Marle
maanantai 16. toukokuuta 2022
Kisakallion tilkkumaraton
maanantai 25. huhtikuuta 2022
Luovasti kudottu
Kevään viimeisellä kurssilla oli luovaa kudontaa ja se oli enemmän minua kuin se edellinen tarkka kudonta. En voi sanoa olevani suurpiirteinen, mutta pirtapuukudonta oli turhan tarkkaa ja hidasta.
Tällainen siitä sitten tuli! Hapsut leikkasin tahallaan vinoon. Tällaisessa työssä voi kaikki mokat muuttaa tarkoituksella tehdyiksi ja siitä minä pidän! Ja pidän kyllä tästä työstäkin.
torstai 7. huhtikuuta 2022
Kässäkoulun keramiikkaa
Taito Etelä-Suomen aikuisten käsityö ja suunnittelukoulussa oli vuorossa keramiikka. Vietimme muutaman viikonlopun Tapanilassa sijaitsevan Steniuksen Erkin savipajassa. Opettajana oli Ritva Tuominen, joka tekee itse ihania dinosuaruksia. Olen joskus vuosia sitten ostanut häneltä muutaman dino-tuotteen.
keskiviikko 23. helmikuuta 2022
Kudontaa ja neulontaa
Taito Käsityö- ja muotoilukoulun kevään ensimmäinen kurssi sisälsi Pirtapuukudontaa. En ollut ollenkaan innostunut, että jihuu, nyt päästään kutomaan! Alkutouhujen jälkeen, kun pääsi kutomaan, tilanne olikin jo toinen!
perjantai 17. joulukuuta 2021
No onkos tullut kesä nyt talven keskelle... #kässäjoulukalenteri
Tämä on Käsityöblogit FB ryhmän joulukalenteriin liitetty postaus, luukku 17 ja edellisen luukun 16 postaus löytyy
blogista Knitgrammer
ja luukku nro 18
Muut luukut ja paljon muuta löytyvät
Huomasin, että työkaverilla oli käsityöpussukkana muovipussi. Minua sellainen alkoi heti kauhistuttaa! Päätin, että teen hänelle joululahjaksi kankaisen kässäpussukan. Nautin aina, kun keksin jonkun kohteen, jolle voin tehdä tarpeellisen tavaran. Itsellä on yksi jos toinen pussukka ja aina on kiva kokeilla uutta mallia tai ideaa, mutta eihän yksi ihminen mahdottomia määriä kässäpussukoita tarvitse! Siksi on kiva saada kiinni jokui muovipussin käyttäjä ja saada hänestä kohde seuraavalle työlle.
Minulla oli viimeisellä kerralla tilkkukursin aiheena EPP eli English Paper Piecing ja samalla tekniikalla toteutin kässäpussin.
torstai 25. marraskuuta 2021
tähtiä ja tuftausta
Kankaat on nyt olleet hieman sivuroolissa kaikkien muiden materiaalien vietyä aikaani. Muutaman mekon olen tehnyt ja yhden pipon. Tampereen käsityömessujen paluumatkalla oli reissukaverillani kiva neulatyyny ja sellaista minäkin sitten aloin tehdä. Käsinompelu on kivaa ja rauhoittavaa. Sellaista hidastelua.
Tykkään hidastelusta.
Toisesta neulatyynystä tein rannemallin. Vuosia sitten, kun olimme Syyrinki-killan kanssa käymässä Virossa tilkkutaiteilija Marja Matisseenin luona, ostin häneltä vastaavanlaisen neuliksen. Tykkäsin siitä kovasti ja käytin ahkerasti. Sitten kuminauha löpsähti kokonaan. Kuitenkin ommellessa tikin tieltä napatut neulat iskin ranteeseen. Oli jäänyt niin lihasmuistiin, että neula pois työstä ja ranteeseen. Aikani rei'itettyä vasenta rannetta, alkoi viesti mennä aivoihin ja neulat pöydälllä olevaan neulatyynyyn.
x o x o x o x o x
Villalankojen kanssa olen puuhannut, mutta puikoilta ei ole valmista syntynyt. Sen sijaan olen purkanut kirjoneuleisen villapaidan. No ei se ihan valmis ollut, helmaa ja hihoja vailla. Kalina Malina ei sitten tuntunutkaan omalta. En ole koskaan purkanut niin paljoa. Nyt on kasa suttuista lankaa.