keskiviikko 10. joulukuuta 2014

joulukalenteri 10. luukku


Tänään kuulin radiosta, että naisilla on ihan kärkisijoilla leipominen ja ruoanlaitto joulutehtävien listalla. No joo, voihan se ollakin. Minulle on kyllä tärkeämpää tehdä patalappuja kuin lipeäkalaa. Mutta piparit maistuvat paremmalle kuin patalaput, lipeäkala ei. Otan mieluummin patalapun, vaikka villaisen. Se on kuitenkin niin läheinen lampaan kanssa, että yksi menee ihan ilman lisukkeita.


Iloisen punaiset kaverukset saivat uuden kodin kiltaystäväni Eijan luota. Meillä oli Syyringin nyyttärimalliset pikkujoulut hänen luonaan. Vaikka en ole mestarileipuri, leivoin silti rohkeasti elämäni ensimmäisen taatelikakun viemisiksi. Nämä patalappuset vein ihan vaan siksi, että jos se kakku olisi kamala, niin jäisi joku kivempi muisto. Eihän näitä tietenkään olisi voinut panna pöytään tarjolle, mutta muuten ovat ihan kelpokapineet keittiöhommiin. Ja Eija on joskus kaipaillut patalappusia.


Kakusta ei ole kuvaa, onneksi. Se ei ensin meinannut tulla sieltä vuoasta ulos. Oli semmoinen ujo kakku. Niin, siinähän oli myös piimää! Varmaan juuri sitä ujoa piimää. Sain sen sitten hieman veistä käyttäen pullahtamaan lautaselle. Näin, että ihmiset uskalsivat syödä sitä. Monet naiset ovat niin ihailtavan rohkeita nykyään.


Tein myös samalla patalappu-mallilla lasinalustoja. Näiden halkaisija on vain 9 cm. Voi pikkuisia, en vienyt heitä Eijalle, vaan tuolla ne nyt kyyhöttää keskenään. Patalaput olivat heidän vanhemmat ja nyt luulen, että vieroitin nämä lapset liian aikaisin. 

Muuten, jos sinulle sattuu kommentoidessasi siinä hirveässä numerovahvistuksessa epäselvät numerot, niin vaihda ne uusiin. Minulle ainakin tulee heti helpommat numerot. Ne tietää, että en jaksa tihrustella kamalan koukeroisia tai muutoin epäselviä numeroita. Ehkä jonain päivän, jos aurinko paistaa ja muutenkin on kivaa, otan pois koko vahvarin. Mutta en halua estää anonyymien kommentointia, koska hekin ovat minun ystäviä. Yksi jo lapsuudesta asti. 

Huomiseen!






16 kommenttia:

  1. Ujo-kakku oli oikein hyvää, kuin mummun tekemä ja muutkin syömiset olivat syötäviä. Vähän on eilisestä tukeva olo, johtuneeko kaikkien herkkujen maistelusta. Seuraavia raporttejasi odotellen, tilkkuystäväsi Lea.

    VastaaPoista
  2. Ihania lappusia! Onko sinulla ohjetta jossain? Minä kun en oikein kuvasta hoksaa, miten tuosta kuusikulmiosta on lähdetty liikkeelle.... Se muistuttaa jotenkin hirsimökkiä, mutta en silti älyä :)
    Minäkin teen mieluummin patalappuja ja muuta jouluista ompelusta kuin esim. siivoaisin vaikka kaappeja :D Nytkin on valmistunut kuusi kappaletta pientä, hyasintille sopivaa pientä koppaa ihan varmuuden vuoksi, jos sattuis menemään vieraisille. Tänään yksi lähtee kampaajalleni.
    Terveisin Pirkko, joka on nyt kolmatta vuotta tilkkuillut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Pirkko, Onko sinulla jo blogi, minne voisi tulla kurkistelemaan tilkkuilujasi?

      Poista
  3. Sama vika täällä päässä. Mieluummin käsityöt joulun alla kuin siivous ja ruuanlaitto. Ihan pirteän väriset pannulaput.

    VastaaPoista
  4. Raikkaita lappusia. Minulla on vielä kone lattialla, mutta kohta nousee pöydälle - niihin tavallisiin pataneliöihin. Leivonnasta riittää se, että luen reseptin. Syön lumihiutaleita heti kun ne osuu kielelle.
    Terveisin toinen

    VastaaPoista
  5. Ai - että sai taas nauraa sinun jutuillesi: ujo kakku jne! Naru pidentää ikää, ja tähän synkkyyteen tekee muutenkin hyvää :) Ja samaa vikaa on täällä: ei oikein iske (joulu)siivous, mutta ompelut kylläkin. Moni ihmettelee, millä ajalla saan ommeltua - ne ei onneksi käy meillä kotona yllättäen... Voisivat kompuroida "villakoiriin" - toisaalta koira pitää olla talossa, ja kun virallinen valvoja Wanda muutti pois niin on Wauxhallilla seuraa noista pölypalleroista... Se ei vain oikein ymmärrä, miksi niitä ei pysty retuuttamaan niskavilloista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on villakoiria, iso Ukko-koira, pieniä Ukko-koiran värisiä karvatollukoita. Sukat on niin lämpimiä, kun ovat ihan karvoissa :D

      Poista
  6. Tosi virkeät patalaput. Samoin kuin edellinenkin ihmettelin miten olet hexagonista saanut pyöritettyä hirsimökkiä, olisi kiva tietää salaisuus. Minä tilkkuilen pientä ja söpöä mutta myös leivon pipareita ja lipeäkala kuuluu ehdottomasti joulujuhlapöytään. Sinulla on muuten kiva joulukalenteri hauskoine tarinoineen. Ei voi olla pistäytymättä :)

    VastaaPoista
  7. Sammaa minäkin tuumailin, miten ihmeessä tuo patalappu alkaa ?!?! Pirtsakat on, myös lapsilasinaluset!

    VastaaPoista
  8. Ihanat punaiset patalappuset ja aluset, kiva malli!
    Ujo-piimä heh:)

    VastaaPoista
  9. Hienot patalaput oli kuvana ja livenä! Mahtaako Eija malttaa näitäkään käyttää?! Nyt harmittaa, etten maistanut maailman ensimmäistä sun taatelikakkuasi. Olisin uskaltanut, mutta kun minuun ei vain mahtunut enää. Olisiko syynä ollut kun vetäisi kaksi kierrosta suolaisia ensin.

    VastaaPoista
  10. Pirtsakat lappuset, sekä lapset että vanhemmat. Eiköhän nuo lapsoset pärjää hoidossasi. Oletko saman kadun varrelta saanut kuvattua nuo numeroiset, vai pitikö tehdä pitempi lenkki?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täytyi kuljeskella pidempi lenkki. Joissain talossa oli niin typerät numerot, ettei niitä viitsinyt kuvata.

      Poista
  11. Kyllä ompelu voittaa mennen tullen muut askareet eikä värillä väliä kunhan se vain on punaista! Vieläköhän sais tehtyä patalappuja jouluksi...

    VastaaPoista
  12. Noita patalappuja ei todellakaan kukaan voi käyttää!! Kauniita ovat katsella:)
    Minä en ole koskaan tykännyt siivoamisesta mutta kun vielä vähemmän tykkään sekasotkusta niin on ollut vaan pakko siivota. Nyt olen keksinyt konstin, maltan odottaa tarpeeksi niin mieskin ottaa jo imurin käteensä;)

    VastaaPoista
  13. Ujopiimäkakku!!! Toi jäi just niin käyttöön!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!