Iloiset sukat

Tarhakäenkaalilla purkkivärjättyä 7-veikkaa. Keittovärjäyksellä tuli voimakkaampi väri, mutta kyllä tämäkin paikkansa jostain sukanvarresta löytää. 

Minulla on aika paljon eri värejä Nallelankaa ja halusin tehdä värikkäät sukat.

Ihan kaikkia värejä en saanut sukkiin mahtumaan, mutta aika kivan kirjavat niistä tuli. Sulo mietti, että olisivatko ne hänelle hyvät pelisukat.

Minulla oli toinen sukka ja omat muistiinpanot kotona, joten mökillä sitten muistinvaraisesti neuloin sukanvartta ja siitä tuli hieman erilainen kuin toisesta. Keksin itse kuviot ja tein oikein muistiinpanot. Varren kananmuna-kuviossa toisessa sukassa meni hieman pieleen, mutta oikeastaan on melko turhaa tehdä molemmista sukista tasan samanlaiset. On oikein hykerryttävää, kun sukat on hieman eriparia! Nyt pystyn helposti erottamaan, kumpi kuuluu oikeaan jalkaan ja kumpi vasempaan.

Melkein innostuin tarttumaan uudelleen puikkoihin, niin kivaa tuo kuvioiden suunnittelu oli. Erityisesti pidän noista palloista! Kun tytär oli semmoinen parivuotias, tein hänelle villapaidan, jossa oli ainakin etupuoli pallollinen. 

Näiden sukkien nimi on Iloiset, koska niiden tekeminen oli kivaa. 

 

Inhokista tuli ihastus!

Olen yrittänyt edistää tätä neliöpeittoa, mutta Sulo asettuu heti sen päälle, kun levitän sitä vähääkään lattialle. En raaski kieltää Sulolta minun ompeluhuoneeseen tuloa ja vapaata lattiapintaa ei ole kovin paljoa, minne sopuisasti mahtuisi minun työt ja Sulo. Paitsi näin päällekäin.

Kesän ensimmäiset kasvivärjäykset tein lepän viimevuotisilla kävyillä, niillä ruskeilla, joita on yhä oksilla uusien vihreiden kera. Ensin liotin käpyjä vuorokauden ja sen jälkeen kuumensin muutaman tunnin ajaksi noin 80 asteeseen. Annoin liemen jäähtyä käpyineen seuraavaan päivään. Käytin saman väriliemen kolmeen sadan gramman vyyhdin värjäämiseen. Tummin on tietenkin ensimmäisestä kylvystä ja se sai olla yön yli jäähtymässä. Samoin tein kahdelle muullekin vyyhdille yksi kerrallaan. Tuli kauniit värit, vaikka ruskeaa olen vältellyt sitten 80-luvun. Oikeastaan se on ollut koko elämän aikainen inhotus, mutta ei enää.

Kävimme kotona ja tuolla kadun reunassa kasvoi ja kasvaa edelleenkin, tarhakäenkaalia. Sillä sain aikaan tuon kauniin turkoosin eli sinivihreän. Olin ihan onnen kukkuloilla, kun onnistuin noin hyvin! Vihreä ja keltavihreä ovat järviröyhystä. Odotin tummempaa, mutta taisivat olla jo hieman ylikypsiä. Röyhyt eivät olleen niin kauniin violetteja, kuin olisin toivonut.

Olen haaveillut villatakista ja näistä langoista halusin tehdä sen. En löytänyt langalle sopivaa mallia, joten neuloin mallitilkun ja yritin parhaani mukaan laskea ja suunnitella millä silmukkamäärällä saisin mahdollisimman sopivan nutun itselleni.

Vihreistä langoista tuon keltaisemman värjäsin uudelleen, mutta jätin vihreät kuitenkin pois työstä.

Tämä pata oli täynnä samettiruusuja, mutta kävimme lauantaina saaren areenalla petanque peliä varten talkoissa, oli peurat käyneet ruokailemassa. Sentään 5 kukkaa olivat jättäneet. Olin ajatellut, että kuihtuneet kukat päätyisivät purkkiväärjäykseen. Onneksi nuppuja on vielä runsaasti ja pata hieman vaikeammin saavutettavissa. Laitoin myös muutaman siemenen mittuja kasvavaan pataan ja siellä ne kukat ovat saaneet olla rauhassa. Ehkä voimakkaan mintun tuoksu ei ole näiden peurojen/kauriiden mieleen.

 

Heinäkuussa käväisin Hakaniemen hallissa ja siellä oli yllätyksenä pop up kangaskauppa (ja vaatekorjaamo) ja ostin muutamia tilkkuja.

Isoäidin neliöistä saa aikaiseksi vaikka pelin.

Nappuloihin voisin vielä kirjoa ristit ja nollat vaikka toimii myäs erivärisillä "nappuloillakin".

Sekalaisia käsitöitä kevään ja kesän varrelta

 

Perinteistä kesämökkipuuhaa on villalankojen värjäys.

Vielä odottelen järviröyhyjen "valmistumista" värjäyskuntoon, mutta lepän viimevuotisilla kävyillä tein kolme vyyhtiä. Kaikki samasta liemestä.

Kun alkuun oli turhan kylmät ilmat, tartuin puikkoihin ja neuloin kunnon pipon. Lankana on viime vuonna keittovärjätty bluefacedleicester ja Armi Yarnsista ostettu ihana Woolmeonce.

Lankaa riitti vielä kämmekkäisiin.

Toukokuussa olin jälleen kenkäkurssilla, tällä kertaa Keravalla.

Nämä tein tyttärelle hänen Beninistä tuomasta kankaasta. 

Aika ihanat!!

Lomatekemisiä

 Kesäloma meni ja hyvä niin. En olisi jaksanut yhtään enempää lomailla. Ompelurintamalla eikovin paljoa tapahtunut, paitsi vaateompelussa. Kolme mekkoa,  paitapusero ja hattuja/lippiksiä.

Meillä oli pienellä porukalla ompelupäivä ja siellä ompelin mekkoa, mutta kotiin tultua tuli tarve ommella pieni pussukka. Tähän innosti tilkkuystävien resurssilaatikoista löytyneet palat.

Toiselta puolelta pussukka näyttää tältä. Tikkaus on puoliympyrä, jonka tikkasin niin, että ensin ompelin pussukan etusaumat yhteen ja näin sain yhden kappaleen, jota tikata. Leveyttä löytyy pohjasta 18 sentin verran ja korkeutta 12 cm, pohjan leveys on 5 cm.

Pieni tasku pienille tavaroille.

Hellemekko siskon Intiasta tuomasta kankaasta. Näitä indigo-värjättyjä kankaita sain jo muutamia vuosia sitten, mutta vain yhden hihattoman paidan olin tätä ennen tehnyt. Huomaa mökkiläisen helle-look: villasukat ja crocsit!

Niin ikään intialaisesta puuvillasta paitapusero. Tämä on kyllä ollut napinläpiä vailla valmiina. Ompelukoneen ohjekirja oli hukassa enkä ollut tällä Pfaffin koneella aiemmin napinläpiä tehnyt ja tarvitsin ohjeet kummallista napinläpihärveliä varten. Sitten yhtenä yönä, en tiedä nukuinko vai olinko valveilla, tajuntaan kuitenkin tuli koordinaatit, mistä ohjekirjan löytäisin. Aamulla sitten kävelin ensimmäisenä työhuoneeseen ja siellähän se oli, työpöydän alla olevan tulostimen päällä. Taas yksi kotoinen "geokätkö" selvitetty. 

Pidän tästä kaulusmallista ja taidan tehdä toisenkin puseron samalla kaavalla, joka on Ottobre vuodelta 2016.

Tämä paitamekko on Suuri käsityölehden 4/2021 ja kaava on Lumoan kaava, kangas Sakapakasta ostettua Nuppua. Kuvaamattomat mekot ovat Salapakan trikoota ja toinen pellavaa, jonka ostin joskus Tampereen kädentaitomessuilta.

Innostuin lomalla lankojen värjäyksestä kasveilla. Ihan olin kuin ison talon emäntä porisevien patojen äärellä! Varmaan jotkut naapurit ajattelivat, että nyt se on alkanut laittaa ruokaa ulkona, kun heti aamusta seisoin tuntikaupalla pihalla kattilan äärellä. No etikkaa kun kävin lainaamassa, parissa mökissä rouvat kysyivät heti, että mitä väriä siitä saa? Kysyin toiselta, eikö tullut mieleen, että ruokaan sitä tarvitsisin, niin ei ollut käynytkään mielessä. Värjäyshommiin minä sitä tarvitsin, että oikeassa olivat. Kauniita värejä kaikki. Kuvasta puuttuu näköjään ainakin yksi vihreä. Liemiä keittelin koivun ja haavan lehdistä, puna- ja keltasipulin kuorista, jäviruo'on röyhyistä, lupiinin kukista, avokadon kuorista ja siemenistä sekä mustapavuista. Saattoi olla muutakin, jota en nyt muistanut.

Pitkästä aikaa tein kehyskukkaro laukun. Tämä meni naapurin rouvalle. 

Vuorina Marimekkoa.

Mökillä voi vain haaveilla jäätelöstä ja lähemmäs haavetta yritin päästä tekemällä tällaisia lankatötteröitä.

Aurinkoista elokuuta!