitelmaan, joka on otsalohkossa pyörinyt, kun olen kankaita katsellut. Nyt ihan hämärää niiden kohtalo. Paitsi oranssi FQ-kangas. Siitä tulee pienen pieni olkalaukku, melkein valmis jo. Ostin vihdoinkin uuden terän leikkuriin! Nyt leikkaa, mutta toivottavasti myös päässäkin. Ja minipieniä magneettinaeppareita tärkeään tavaraan.

Tilkkupäivien tervetuliais-kuoressa oli muiden tärkeiden juttujen lisäksi pari nippua kankaita, nuo sinivoittoiset oikealla. Oikeasti nämä oli Lean kuoressa, mutta vaihdettiin, kun minulla oli niin punaista ja Lealla taas sinistä. Mihinkään pajaan en mennyt, mutta tuumaset-setin kävin ostamassa. Jos vaikka taiteilisi jotain. Ruotsalaisilta kauppiailta saatoin ostaa jonkin kankaan, mutta ainakin nuo kolme metriketjua. Kortteja hankin joitain ja huomaatko, moni on aika keltainen! Lean maripeiton kuvasta tehty kortti on kyllä aika punavoittoinen, semmoinen jouluinen, melkein. Ja Lealta sainkin jo ennen matkaa laatikollisen tilkkuilijan hakaneuloja! Ei minulla tuollaisia ole ollutkaan, mutta nyt on. Arpajaisvoittoni, neulatyyny, kököttää kuvan keskellä.

Uusimmassa Tilkkulehdessä oli juttu näistä blokeista ja siitä, miten niitä päädyin tekemään.

Kaikki alkoi värityskirjasta, jonka ostin viime vuonna Lahden Tilkkupäiviltä. Kirjan on piirrelleet Tilkkulehden entinen päätomittaja Maija Uusitalo ja hänen siskonsa Anni.  Näitä eläimiä väritellessä päätin kokeilla, onnistuisinko saamaan jonkin kivan blokin kuvien perusteella. ja onnistuihan se.

Minähän rakastan pilkkuja ja palloja ja tässä kaikki eläimet ovat pallollisia. Suurin osa kankaista on kotoisin toisten naisten varastoista. En ole niitä käynyt vohkimassa, vaan ihan olen saanut ja ilolla ottanut vastaan. Kvilttaajan jäännöspaloista synyi aika kirjavaa sakkia.

Peiton koko on 120 x 90 cm. 

Kylläpäs vasemmanpuoleisella kaverilla häntä heiluu korkealla!

Kissa on sipaissut oikein rusetin kaulaan ja yrittää hieman flirttailla koiralle.

Heppa on törmätä jättiläistipuun.

Tein vielä peiton lisäksi 40 x 40 senttisen tyynyn. 

Koiraihmisenä tietenkin iloisilla koiranpennuilla.

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa!

Toivotaan, että siitä tulee ennätys aurinkoinen!