Näytetään tekstit, joissa on tunniste huovutusta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste huovutusta. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Täällä on pannu kuumana!

Taito käsityö- ja muotoilukoulussa ehdittiin pitää lähiopetuksena kolmiulotteinen huovutus. Tapasimme kolmen opiskelijan ja Aira-open kanssa Hiekkaharjun Taito käsityöpaikassa. Hieno paikka ja tilaa riitti. 

Tuotteen sai valita oman tarpeen mukaan ja minä päätin tehdä pannumyssyn. Vähän kiinnosteli tossut, mutta niitä olisi pitänyt tehdä tietenkin kaksi ja saada ne vielä samankokoisiksi. Liian haastavaa.


Pannumyssylle on käyttöä ja taloista olen aina tykännyt.
Huovutus villat ovat Pirtin kehräämöstä, heidän värikartasta sai valita mieleisensä.
Otin vihreää, ruskeaa ja vaaleaa, hieman harmahtavaa villaa. Itseltä löytyi joitain jämiä ja tulihan innostuksen vallassa tilattua Pirtin kehräämöstä lisää villaa!



Tästä se itse työ lähtee! Villojen sisällä on "makuualustatsa" tehty litteä malli ja taustalla seisoo kolmiulotteinen malli, Valkoinen talo. Sen tein styroksi levyistä liimaamalla. Alapuolen villat ovat saumavarojen verran eli noin 3 cm leveämpi kuin päällinen. Saumavarat ohennetaan ja käännetään päällisen päälle ja huovuttaminen aloitetaan reunoilta kohti keskustaa.  Tässä kohtaa käytettiin verkkoa villojen päällä. Oli koko ajan oltava tarkkana, ettei verkko tartu villoihin kiinni. Kun nuo villat on saatu hyvin huopumaan niin, että työ alkaa taipumaan kuperaksi, pohja leikataan auki ja muotti otetaan sisältä pois. Tässä kohtaa talontekele laitetaan kolmiulotteisen mallin päälle ja jatketaan huovuttamista.


Työ on huopunut jo sen verran, että puhdas, viileä vesi ei enää imeydy, vaan jää kauniiksi pisaroiksi huovan pinnalle.





Valmiista talosta huomaa miten villan väri on muuttunut huopumisen myötä.
Sisäänkäynnin molemmin puolin kasvaa ihmepuut. 




Takapihan puolella puutarhassa on kukkivia puita. Tämä taitaa olla omenapuu, jonka alla perheen koira nuuhkii, jos hänelle on joitain viestejä jätetty.


Toisella sivustalla kasvaa krasseja tai muita sen sukuisia. Ovat varsin aikaista lajiketta, kun ovat noin hyvässä kukassa samaan aikaan omenapuun kanssa.



Tämä on hyvin vanha talo ja talon toisen päädyn ikkunat ovat hieman vinksin vonksin. Uskotko, jos sanon, että tein ne tahallaan noin? Kyllä tein. Ihan allekain ne näytti tyhmiltä luonnoksessa ja päädyin kokeilemaan jotain muuta. Talon rouva on taitava puutarhaihminen. Ruusuköynnös jo valtavassa kukassa, vaikka on (ehkä) toukokuu.


Ruusuköynnös on Gotlannista tuotu, Visbyssä kasvaa samanlaisia. Jopa näyttävämpiä kuin tämä. Ruusut on tehty langasta, koska minulla ei ollut punaista villaa yhtään. Lanka oli jotain hienoa taidelankaa ja huopui hyvin.


Tykkään tästä talosta. Vähän se on muhkurainen, mutta jotenkin sympaattinen. Nimesin sen Harjulaksi. Minulle tulee Harjulasta mieleen semmoinen hieman huojuva ja vino pytinki. Vaikka tein sen ajatellen tuota teepannua, tämän alle sopii myös Mocca masterin lasikannu. Se on hyvä, koska aion viettää kahvihetkiä parvekkeella, joka kantaa tällä hetkellä nimeä Talvipalatsi, heti, kun sen nimi vaihtuu keväisemmäksi ja aurinko alkaa lämmittämään. Talvipalatsin ja Kesähuoneen välistä puuttuu keväinen nimi. Onko ideoita? Ei mitään vaatimatonta. Kun kaikki muu tässä talossa on jokseenkin vaatimatonta, niin nimet pitää olla hieman liioiteltuja. Ainakin tuo Talvipalatsi on melko korkealentoinen. Ehkä se on keväällä Odotushuone, kun odotetaan kesää. Näin se varmaan sitten menee. Ei syksyllekään ole nimeä. Kamala moka, sillä pidän syksystä ja siitä, kun illat hämärtyy ja kuitenkin parvekkeella voi vielä istuskella ja lukea viltin alla.



En ole joulukangasintoilija, mutta nämä kaksi kangasta olin sitten kuitenkin ostanut ja niistä tein pienen kaitaliinan. En tykkää yhtään ja liina onkin saanut lepäillä ihan rauhassa liinavaatekaapissa, mutta poistunee talosta, koska ei ole käyttöä. Täytyy myöntää, että jossain salakavalassa häiriötilassa ostin varmaan 4 pakettia joulukankaita, valmiita neliöitä. Ihan ovat paketeissaan yhä. Silloin näin ne mielessäni, jossa nykyään näkyy kaikenlaista valmista, ihanana jouluisena torkkupeittona. Nyt kyllä aika paljon ällöttää tuo ajatuskin.



Pieni ja söpö kukkaro. Kangas jotain vanhaa nostalgiaa. 
Oli ihan pakko laittaa ikään kuin kevennykseksi tuolle jouluhöpinälle. 


FB:ssä oli semmoinen "haaste", jossa luvattiin lähettää vuoden aikana 5:lle ensimmäisenä kommentin jättäneelle jonkun itse tehty juttu. Olin kerrankin oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja ehdin 5 joukossa kommentoimaan Tiinatein postausta. Sain melko sukkelaan tällasen pienen kukkaron. Ennen kuin avasin sen, ajattelin että mitä tänne oikein mahtuu. Mies sanoi heti, että neuloja. Ja totta vie, hän arvasi oikein. Tämä on ihana neulakirjan uudistettu versio eli neulakukkaro. Kaunis kuin koru. 
Haasteeseen kuului tietenkin se, että itse laitan saman haasteen seinälleni ja näin teinkin. Tekoset on lähetetty, mutta yksi ei ole vielä ehtinyt perille Espanjaan, joten niistä sitten ensi kerralla.

Parhaiten uskon tällä hetkellä siihen, että uusi lumi on vanhan surma.

Hyvää alkavaa viikkoa!




keskiviikko 25. marraskuuta 2020

talvinen torkkupeitto kaipaa kuvioita, autatko?

 

 

Koska maskeista ei ihan lähitulevaisuudessa taideta päästä eroon, päätin tehdä pienen pussukan myös näille tuikitarpeellisille maskeille. Tämän kun heittää kulloinkin mukaan lähtevään kassiin tai laukkuun, on vaihtomaskit mukana. 



Minulla on yksi Jelly Roll pilkullisista kankaista ja tähän pussukkaan kokeilin hyrriä näistä pilkkukankaista. Aika kivoja, sanoisin.


Tässäpä oikea palapeli! Kun en mitään fiksumpaa keksinyt, ryhdyin neulemallista tekemään tilkkupintaa. Yksi ruutu on valmiina 1" kokoinen. Tällä hetkellä työ on noin 55 x 55 cm. Tästä on tarkoitus tehdä torkkupeitto. Suunnitelma kuvioista on hyvin hatara,, joten voit antaa ehdotuksia. Väreinä on vain punainen ja valkoinen.



Taito Käsityö- ja muotoilukoulussa tutustuttiin nuno-huovutukseen. Merinovilla on tässä huovutettu sifonki huivin päälle. Aika kamalan näköinen ennen lopullista muotoa.


 Tämä oli semmoinen sivutuote ja ja palasesta sain tehtyä pienen pussukan, kuinkas muuten.


Tikkasin vielä villat silkkiin kiinni, että kestää paremmin käytössä. Koneessa on kivoja isoja tikkauskuvioita.


Kummipojasta oli Hesarissa juttua ja kivasti hän oli käyttänyt tilkkutäkkiä kuvaamaan tätä koronakautta. Hän sanoikin, että kun on suvussa käsityöihminen,  täytyy se uutisissa mainita.


Tämä oli minun nuno-huovutuksen päätyö. 



Harmaata, luonnonvalkoista, vanhaa roosaa ja pirteää pinkkiä.  Pinkin olisin voinut jättää pois, mutta siinä ne pallukat kuitenkin on.


Mietin hieman, jos menisin ostamaan luonnonvalkkoista merinoa ja huovuttaisin huivin toisenkin puolen. En oikein tykkää, kun siellä näkyy se sifonki.


Tasohuovutuksen tuotteena syntyi istuintyyny. Väripallerot on neulahuovutettu ja nuo reunan pistot ovat kahta eri villalankaa, ihan koristeena vain.


Istuin tyyny ei ole tyyny ollenkaan, ellei sisällä ole pehmustetta! Tein pyöreän sisätyynyn ja täytin sen vanulla. Takana on vetoketju, jos tulee tarvetta lisätä täytettä.




Olen ihan tyytyväinen tähän istuintyynyyn. Se on lämmin ja minä pidän pyöreästä muodosta eli kaiken maailman palloista.

Mukavaa loppuviikkoa!





 

maanantai 21. syyskuuta 2020

rohkeasti punaista päin

 Nyt voi jo sanoa, että kesä on jäänyt taakse. 

Mutta tässä torkkupeitossa hehkuu kesän kukat läpi vuoden.

Ei ole syksyn tuntua, ei.



Panin palasiksi Kaffe Fassetin ihanat punaiset fat quarterit. Monimutkaista mallia en näille kankaille sen kummemmin miettinyt, jotenkin oli selvää, että yksinkertaisia neliöitä vaan. Eikä sekoiteta muita kankaita, paitsi taustaan ja kanttiin.




Tikkausvaiheessa minulla oli oma kone huollossa ja Tilkkutarhan Minnan Pfaffilla tikkaus sujui. Pfaffissa on kiinteä yläsyöttäjä, joka toimi hyvin.




Taustassa näkyy tikkauskuviot niin hyvin kuin näkyy! Kaarevia muotoja.



Taustassa on kahta eri kangasta. Höyhenet vie Höyhensaarille ja osassa linnut laulaa ja on kesäinen tunnelma. 


Peitossa on 20 erilaista kukkakangasta. En pidä pienistä söpöistä kukkakankaista, mutta tällaisista rehevistä, voimakkaista kyllä pidän! Reunakantin turkoosiin nappasin värin joidenkin palojen turkooseista kukista. Vanu kerrosten välissä on bambua, johon olen aikalailla tykästynyt.
Peitto meni lahjaksi ystävälle. 


Siinä ne kaikki kankaat ovat vielä nipussa.



Huovutusta niin märkänä kuin neulalla.



Sen verran tykästyin laina-Pfaffiin, että vaihdoin Husun tähän peliin.Oikein hyvin on yhteistyö lähtenyt käyntiin.