kun kerran vauhtiin pääsee, ...

. ..niin kaikenlaista pussukkaa syntyy!

Pieniä kirjekuorien mallisia pussukoita.

Nämä suljetaan vain nyöriä napin ympäri kieputtaen.

Marimekkoa! Olen varmaan ihan syntymästä asti imenyt marimekkoa itseeni. Mummon sisko oli marimekon tehtaalla töissä ja sieltä he saivat ostaa edullisesti hieman epäkurantteja kankaita. Niistä mummo ompeli minulle ja siskolle mekkoja. Unikko on alunperin Maija Isolan vuonna 1965 suunnittelema, mutta Kristiina Isolan 2007 päivittämä printti ja nimikin uusiutui "mini-unikoksi". Aika söpö ja raikas.

Tämä pieni sinisävyinen on kasattu resursseista. Nämä molemmat lähtevät Japaniin ja siksi tähän pieneen laitoin keskelle japanilaisen Fujiwo Ishimoton suunnittelemaa "lepo" kangasta. Ishimoto on suunnitellut marimekolle yli 300 eri kuosia!

Siinä molemmat odottavat matkaan pääsyä.

Aikaisemmin esittelin Kierrätyskeskuksesta ostamistani mattojen näytepaloista pehmusteen eteisen penkille. Samalla reissulla ostin pitkänukkaisia mattojen mallipaloja olevan kansion. Kovan kansiosta repimisen jälkeen kasasin niistä seinälle pienen ryijyn. Tämä on makkarissa ja katselen sitä usein. Pidän tuosta, miten olen nuo palat asetellut. Asettelussa ei ole mitään järkeä.

Tilasin alennusmyynnistä kasvivärjäyskirjan ja sitä noutaessani sattui silmiin erilainen marimekko-opus ja ostin senkin. 

Taito -lehti on ihan minun suosikki! Siinä on niin paljon mielenkiintoisia juttuja eri kädentaitojen aloilta. Ja kivoja ohjeita. Ja olipas hauska huomata, että tytär oli kuvannut mm. nämä kolttien käsityöperinteestä kertovan jutun kuvat.

Jotenkin elämä muuttuu jännittävämmäksi, kun illat pimenee ja myrsky riuhtoo nurkissa. Kynttilät ovat syttyneet ja muitakin valoja olen jo viritellyt. 

Olen kyllä syksyn lapsi, vaikkakin aika vanha lapsi. Ehkä se on tuo hämäryys ja se, kun iänkaikkinen kesän kirkkaus vihdoinkin himmenee. Olin jo hieman kyllästynyt kesään. Syyssateita en kaipaa päiväsaikaan, mutta satakoon yöllä, jos on tarpeen. 

Ensimmäinen kevätkukka on jo puhjennut!

Torstain tilkkukiltaan Töölön Tilkkupajan Soile oli tuonut joitain kirjoja, viivaimia ja kangaspaketteja. Olin netissä nähnyt kivan kirjan, jossa etenkin yksi malli kiinnosti. Soilella sattui olemaan juuri se kirja, mutta vain yksi ja sen oli jo ehtinyt napata toinen tilkkuilija. Mutta hänpä olikin niin ystävällinen ja antoi minun ostaa sen. Kiitos Tilkuviilaaja!

Kirjassa kaikki ohjeet voi tehdä Quick Curve Ruler Mini-viivaimella.

Tämä on se työ, johon olen ihastunut. Minulla ei ole tuota viivainta, mutta juoponpolku-mallineilla onnistuu ihan hyvin.

Ensimmäinen kukka on valmis. Kirjan kukan keskusta on harmaa, minulla ruskea. Kirjan blokit ovat pienempiä, mutta en viitsinyt leikata minun malllineilla syntyneitä blokkeja kirjan 4" blokeiksi, vaan saavat olla 4,5 tuumaisia,valmiina 4". Jos en kesäkukkia mökillä onnistu kasvattamaan isoiksi, niin kankaisia sitten. Jos pysyn ohjeessa noin muuten, peitosta tulee 64" eli 162 cm neliö, kirjan ohjeen mukaan 56" (142 cm) neliö.

Olin tänään Wanhan Sataman kädentaito messuilla. Oli positiivinen yllätys, että oli niin paljon näytteilleasettajia ja työpajoja. 

Kivoja tauluja! Keskimmäistä taulua siellä sitten toteutin! 

Olin oikein kirjoittanut itselleni listan, minkälaista kangasta ja minkä verran sitä tarvitsen. Ihan ensimmäistä kertaa elämässä. Yleensä teen valintoja fiiliksen mukaan. Nämä kuvan kankaat eivät olleet listalla. Ne, jotka oli listalla, ovat jo pesty, kuivatettu ja leikattuina tätä kukkapeittoa varten. Oikealla puolella olevat ovat pieniä näytepaloja Kankaisen palakorista. Vasemman puolen tekstillisiä kankaita löytyi Hämeen tekstiilituonnilla useissa väreissä, mutta pysyin itselleni tiukkana ja ostin vain nämä kaksi. Tilkkutarhasta olin jo etukäteen tilannut vanua ja valkoista puuvillalankaa. Muutamaia kankaitakin ja hexagon-mallineita sieltä löytyi. Ja ihan listan mukaan ostin. Metriketju oli listalla ja sitäkin löytyi sekä mustaa että valkoista. Pääsen taas pussukoita tekemään. Useita tuttuja tapasin ja sehän on aina mukavaa!

Aurinkoista viikkoa! 

karhunpaloja ja huonokuntoinen nukke

Kävipä hassusti, kun olin tekemässä tuota paperinukkea, se sattui silityslaudalla ollessaan vilkaisemaan väärään suuntaan. Siellä oli pari karhunpäätä ja kasa karhunpaloja. Nukke säikähti niitä niin, että valahti ihan kalpeaksi. Silmät ja suu hävisi, joten jouduin tekemään ne nuppineuloista.

Siinä säikähdyksessä Nukke taisi pudota silityslaudalta ja toinen nilkka murtui ja kaularanka myös vammautui. Lähemmässä tarkkailussa huomaan vauriot. Nilkka on pois paikoiltaan.

Päivisen Lea oli tehnyt tällaisen nuken, tosin itsensä näköisen ja siitä innostuneena tilasin nämä Paper Dollsit. Lean nukke ei ollut joutunut mihinkään onnettomuuteen, sillä oli kaikki osat ihan kohdallaan. Ja se on tosi hieno.

Tyttöjä syntyi nyt vain yksi, mutta karhunpaloja on pöydällä odottamassa ompelua. Tympi hieman tehdä samannäköisiä ja siksi ihan vaan omaksi huvikseni tein yhdelle tuommoiset väsyneet silmät. Saattaa olla, että muokkailen ompelemattomia tyyppejä. 

Nämä on ihan parhaat välineet tällaisia blokkeja tehdessä. Täytyy olla vaan tarkkana ja keskittyneenä, ettei kynän sijaan vedä leikkurilla halkaisijaa neliöön.

Chenillekokeiluja

Kävin tänään katsomassa Galleria Kohtassa Britta Marakatt-Labban tekstiilitöiden näyttelyn. Mene sinäkin, jos suinkin pääset. Näyttely on osoitteessa Työpajankatu 2 b rakennus 7, Helsinki.

Ei sovi liikuntarajoitteisille, hissitön talo ja 3. kerros.

Osa yhdestä teoksesta.

Näyttelystä innostuneena kävin Oodista lainaamassa muutaman kirjan.

Olen jo aiemmin hieman kokeillut farkkuhameen helmaan.

Muistoksi viimekesästä!

Mukavaa viikkoa!

Joko loma- tai työviikkoa!

Itselläni on kaksi lomapäivää.

joulukalenterin unohtunut laatikko

Eipä tullut eilen sopivaa kohtaa, jolloin olisi ollut hyvä hetki laittaa tämä aaton laatikko arvailtavaksi, mutta tässä tämä nyt on!

Edellisen ja tämän laatikon sisältöjä voi arvailla vielä Tapaninpäivän iltaan asti.

Jos samassa kommentissa arvailet molempia, niin laita selkeästi kumpaa milloinkin tarkoitat!

Meillä on pöydässä hienoa sokeria tämän sinisen linnun sisällä ja sen nokka on hieman auki ja sieltä voi ripotella sokeria puuroonsa tai mihin nyt tarvitsee. Joulupaketista tupsahti kaksi lintua lisää!

Nämä lähtivät tyttären mukaan Ugandasta, saa nähdä miten tottuvat tähän pohjoiseen ilmastoon. Siniseen lintuun tottuivat heti ja Sininen piti heitä omina poikasinaan. Tosi kivaa, miten Suomi-lintu otti nämä tummat poikaset suojiinsa. Toiseen laitoin suolaa ja toiseen pippuria. Arvaa kumman silmistä ripsahtaa suolaa! Minä pidän tämmöisistä hauskoista siroittimista enemmän kuin jostain tyylikkäistä astiasto-siroittimista. Mutta jos olisi oikein tyylikäs trendikoti, niin se olisi eri asia. Mutta tässä meidän kodissa nämä ovat enemmän kuin kotonaan.

Hyvissä ajoin ennen joulua ostin itselleni Ilon pistoja-kirjan. Muliinilangat on ollut ehdolla joulukalenterin laatikoihin, mutta nyt paljastan, että ei ne siellä ole. Eivät mahtuisi millään semmoiseen laatikkoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin kovakin kirjontaihminen. 

Yritän tässä joulunpyhinä puuhastella näiden lankojen parissa jotain kuviota. Minulla on meneillään myös villalankatyö, jos ei kirjontapistot luonnistu, jatkan villalankatyötä, vaikka siinä ei ole oikein järkeä eikä määränpäätä.

Tytär yritti ennen joulua saada Sulosta joitain kauniita jouluisia kuvia, joilla toivottaisi ystävilleen ja asiakkailleen hyvää joulua. Eipä oikein Sulosta ollut istumaan kauniisti jonkun joulutontun vieressä. Kuvista tuli aika riehakkaita ja jotkut koristeet kärsivät Sulon käsittelyssä, kun hän juoksi ympäriinsä esimerkiksi tämä enkeli suussa. Enkeliltä irtosi hiippalakki, johon oli kiinnitetty pitkät keltaiset letit. Jätettiin sitten tämä enkeli ison kuusen oksalle ilman hiippaa ja lettejä. Yhdeltä tontulta lähti siinä rytäkässä koko pää irti ja sekin jätettiin samaiseen kuvauspaikkana olleeseen koirapuistoon siirtolavan reunalle. Tänään aamulla oli vain enkeli paikallaan, tontulla oli varmaan ollut työvelvollisuuksia eilen illalla ja oli sitten jäänyt niille teille. Hyvä niin.

PS. Minun täytyi vaihtaa tämä blogipohja taas, kun en millään oppinut pitämään edellisestä!