Valkeaa ja heti perään värejä

 Syyskuu vilahti ohi ihan tuosta vaan. Kuvitelma, että aika kuluu nopeammin kuin ennen, ei pidä paikkaansa. Minä vaan olen tullut hitaammaksi!

Elokuussa Lappeenrannan tilkkuilu tapahtumassa näin ystävälläni Tarjalla ihanan neuletakin ja sain linkin ohjeeseen. Minun neuleesta ei tullut lainkaan samanlaista, koska ei ollut saatavilla ohjeen mukaisia lankoja ja hommiin oli päästävä heti. En pidä lainkaan päättömistä kuvista sillä ne on kertakaikkiaan kammottavia ajatuksia herättäviä; tuolta on katkaistu kaula. Tässä nyt kuitenkin yksi sellainen kuva. Samoin kokovartalokuva ei saa katketa nilkkojen tai ranteiden kohdalta.

Malli on Dropsin Meringue Bliss Gardigan ja ohje on ilmainen. Minulla oli ohjeista poikkeavat langat: Knitting for Olive Heavy merino ja saman Oliven Soft Silk Merino. Koon kanssa jouduin säätämään, mutta sopivan onnistuin saamaan. Taas päätin, että enää en tee muilla kuin ohjeiden langoilla. Liian raskasta säätöä.

Valkean neuleen jälkeen oli pakko sada värejä! Säkkikangasta löytyi kaapista ja lankoja on yllin kyllin, joten ryhdyin ryjyä ompelemaan. Tarkkaa suunitelmaa ei ole, joten fiiliksen mukaan mennään.

Tein pienen maskotin mosaiikkikirjonnalla pitkästä aikaa. Kuvassa Reino on mennyt lankasilppupurkkiin odottamaan täytettä sisuksiinsa. Leikkaan pieniksi pätkiksi villalangan pätkät ja säilön ne puolentoista litran lasipurkkiin. Niillä on hyvä täyttää muutenkin luonnonkuiduista tehtyjä pieniä maskotteja.

Reino on urheilumiehiä ja hyvässä kunnossa. Ei ole kovin pullukka. Linnut taitavat kohta lähteä muuttomatkalle ja tilalle kaivelen jonkun toisen työn. Tämä tilkkutyö on kesäajan kesähuoneen (lasitettu parveke) seinällä.

Reinolla on pikkuinen ryijysolmuilla tehty tupsuhäntä.

Nämä pienet maskotit sopivat myös "turvaleluiksi" niin lapsille kuin aikuisillekin. Jos (lasta) jännittää tai pelottaa, voi pienen ystävän pitäminen käsissä rauhoittaa. Näille voi myös kertoa huolet, murheet ja salaisuudet.

Tällaisella hökötyksellä en ole aikaisemmin punonut nyöriä, mutta nyt tuli sekin kokeiltua. Välineen mallin piirsin yhden kurssilaiseni omasta läpyskästä ja sain ohjeet kuinka nyöriä punotaan. Kotona askartelin tukevasta pahvista vastaavanlaisen. Ensin tuli hieman löysähköä nyöriä, mutta työ tekijäänsä neuvoo. Lopulta tuli ihan kelvollista ja sen osuuden käytin Reinoon. Nyt hänet voi laittaa roikkumaan vaikka laukkuun. Nyöri näkyy ylläolevissa kuvissa hyvin. Vielä pitää harjoitella värien käyttöä ja erilaisia lankoja. Tämä nyöri on tehty helmilangoilla.

Farkkupaita sai muutaman mosaiikkikirjonnan lisää.

Kiltti koira ja papukaija. En tunne lintujen muotoja kovin hyvin, siksi papukaijasta tuli ehkä liian raskastekoinen. Tuskin pääse lentoon.

Tämä pieni, ehkä reilun metrin korkuinen mänty on yksi lähistön kauneimmista puista. Ja ympäri vuoden.

Syystie on jo ihan syksyisen näköinen.

Aurinkoisia syyspäivä!

Tilkkukonferenssi ja uutta opppimassa

 Jokunen viikko sitten vietettiin Tilkkukirurgien kanssa mukava viikonloppu Lappeenrannan kanavan varrella sijaitsevassa Kanavan Onnissa.

Olimme siellä jo toista kertaa, mitä sitä paikkaa vaihtamaan, jos talo on kuin luotu tilkkuilijoiden viikonloppuun. Kanavaa pitkin kulkee yksi risteilyalus, Camilla. 

Tarpeeksi pitkälle pöydälle mahduimme koneinemme ja ompelu sujui.

Vahvuuteemme on kuulunut tämä söpö Mila-koira, joka matkustaa Suomeen kesänviettoon Saksasta. Hän ei ole juuri kiinnostunut kankaista tai ompeluhommista, mutta emäntäänsä ei tahdo päästää silmistään.

Tein muutaman pussukan vanhasta suomalaisesta kankaasta.

Instasta tuli vastaan tämmöinen kiva kolmion mallinen minipussukka. Olihan sellaista kokeiltava.

Hieman koneompelua, mutta enemmän käsinompelua. Tässä voi säilyttää vaikka silmukkamerkkejä.

Nyöristä vetämällä pussukan saa suljettua.

Teijan tekemisestä innostuneena ompelin nämä blokit. En tiedä, miten jatkuu ja mitä näistä tulee.

Paikallinen taiteilijaystävämme kävi pyynnöstämme näyttämässä teoksiaan ja ihastelimme hänen taitojaan. Kannattaa seurata instassa @tarja.hasa 

Kotipuolessa olen ilmoittautunut Taito Etelä-Suomen Seniori Käsityöklubiin. Kamalan mukavaa! Käsityökurssit on niin kivoja, mukavia ihmisiä ja on ilo oppia uutta! 

En ole koskaan tehnyt makrameeta. Solmuja on aikaisemmin syntynyt veneen köysiin. Onneksi ei elämässä ole ollut suuria solmuja.

Minun ryhmä kokoontuu Tapanilan kylätalolla jonne on lyhyt matka, pyörällä hujautan sen alle 10 minuutin. Meidän ohjaaja on Taitokeskus Hyvinkään Hanna Karesjoki.

Ohjeen seuraaminen on vaatinut tarkkuutta ja purkamaankin olen joutunut. Tästä syntyy pannun alunen, ainakin ohjeen mukaan.

Tein siskolle kolme lippusta, siis ei lippistä vaan lippusta. Siinä vauhdissa tein itelle tämän Pentikin Kardemumma kankaisen lippuksen. Sain tuon ihanan kultaisennoutajan kuvan Lappeenrannassa Teijalta, jolla on kangas täynnä toinen toistaan hauskempia kuvia. Tämä on virallinen Sulon talutuslakki.

Opistojen kurssit alkavat pääasiassa ensi viikolla, mutta minun ensimmäinen kurssi-ilta on jo huomenna Espoon työviksessä mosaiikkikirjontaa opettaessa. Helsingin opistoissa Etelä-Helsingin kansalaisopistossa seuraavilla kursseilla on tilaa: https://uusi.opistopalvelut.fi/etko/fi/course/6099 boro

https://uusi.opistopalvelut.fi/etko/fi/course/6100 tilkkutyöt

https://uusi.opistopalvelut.fi/etko/fi/course/6101 kawandi

https://uusi.opistopalvelut.fi/etko/fi/course/6102 kirjonta (kasvot)

Kalliolan kansalaisopistossa:

https://opisto.kalliola.fi/kurssit/kadentaidot/ riehakas ryijy

Kaikki kurssit ovat korkeintaan viiden kerran kursseja.

kesämuistoja Kurssaaresta ja pieniä kässäjuttuja

 Kesä on hujahtanut jo elokuun puolelle, mutta onneksi ilmat ovat vielä mukavan lämpimiä. En pidä mistään kuumasta muualla kuin saunassa. 

Kuressaaren kurssiviikko oli ihana! Oppilaat ihan huippuja, innostuneita, taitavia  ja ahkeria. Meillä oli siellä hyvät ilmat, joten illalla oli kiva kävellä ja katsella paikkoja. 

Kurssaaren houkuttavin kauppa oli tämä Longapood!

Tätä laukkua kävin ihailemassa monta kertaa ja niinhän siinä kävi, että ostin sen! 

Laukkua oli tarjolla myös tummanruskeana, mutta minä valitsin vaalean.

Laukku aukeaa näin hauskasti, joten sisältö on siinä hyvin saatavilla.

Samasta kaupasta ostin myös laukussa näkyvän langan. 

Talven kylmiä lattioita vastaan ihanan pehmoiset lammastohvelit.

Toinenkin lankakerä tuli ostettua kauniiden värien vuoksi. Tuota sinisävyistä lankaa ostin ihan kaksi kerää á 150 gr.

Kuressaaren Piispanlinna on todella mahtava! 

Lauantai-iltana siellä esitettiin ooppera Reinin kulta. En ollut katsomassa, mutta uutisissa näytettiin hieman ja erityisesti hienoa allasta, josta merenneidot polskahtivat välillä laulamaan osuutensa.

Vuokrasimme Marjan kanssa polkupyörät (Helkaman Ilonat!) ja poljimme 10 kilometrin päähän Mändjalan uimarannalle. Hienoa hiekkaa ja kirkasta vettä.

Yksi teema kurssilla oli Muhun kirjonta ja minä tein kurssilaisten kanssa oman kirjonnan. Harmi, että kuva on kallellaan, sen pitäisi olla pystyssä.

Tässä välityönä tein muutaman rannekorun.

Rannekoruun tarvitaan nyöriä, nappi ja mieleisiä puuvillalankoja.

Minulla on runsaasti kukkakransseista jääneitä lankoja.

Sain kummipojalta erikoisen tehtävän. Hän toi Bentleyn reippaan kokoisen "lompakon", josta hän toivoi minun tekevän golfkisoissa käytettävälle kenttälehtiölle kannet. Kun en itse ole koskaan golffannut, en juuri näistä jutuista mitään ymmärrä!

Siinä se lehtiö nyt on uusissa kansissa.

Myös mosaiikkikirjonta kuului kurssiohjelmaan. Oppilaat tekivät hienoja töitä ja minä nysväsin tämän kalan kanssa monta tuntia. Kyseessä on Saarenmaan erikoisuus, nokkakala. Värit ovat Viron lipusta ja annoin tämän Kurssille.com´n Klarika Sander-Komulaiselle kiitokseksi, että järjestää näitä superkivoja kursseja.

vaatteita itselle, parsintaa ja Tallinnan tuliaisia

 Minulla on ollut mustaa puntoa jo ehkä vuoden päivät ja vihdoinkin kangaspala muuttui housuiksi! Malli on Suuri Käsityölehden numerosta 3/2023. Mallilla ei ollut mitään muuta nimeä kuin housut, mutta nämä ovat minulle Mukavuus-housut. Ihan kuin verkkarit, mutta siistimmät versiot.

Punto on mukava materiaali, ei juuri rypisty ja laskeutuu mukavasti. Housut näyttävät jalassa siisteiltä suorilta housuilta. Todellisuudessa vyötäröllä on kuminauha ja vetoketjuhalkio on huijausta. Nappikin olisi pitänyt laittaa, mutta en laittanut.

Minulla on ompelukoneen ja saumurin lisäksi peitetikkikone, peittari, mutta vasta nyt otin sen käyttöön! Aivan ihana masiina, niin hiljainen äänikin.

Puseron kankaan ostin tämän kesän ommel-tapahtumasta Hyvinkäältä kaupasta nimeltään Tiny Bird´s Fabrirics. Kaavat ovat Suuri Käsityö lehdestä numero 8/2024. Tosin hihat hieman muokattuna, samoin helmasta en tehnyt niin leveää. 

Ihastuin malliin niin, että tein kolme likimain samanlaista! Hihojen pituuteen vaikutti kankaan määrä. Kahden vasemmanpuoleisen puseron kankaat olen ostanut muutamia vuosia sitten Salapakasta, silloin kun se oli vielä Katariinankadulla.

Alla olevasta kuvasta näkyy paremmin kankaiden kuosit ja värit. Nehän on ihanat!

Ja sitä ei koskaan tiedä, koska lapasia tarvitaan! Tytär on ostanut nämä tumput Tallinnan joulutorilta ehkä parikymmentä vuotta sitten. Rakkaat tumput on moneen kertaan parsittu ja nyt oli reikä, jollaista en ole ennen lapasessa nähnyt. Vasemman puoleinen kämmen oli ihan auki, ns avokämmen. Tumput ovat kaksinkertaiset ja sisusta oli vielä ehjä. Nyt on taas reiät ummessa, ainakin toistaiseksi.

Samainen tytär oli jokin aika sitten Tallinnassa ja toi minulle sieltä tämän ihanan vihreän keraamisen talon. Keräilen pieniä taloja, ne on niin söpöjä.

Pyysin häntä tuomaan jonkun käsityö- tai sisustuslehden. Sain molempia ja käsityölehtiä kaksin kappalein. Toisessa on neuleohjeita ja toisessa vaateompelua. Kiinnostavaa!

Oikein leppoisia kesäpäiviä!

Sunnuntaina lähden viikoksi eteläiseen naapurimaahamme ja siellä Saarenmaan Kuressaaseen.

Kalateema jatkuu

 Kalakassissa täytyy olla kala, josta vetoketju avataan.

Kala on kirjottu mosaiikkikirjonnalla.

Kiinnitin tämän sintin tuollaisella metallirenkaalla vetoketjun lukkokappaleeseen.