sunnuntai 27. lokakuuta 2019

villan aika


Pakkaset lähestyy, oletko valmis?

Saatuani lahjaksi Anna Bergmanin kirjan tantulltussvantar, tiesin ensivilkaisun jälkeen, mitkä vanttuut teen ensimmäiseksi. Puikot piti saada vapautetuksi tumppuja varten ja sukkien teko sai siitä vauhtia. On oikein hyvä, että en omista useita 2,5 sukkapuikkoja!



Nämä oli tv-sukat eli tein, jos katsoin telkkaa. Hitaasti eteni.


Sukat jalkaan ja tumput puikoille.


Kirjassa on 24 ihanaa lapasmallia ja näiden tilkkupeittoa muistuttavien tumppujen nimi on Eva.



Kun en osannut päättää, teenkö vihreät vai punaiset peukalot, tein molemmat. Ja tietenkin niin, että punainen on vasemman käden lapanen ja vihreä oikean. Tiedätkö miksi?


Langat ovat Filcolanan arwettaa. Kivat oli neuloa, vaikka neuloinkin ruotsiksi. Siksi varmaan hieman hitaampaa. Nyt ei sormia palella, aika lämpimät ovat, kun kaksi lankaa on koko ajan työn mukana.


Olen onnekas, koska tyttäreni Laura on taitava piirtäjä. Siksi minulla on ilo saada näin hienoja, personoituja kortteja. Hänen valokuvauksien lahjakortit ovat myös käsityötä ja toiveiden mukaan tehtyjä. 
Ihanaa päästä Haikkoon yöpymään, kylpylään, kuntosalille, illallistamaan ja hoitoihin! 


Melkeinpä unohtui tämä nurinpäin-kuva. 
Kieltämättä pääteltävää oli reippaasti, mutta tällaiseen olen räsymattosukkien kanssa tottunut.

Aurinkoista viikkoa sinulle!


keskiviikko 16. lokakuuta 2019

lisää boroa

Hyvissä ajoin, ennen kuin pohjoisen porot lähtee liikkeelle, valmistui etelän boro. Melkein kaksi päivää sitä olen tässä katsellut ja nyt näytän teillekin.



Tässä boro on lähdössä ensimmäistä kertaa ulos. 


Boro-kirjonnan tekeminen on niin koukuttavaa, että heti tekisi mieli tehdä toinenkin veska. Kankaita kyllä piisaa ja lankoja.


Takapuolella kankaat ovat tällaisessa asetelmassa. Japanilaisten lisäksi ujutin mukaan hieman farkkua ja afrikkalaista indigoa.
Laukku on 22,5 cm korkea, ylhäältä saman verran leveyttä ja pohja on 6,5 cm leveä. Aika passeli pikkulaukku.
Pohjassa on ohut laukkuhuopa, reunoissa ei. Tikkaukset pohjakankaaseen tukevoittaa vartaloa sopivasti.


Vuoriin laitoin molemmille sivuille taskut ja avainnauhan, tietenkin. Mikäs se sellainen veska on, jossa ei avainnauhaa ole!
Laukkujen sisuskuvat ovat minulla aina ihan omaa luokkaansa! Aivan järkyttäviä!


Ei katsota sisuksia yhtään pidempään, katsotaan vaikka kivoja ristin muotoisia pistoja. Laukun mallin bongasin pinterestistä ja kuvassa oli myös tuo D-rengas. Tein senkin, vaikka käyttötarkoitus on ainakin vielä hämärän peitossa. Voi olla, että jonain päivänä koen ahaa-elämyksen ja laitan siihen roikkumaan sitä mitä pitääkin! Tuota elämystä odotellessa kuljen pelkän D-renkaan kanssa. No heijastimen nyt ainakin voisi laittaa, mutta jotenkin se pilaa tuon julkisivun. Ehkä tuo läpyskä renkaineen on vain semmoinen tyylikäs yksityiskohta.





torstai 10. lokakuuta 2019

borot

Ilmat kylmenee, illat pimenee ja joulu lähenee. 
Tumput on melkein valmiit ja seuraavia jo mietiskelen.
Hieman ompeluhommiakin olen tehnyt.

Kurssille malliksi kaksi boro-työtä malliksi ja innostukseksi.



Kaksi palasta ja ei paljoa vaadi arvatakseen mitä näistä syntyi!


Toisesta tuli pussukan toinen puoli ja...


toisesta toinen puoli.



Oli oikein kiva tehdä tätä, tosin sormet tuli melkein kipeiksi, kun paikoitellen oli paksua ja neula meni nihkeästi läpi. Lankana käsinkirjontalanka, joko yhdellä tai useammalla säikeellä.


Toisesta mallista tein paikkaversio.


Sinisävyisiä paikkoja puuvillatilkuista ja ylemmät tilkut ovat samaa farkkua kuin pohja, mutta kankaan nurja puoli päälle päin.


Sanoiskohan, että tämä on penaali, ettei aina ja kaikki ole pussukoita :D


Tuohon yhteen pikkuiseen paikkaan tein ristejä, vaihteeksivaan, kun alkoi pelottaa, että työ valmistuu. Farkussa on tikkauslankana oikeaa käsintikkauslankaa.


Ootkos ennen nähnyt tätä mk-merkkistä farkkua?