Villaa ja intian puuvillaa

 

Tervehdys!

Pieniä kukkaroita ihan tilaustyönä. Nämä ovat kooltaan sellaisia, joihin mahtuu useita kortteja. Tuo alemman kukkaron kangas on niin ihanaa ja sitä oli vain pieni pala. Olen sitä säilönyt johonkin tärkeään ja tässä se tärkeä nyt on.

Tämä Hailuotolainen Tikkurineule eli luotolainen on ollut ikuisuusprojekti, mutta vihdoin sain sen valmiiksi. 

Paidassa on kiinnostavia yksityiskohtia kuten selkäpuolen levennykset ja nämä kuvassa näkyvät hihojen kavennukset kyynärpäiden kohdilla.

Olalla on nappirivistö. Niiden alla olan kohdalla oli myös mielenkiintoisesti virkattava osuus. Se sujui helposti, jos osasi virkata myös vasemmalla kädellä. On todella lämmin paita, tein sen Pirtin kehrääämön karstalangasta.

Ja heti perään kesäkolttu! 

Kankaan, intianpuuvillaa,  ostin Tampereen reissulta Taitojamit nimisestä kaupasta. Olen tämän mekon myötä hieman ihastunut punaiseen, joten odotan innolla sopivia kelejä. Mekossa on taskut sivusaumoissa. Taskuton mekko on ihan turha vaate.

Malli on vuoden 2024 Suuresta Käsityölehdestä numerosta 6-7. Siinä on erikoisuutena tuo, että takakappale tulee sivuilta eteen ja vain takakappaleessa on rimpsuhelma. En ole koskaan ollut mikään rimpsumekkotyttö, mutta ajat muuttuvat ja nyt yritän olla kuin kotonani tuossa mekossa.

Hauskan mallinen pussukka vaati kyllä ajatustyötä! 

Kankaat ovat kaikki Marimekkoa. Tämä pussukka paljastuu todella suurisuiseksi! Yhdellä silmäyksellä näkee sisällön. Kiva pussukka pienien neule- tai kirjontatöiden säilyttämiseen.

Kissaihmiselle sopiva läpyskä vetoketjun päässä.

Myös tämä pussukka on tehty Marimekon kankaista.

Kesäinen pikkuliina vaikkapa pihapöydälle. Sitten, kun siellää tarkenee istua.

Serkkuni äidin edesmenneen siskon kansallipuvun hame oli jo melko kulunut, mutta serkkuni pyysi minua tekemään siitä äidilleen olkalaukun. Laukku on muisto rakkaasta siskosta. Tuin kangasta ohuella lakkuhuovalla, jota tikkasin pystyraitojen mukaisesti tukemaan vanhuskangasta.

 Asuun kuuluneista taskuista toinen pääsi laukun kylkeen.

Ompelin sen kiinni niin, että taskun tausta toimii taskuna.  Alkuperäinen tasku on niin matala, ettei siinä oikein voi nenäliinaa kummempaa säilyttää. 

Sisäpuolella on yksi sivutasku vaikka kukkarolle ja kännykälle. 

Ostin uudet farkut, vaikka ne olivat minulle lyhyet. Ajattelin, että kyllä minä jotain keksin. Ja keksinkin. Kotona leikkasin miehen farkkujen lahkeista sopivat pätkät ja ompelin ne jatkoiksi omiini. Selvennykseksi, mieheni ei nyt kulje pohjemittaisissa farkuissa, vaan olin saanut nämä häneltä "omiin hommiini".

Mukavaa kevään odotusta! Minä lähden huomenna hulmuttelemaan mekkojen helmoja Italiaan! Siellä on kuulemma ihan mekkokelit!

Arvonta ja trikoo-ompelua

 

Minulla oli sopivan kokoinen pala Marimekon unikkoa vuodelta 1965. Kyllä tämä kangas on tuoreempaa, mutta Maija Isola on tuolloin suunnitellut sen.Palasta syntyi sopiva kauppakassi.

Jos sinua hieman ärsyttää joku ystäväsi, joka lähtee käsiä heilutellen kauppaan, eikä käsissä roiku kauppakassia, voit osallistua arvontaan. Tai jos vaikka olet ärsyyntynyt itseesi, kun ostat toistuvasti muovikassin, niin voit ilmiantaa itsesi ja osallistua arvontaan pelkkänä itsenäsi. 

Arvonnan säännöt:

Ilmianna itsesi ja muovipussikaverisi kommenttikenttään 20.12.25 klo 20:00 mennessä. Jos et pysty kommentoimaan tämän postauksen kommentteihin ja olet FB:ssä, voit vastata myös siellä olevaan postaukseeni. Tämä on ihan minun oma arvontani, eikä siihen ole osallisina mikään muu taho.

Ompelin vuosi sitten, tai niillä main, tuon vihertävän ja ruskean t-paidan ja kankaan laatu oli niin hyvää, että tämän vuoden Käsityömessuilta Tampereelta ostin lisää Hieno Stylen trikoita, nyt valkoisen ja tuon beigen. Kaksi t-paitaa lisää tähän laatukankaiden sarjaan.

Siinäpä ne nätisti päällekäin. Sininen kyllä puuttuu, ehkä ensi vuonna on sen vuoro!

Vaatteita ommellen ja neuloen

 Ostin joskus Kaffe Fassetin kala-kankaan taustaksi johonkin tilkkutyöhön, mutta en sitten ole sitä käyttänyt mihinkään. Ehkäpä siksi, että mikkään tilkkupeitto ei ole valmistunut siihen pisteeseen, että olisi taustaa vailla! Tarkemmin sanottuna en ole saanut hankittua välivanua, se minulta puuttuu. Eipä mitään, ihastelin kangasta niin kovasti, että se alkoi silmissä muuttua paitapuseroksi. 

Ja niinpä siitä sitten täytyi se pusero ommella.

Kuva on otettu eilen illalla, joten se on hieman tumman sävyinen.

Tässä värit ovat lähempänä totuutta. Ensin laitoin typerän väriset muovinapit, kun muitakaan ei varastoistani löytynyt. Sittemmin kävin keskustassa nappikaupoilla. Metallinappeja alun alkaenkin himoitsin käyttää ja ne sopivatkin tähän erittäin hyvin. 

En ole aikoihin tehnyt paitapuseroa ja täytyi tarkasti lukea ohjetta, kuinka hihan halkiot tehdään. Ohje on Suuri Käsityö-lehden vuoden 2024 numerosta 2. Ohjeessa on helmat pyöristetty, mutta minä suoristin ja hieman lyhensin puseron pituutta. Se oli outoa, koska pitkänä ihmisenä yleensä lisään kaikkiin kaavoihin pituutta ainakin semmoiset 5 senttiä!

Taakse tuli laskokset väljyyttä antamaan. Kovin hyvin ne ei näy, mutta ovat tuossa kalapariskunnan alapuolella. Minulle tulee tästä kankaasta hieman mieleen jotkut marimekon kuosit. Kaikkinensa paidasta tuli oikein onnistunut ja jo olen kaivellut kangasvarastoja tehdäkseni toisenkin paitapuseron.

Vihdoin sain villatakin viimeisteltyä ja hankittua napit. Kaulukseen en ole tyytyväinen ja saatan sen jonain sopivana hetkenä purkaa ja tehdä toisin. 

Tässä kuvassa värit ovat oikeat. Ruskeat (3 eri sävyä) ovat kesällä mökillä värjätty lepän edellisen vuoden kävyillä. Tummin on ensimmäinen liemi ja sen jälkeen toinen ja kolmas liemi. Turkoosi-viher-sininen on värjätty tarhakäenkaalilla. Luonnonvalkoista en ole värjännyt :D millään. Pidän näistä väreistä kovasti! Villatakki on neulottu ylhäältä alas ympyränä ja steekattu auki. Melkolailla onnistunut ensimmäiseksi tällä tavalla tehdyksi vaatteeksi, erityisesti, kun tarvitsin villatakkia!

Siskolle olen ommellut muutaman kangaspuseron/tunikan. Tästä samaisesta kankaasta olen aikoinaan tehnyt hänelle mekon ja kangasta jäi vielä tähän puseroon ja vielä johonkin muuhun. 

Kangas on afrikkalaista ja yläkuvasta siitä ei oikein tahdo saada mitään tolkkua, mutta tässä kuvio selkeänä.

e

Toinen siskolle tekemistäni puseroista on saman suunnan kankaista. Kangas näytti niin erikoiselta, että jouduin miettimään miten saan siitä jotenkin järkevän oloisen vaatteen. Kuvassa sivuilla tummana näkyvät kohdat ovat todellakin mustia.

Tässä kuvassa näkyy tuo musta hyvin. Juuri nämä mustat pistivät miettimään, miten kangasta käytän. Onneksi sitä oli ja on yhä edelleen niin reilusti, että ei ollut pelkoa kankaan loppumisesta.

Helmaan otin kankaan toisesta reunasta hieman toisella tapaa raidoitettua kanngasta ja laitoin sen pystyyn. Helmaan tein taskut ja leikkasin kankaan niin, että kankaassa olleet pyöreät merkit tulivat näkyviin. Kankaan värit ovat tässä oikeat eli melko kirkkaat. 

Tästä tuli niin kiva, että teen myös itselle jotain. Olen siis saanut tuota samaista kangasta tuliaiseksi ja sitäkin on oikein riittävästi.

Kiitos ja moikka!

Mukavaa talvista viikonloppua!