Valkeaa ja heti perään värejä

 Syyskuu vilahti ohi ihan tuosta vaan. Kuvitelma, että aika kuluu nopeammin kuin ennen, ei pidä paikkaansa. Minä vaan olen tullut hitaammaksi!

Elokuussa Lappeenrannan tilkkuilu tapahtumassa näin ystävälläni Tarjalla ihanan neuletakin ja sain linkin ohjeeseen. Minun neuleesta ei tullut lainkaan samanlaista, koska ei ollut saatavilla ohjeen mukaisia lankoja ja hommiin oli päästävä heti. En pidä lainkaan päättömistä kuvista sillä ne on kertakaikkiaan kammottavia ajatuksia herättäviä; tuolta on katkaistu kaula. Tässä nyt kuitenkin yksi sellainen kuva. Samoin kokovartalokuva ei saa katketa nilkkojen tai ranteiden kohdalta.

Malli on Dropsin Meringue Bliss Gardigan ja ohje on ilmainen. Minulla oli ohjeista poikkeavat langat: Knitting for Olive Heavy merino ja saman Oliven Soft Silk Merino. Koon kanssa jouduin säätämään, mutta sopivan onnistuin saamaan. Taas päätin, että enää en tee muilla kuin ohjeiden langoilla. Liian raskasta säätöä.

Valkean neuleen jälkeen oli pakko sada värejä! Säkkikangasta löytyi kaapista ja lankoja on yllin kyllin, joten ryhdyin ryjyä ompelemaan. Tarkkaa suunitelmaa ei ole, joten fiiliksen mukaan mennään.

Tein pienen maskotin mosaiikkikirjonnalla pitkästä aikaa. Kuvassa Reino on mennyt lankasilppupurkkiin odottamaan täytettä sisuksiinsa. Leikkaan pieniksi pätkiksi villalangan pätkät ja säilön ne puolentoista litran lasipurkkiin. Niillä on hyvä täyttää muutenkin luonnonkuiduista tehtyjä pieniä maskotteja.

Reino on urheilumiehiä ja hyvässä kunnossa. Ei ole kovin pullukka. Linnut taitavat kohta lähteä muuttomatkalle ja tilalle kaivelen jonkun toisen työn. Tämä tilkkutyö on kesäajan kesähuoneen (lasitettu parveke) seinällä.

Reinolla on pikkuinen ryijysolmuilla tehty tupsuhäntä.

Nämä pienet maskotit sopivat myös "turvaleluiksi" niin lapsille kuin aikuisillekin. Jos (lasta) jännittää tai pelottaa, voi pienen ystävän pitäminen käsissä rauhoittaa. Näille voi myös kertoa huolet, murheet ja salaisuudet.

Tällaisella hökötyksellä en ole aikaisemmin punonut nyöriä, mutta nyt tuli sekin kokeiltua. Välineen mallin piirsin yhden kurssilaiseni omasta läpyskästä ja sain ohjeet kuinka nyöriä punotaan. Kotona askartelin tukevasta pahvista vastaavanlaisen. Ensin tuli hieman löysähköä nyöriä, mutta työ tekijäänsä neuvoo. Lopulta tuli ihan kelvollista ja sen osuuden käytin Reinoon. Nyt hänet voi laittaa roikkumaan vaikka laukkuun. Nyöri näkyy ylläolevissa kuvissa hyvin. Vielä pitää harjoitella värien käyttöä ja erilaisia lankoja. Tämä nyöri on tehty helmilangoilla.

Farkkupaita sai muutaman mosaiikkikirjonnan lisää.

Kiltti koira ja papukaija. En tunne lintujen muotoja kovin hyvin, siksi papukaijasta tuli ehkä liian raskastekoinen. Tuskin pääse lentoon.

Tämä pieni, ehkä reilun metrin korkuinen mänty on yksi lähistön kauneimmista puista. Ja ympäri vuoden.

Syystie on jo ihan syksyisen näköinen.

Aurinkoisia syyspäivä!

huiveja, humpuukia ja herkkuja

Tein tuossa jokin aika sitten ystävälle tämmöisen kukkakranssin oveen ja innoissani tein vielä itsellekin. Mielikuvittelin, että virkkaan kauniita perhosia liitelemään kukkiin, mutta niistä tuli niin kömpelöitä ja rumia, ettei niitä missään nimessä olisi voinut laittaa kransseihin. Aivan kauheita.

Vaan kävipä tuuri! Eilen illansuussa polkaisin vauhdilla Pukinmäkeen Weisteen pop up myyntiin ja siellä oli tuollaisia söpöjä eri värisiä perhosia. Virittelin niitä kranssiin lisäkoristeiksi.

 

Edelleen jokin aika sitten olin Malmitalolla katsomassa Paholainen pukeutuu Pradaan kakkosen ja siellä oli myös Taito shop lankoineen ja Hertta-huivin ohjeineen. Ohje kuului leffan hintaan, langat olin ostanut ennakkoon Lankamaailmasta. Katsopa tarkkaan tuota reunaa, siinä on icordia muistuttava reunus. Siisti ja nätti.

Hertta-huivia oli kiva neuloa, sopivan pieni työ. 

Alkuun oli haastetta tuon piparkakkureunan kanssa, mutta tarpeeksi kun teki virheitä, niin alkoi sekin sujua.

Tein sitten innostuksen vallassa toisenkin huivin. 

Huivin levein- eli keksikohta asetetaan kaulalle ja päät kietaistaan niskan takaa eteen solmittavaksi. Neulottu kahdella langalla, toinen jotain mohairia ja tuossa vedenvärisessä toisena lankana on Hjertegarnin lana cottonia, 50% merinoa, 50% puuvillaa. Toisen lankaa en muista, se löytyi omasta kopasta.

Weisteellä oli vaikka mitä ihanaa! Olin siis polkupyörällä, joten ostokset jäivät pieniksi. Vai jäivätkö sittenkään?

Sieviä kaappeja ja hyllykköjä ja hyvin edulliseen hintaan.

Tänään käytiin saaressakin. Minulla ja Sulolla eka kerta mökillä tänä kesänä ja molemmat nautittiin!

Sulo hieman riehakkaammin kuin minä, joka heilutteli haravaa ja välillä heittelin Sulolle palloja ja frisbeetä.

Fillarilla pääsee sukkelasti paikasta toiseen. Kun tultiin kotiin, polkaisin radan toiselle puolen Raparperitaivaaseen!  Tähän pieneen kioskiin maksetaan se, mitä aikoo nautiskella.

Heti portin pielestä olisi saanut ottaa lainaksi hevosen, mutta en arvannut lähteä ratsaille, kun mielessä oli ottaa hieman juotavaa ja syötävää. Moni siellä ratsasti, myös aikuiset.

Ja jos ollaan Raparperitaivaassa, on itsestään selvää ottaa raparperipiirakkaa ja vaniljakastiketta sekä kupponen kahvia. Tämä on siis sellainen ihana kahvila, avoinna kaksi kertaa vuodessa, omakotitalon pihalla. Tarjolla on vaikka mitä herkkuja omatekemästä limonaadista muurikkalettujen kautta kakkuihin ja piirakoihin. Ja kahvit juodaan posliineista, kuin myös herkut. Taustalla soi nauhalta elävä musiikki eli se on nauhoitettu paikalla aikaisemmin. Kivaa kotimaista iskelmää kiratalla säestettynä ja hauskoja peiniä lisäyksiä sanoituksissa.

Aurinkoisia ja tuomentuoksuisia päiviä!

Vaatteita ommellen ja neuloen

 Ostin joskus Kaffe Fassetin kala-kankaan taustaksi johonkin tilkkutyöhön, mutta en sitten ole sitä käyttänyt mihinkään. Ehkäpä siksi, että mikkään tilkkupeitto ei ole valmistunut siihen pisteeseen, että olisi taustaa vailla! Tarkemmin sanottuna en ole saanut hankittua välivanua, se minulta puuttuu. Eipä mitään, ihastelin kangasta niin kovasti, että se alkoi silmissä muuttua paitapuseroksi. 

Ja niinpä siitä sitten täytyi se pusero ommella.

Kuva on otettu eilen illalla, joten se on hieman tumman sävyinen.

Tässä värit ovat lähempänä totuutta. Ensin laitoin typerän väriset muovinapit, kun muitakaan ei varastoistani löytynyt. Sittemmin kävin keskustassa nappikaupoilla. Metallinappeja alun alkaenkin himoitsin käyttää ja ne sopivatkin tähän erittäin hyvin. 

En ole aikoihin tehnyt paitapuseroa ja täytyi tarkasti lukea ohjetta, kuinka hihan halkiot tehdään. Ohje on Suuri Käsityö-lehden vuoden 2024 numerosta 2. Ohjeessa on helmat pyöristetty, mutta minä suoristin ja hieman lyhensin puseron pituutta. Se oli outoa, koska pitkänä ihmisenä yleensä lisään kaikkiin kaavoihin pituutta ainakin semmoiset 5 senttiä!

Taakse tuli laskokset väljyyttä antamaan. Kovin hyvin ne ei näy, mutta ovat tuossa kalapariskunnan alapuolella. Minulle tulee tästä kankaasta hieman mieleen jotkut marimekon kuosit. Kaikkinensa paidasta tuli oikein onnistunut ja jo olen kaivellut kangasvarastoja tehdäkseni toisenkin paitapuseron.

Vihdoin sain villatakin viimeisteltyä ja hankittua napit. Kaulukseen en ole tyytyväinen ja saatan sen jonain sopivana hetkenä purkaa ja tehdä toisin. 

Tässä kuvassa värit ovat oikeat. Ruskeat (3 eri sävyä) ovat kesällä mökillä värjätty lepän edellisen vuoden kävyillä. Tummin on ensimmäinen liemi ja sen jälkeen toinen ja kolmas liemi. Turkoosi-viher-sininen on värjätty tarhakäenkaalilla. Luonnonvalkoista en ole värjännyt :D millään. Pidän näistä väreistä kovasti! Villatakki on neulottu ylhäältä alas ympyränä ja steekattu auki. Melkolailla onnistunut ensimmäiseksi tällä tavalla tehdyksi vaatteeksi, erityisesti, kun tarvitsin villatakkia!

Siskolle olen ommellut muutaman kangaspuseron/tunikan. Tästä samaisesta kankaasta olen aikoinaan tehnyt hänelle mekon ja kangasta jäi vielä tähän puseroon ja vielä johonkin muuhun. 

Kangas on afrikkalaista ja yläkuvasta siitä ei oikein tahdo saada mitään tolkkua, mutta tässä kuvio selkeänä.

e

Toinen siskolle tekemistäni puseroista on saman suunnan kankaista. Kangas näytti niin erikoiselta, että jouduin miettimään miten saan siitä jotenkin järkevän oloisen vaatteen. Kuvassa sivuilla tummana näkyvät kohdat ovat todellakin mustia.

Tässä kuvassa näkyy tuo musta hyvin. Juuri nämä mustat pistivät miettimään, miten kangasta käytän. Onneksi sitä oli ja on yhä edelleen niin reilusti, että ei ollut pelkoa kankaan loppumisesta.

Helmaan otin kankaan toisesta reunasta hieman toisella tapaa raidoitettua kanngasta ja laitoin sen pystyyn. Helmaan tein taskut ja leikkasin kankaan niin, että kankaassa olleet pyöreät merkit tulivat näkyviin. Kankaan värit ovat tässä oikeat eli melko kirkkaat. 

Tästä tuli niin kiva, että teen myös itselle jotain. Olen siis saanut tuota samaista kangasta tuliaiseksi ja sitäkin on oikein riittävästi.

Kiitos ja moikka!

Mukavaa talvista viikonloppua!