maanantai 6. maaliskuuta 2017

Liukkaita kelejä ja suussa sulavia sukkia

Nyt on ollut liukkautta muuallakin kuin Lahden laduilla. Onnettomuuksilta ei ole vältytty. Lahdessa ukkeleita meni kumoon laduilla tuon tuostakin, mutta onneksi ei sattunut mitään vakavaa. Ei katkennut luita.


Meillä päin Koiramäen linjan bussi pyörähti liukkaalla tiellä ja meni kyljelleen. Edellisenä päivänä oli jalankulkijoita sairaalat ja ensiapuasemat pullollaan ja bussin matkustajat saivat olla onnellisia, että onnettomuus ei osunut samalle päivälle.  


Muutama matkalainen sinkoutui bussista hangelle, mutta onneksi apu tuli nopeasti.


Ensihoitajat olivat erinomaisia!


Molemmat hoitajat jaksoivat hymyillä, vaikka potilaita oli paljon. 


Muutama matkustaja tarvitsi sairaalahoitoa ja ambulanssit lähtivät pillit vinkuen.


Ylämäki, alamäki...


Sairaalassa Leila Lammas otti loukkaantuneet huomaansa. Kenellekään ei jäänyt mitään pysyviä vammoja, nyrjähtäneitä tassuja ja häntiä sekä muutama pyörtyi ihan silkasta säikähdyksestä. Tämä kuvan kissa oli niin sikeässä pyörtymyksen tilassa, ettei herännyt kahteen päivään. Luultavasti halusi vain pysyä viehättävän hoitajan läheisyydessä ja leikki pyörtynytttä. Sitten alkoi kuulua sairaalan käytäviltä huhuja, että neiti Lammas oli ehkä valehoitaja. Susi lampaan turkissa. Jopas kissakin virkistyi, naukaisi ja pinkaisi pakoon.
Myöhemmin Lampaaan paperit löytyi Valviran laatikoista ja hän on ihan kunnon koulutuksen saanut hoitaja ja pikkaista vaille valmis anestesialääkäri. Että kaikki hyvin.

Ihan pakko laittaa tyhmä vitsi, jonka just keksin:
Onnettomuudessa ei katkennut luita, koska ne oli jo ehditty syödä!
Hah-hah, no olipas se nyt sitten hauska.

Täällä kotona on Sulolla ollut omat puuhansa.



Pitäisi aina mennä heti katsomaan, mitä hän nurkan takana puuhaa. Yhtenä päivänä oli napannut miehen sukan ja syönyt siitä koko päkiän pois. Seuraavana päivänä oli minun sukan vuoro. Eihän nämä ihan uusia sukkia olleet, mutta ehjiä kuitenkin. Noin isoihin reikiin ei minun taidoilla enää parsintaa tehdä. Yleensä ollaan tarkkoja, ettei jätetä villasukkia Sulon saataville, mutta nyt oli molemmille sattunut unohdus. Tosin en yhtään tiedä, mistä hän minun sukan on napannut, kun paria sille ei ole löytynyt....


Kysyin Sulolta, halusiko hän tehdä meidän sukista itselleen säärystimet ja ihan hyviltä ne näyttää hänen jaloissaan. Ja mitäpä tuosta, jos hieman muotoilee ja tuunaa esineitä, mutta Sulo oikeasti syö ne. Aiemmat koirat oivalsivat heti, että esim talouspaperirullan sisällä kolisee herkku ja sen saa repimällä pahvin rikki. Sulo on ymmärtänyt, että hänelle onkin nyt annettu uutta putkiruokaa ja syö sen pahvirullan. Joten niitäkään ei voi aktivointiin käyttää. 


Onni onnettomuudessa oli, että sain juuri parahiksi valmiiksi meille molemmille uudet sukat. Miehelle Novitan 7veljestä ja itselle ihanasta Aloeveraa sisältävästä langasta pitkään ja hartaasti tikutellut kaunokaiset. Kiitos Kati langasta, kauan se tekeminen kesti, mutta valmistui ihan parhaaseen hetkeen!

Mukavaa viikkoa ja kiitokset ihanista kommenteista!



31 kommenttia:

  1. Kiitos aamun piristyksestä!Enpä ollut tuota uutista Koiramäen bussin kaatumisesta ennen kuullutkaan, eivät näköjään kaikki isot uutiset leviä kehä-kolmosen ulkopuolelle. Onneksi oli onni onnettomuudessa ja Leilan suhteet Valviraan kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uutinen oli vaan paikallismediassa. Leila sai paljon mainetta ja kunniaa!

      Poista
  2. Kylläpä oli kiva alku päivälle taas tarinoidesi lukeminen. Onneksi liukkailla keleillä ei käynyt pahemmin ja hoitajathan olivat ihan ensiluokkaisia, vaikka niitä epäiltiin :) Voi tuota Suloa! Onkohan se sinun sukkasi ollut niin tutun tuoksuinen että on popsinut toisen sukan kokonaan? Mukavaa tiistaita sinne ja Sulolle erityisrapsutuksia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukka löytyi! Sulo toi sen itse esiin, en vaan tiedä mistä.

      Poista
  3. Hauska tarina :D Voi Suloa, eihän sille mitään voi, jos on mieltynyt villasukkien makuun.Uudet sukat ovat kyllä hienot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjut. Toivottavasti Sulo ei löydä kahta isoa pahvilaatikkoa, joissa on minun villalangat.

      Poista
  4. Koiralapsilla on omat leikit. Sukkiin neulomalla uudet kärjet, jos se pari nyt löytyy. Kiva tarina sai hymyilemään heti aamutuimaan. Raita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raita, Ja sitä leikkiä riittää aamusta iltaan!

      Poista
  5. Voi tuota Suloa. Hän haluaa osallistua yhteiseen harrastukseen. Mitenkäs sitä koiran tassulla teet, joten suu jää ainoaksi työkaluksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulo on aika innokas puuhastelemaan ompeluhuoneessa. Kaivelee välillä silppulaatikkoa.

      Poista
  6. Tämä oli taas päivän piristys. Ihanat pussukat. Sulo tykkää teidän sukkahikimausta ihan selvästikin :)

    VastaaPoista
  7. Ihanat hoitsupussukat ja Sulokin on päässyt kässyjen makuun. Ihan selvästi on halunnut itselleen eriparisäärystimet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lea, Eipä ne sukat enää kiinnosta, kun on pohjat saanut syödyksi.

      Poista
  8. Olipa mukava tarina. Sulon punainen sukka näyttää tutulta, minulta niitä löytyy kaksi. Uudet sukat ovat tyylikkäitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helelna, tuo aloe vera-lanka oli ihanaa neulottavaa!

      Poista
  9. Loppu hyvin kaikki hyvin:)
    Liukaskelipotilaat saivat hyvän hoidon vaikka pitkän odotuksen jälkeen. Hoitajan kohtalo selvisi. Sulo sai nauttia hetken elämästään sukkia pureskellen ja kaupan päälle uudet säärystimet. Sinä miehesi kanssa kivat sukat. Joku saa vielä hienot ensiapupussukat. Mitä parempaa voisi olla kivalle tarinallesi;)

    VastaaPoista
  10. Kivat jutut olit taas keksinyt. Sulo on kyllä ihanan viattoman näköinen. Ja ehkä se hauvan suolisto kaipaa välillä villaista hyvää. Ja varo vaan saattaa olla aloevera elintärkeä hemmolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eija, aloe vera-sukat on visusti kaapissa ellei ole jaloissa.

      Poista
  11. Hei Marjel ja Sulo ja kiitos aivan ihanasta ja hauskasta tarinasta! Saarystimet nayttaa tosi hyvilta Sulon ylla ja varmaan lammittavat kivasti lumihangessa ... ellei sitten mene parempiin suihin sita ennen. Juu, tunnen kylla tyypin joka ei vain pureskele maton reunaa vaan syo siihen puolipyorean tyhjan kohdan. Mies lupasi vahtia Parista kun kayn suihkussa. Sielta palatessani, tv:n kaukosaadin ei enaa toiminut.
    Onneksi teilla on siella hymyilevaa ja taitavaa henkilokuntaa liukasteluihin ja loukkaantumisiin! Pussit ovat kaikki aivan super ihania kuin myos uudet sukkanne. Muista piilottaa ne kun et kayta!
    Kiitos ihanasta lukuhetkesta! Teje + koirat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman on säärystimissä kasvunvaraa, mutta muutoin oikein näppärät. Onneksi meillä on matot vielä ehjinä, vaikka pari kertaa on jo ollut Sulon hampaissa.

      Poista
  12. Upea tarina! Kissaihmisenä arvostan, että kissat saavat hyvää hoitoa. Pyörtyneellä näytti olevan sellainen tilanne, ja lammashan oli pätevä. Voi sitä Suloa!! Ja näitä sun juttuja! Niin on kivat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kissa oli todella aika pahasti pyörtynyt, onneksi virkosi.

      Poista
  13. Huippu kivat pussukat! Sinulla näyttää olevan meneillään ensiaputeema. Aikas tyylikkäät nuo Sulon uudet säärystimet :))

    VastaaPoista
  14. Kyllä on mukava että on noin iloisia auttajia liikkeellä!
    Vaihturina (huono)vitsi joka muistaakseni meni niin että "Mistä Valvira on lyhennys? Valevirastosta."
    Aloevera-langasta varmaan kuuluukin tikutella kauan että saa sormiin mahd kauan aloeveran tuntumaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla totta toinen puoli tuossa sinun vitsissä! Totta, järkevää neuloa hitaasti. Hyvä, että sanoit tämän, niin en vaikuta niin laiskalta.

      Poista
  15. Wow! All of this medical applique is so beautiful! Did you make up the designs?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you dear friend! Yes I did. I love to draw.

      Poista

Kiitos kommentista!