intialaista ja ihan vaan roskaa!

Niistä nämä viime viikot on koostunut.

Joku aika sitten sain tehtäväksi ommella tietyn muotoisen laukun ja väritys piti olla intialaishenkistä, lilaa, turkoosia ja violettia. Minä en ole käynyt Intiassa, joten tunnelmaa hain Indiskasta. Näin siellä aika ihanan maton, jota jo melkein kiskoin kassalle Onneksi viimehetkellä muistin, etten ollut tullut mattokauppoja tekemään. Ja varmasti olisi ollut ihan huono matto. Tarvittavat kankaatkin löytyi itseltäni, joten vain laukkuhuopaa täytyi käydä hankkimassa.

Enää en muista tarkaa kokoa, mutta ehkä se oli reilu 9½" x 9½" ja sivut ehkä 3" eli metreissä 0,24 x 0,24 m ja sivut 0,07 m.

Hihna kiinnitetään hakasillla molemmista päistään. Vetoketjua voi vedellä pienestä turkoosista helmestä. Ja tikkauksia on. Suoria, suurin piirtein.

Pohja- ja reunakangasta olen säästänyt muutaman vuoden. Ostaessani sen, ajattelin  lennokkaasti siitä jopa kesämekkoa! Sanon suoraan, että parempi se on kassin kyljissä kuin minun kyljillä.

Joissain koukkuajien blogeissa olen törmännyt kauniisiin tyynyihin ja laukkuihin, jotka on tehty kirjovirkkaamalla siksak-kuviota. Onnistuin varmasti paremmin tässä kankaisessa siksakissa kuin mitä olisin ikinä koukulla saanut aikaan.

Sama henkilö tarvitsi myös avainnauhan ja samoilla väreillä ja tunnelmilla sekin.

Ei tämä elämä sentään ihan pelkkää ompelua ole. Aina pieni ripaus kulttuuria on paikallaan!

Tänään menen TSL:n valokuvauslinjan oppilaiden valokuvanäyttelyn avajaisiin. Tytär opiskeli TSL:ssä ja kiva nähdä hänen ja muiden oppilaiden valokuvia.  Näyttely on avoinna 17.5 asti joka päivä klo 9 - 21 ja sinne on vapaa pääsy. Paikka on Kaapeli tehtaalla oleva Jukka Male museo, 2. kerros.

namuja!

0 kaloria!

Pukinmäen kirjastossa on karkkipapereista tehdyistä töistäni koostuva näyttely eli roskat on oikein laitettu vitriiniin!  Siellä on esillä jo aiemmin tekemiäni töitä sekä uusia, mm. kuvan pieni pöytäroskis, kynäkotelo ja näyttelyn vieraskirja.  Näyttely on avoinna 4.5 - 28.5.2015. Avajaiset ovat 4.5. klo 18. Kirjasto on auki arkisin ma - to 9 - 20 ja pe 9 - 16. Lauantaisin 10 - 16. Tänne näyttelyyn on myös vapaa pääsy, mutta kannattaa ottaa kirjastokortti mukaan. Siellä on paljon hyviä tarinoita odottamassa lukijoita. Ja kävelysauvoja, lautapelejä, musiikkia, leffoja ja mitä kaikkea kirjastosta voi lainata. Sukset, luistimet ja lumikengät on jo varmaan toiveikkaasti laitettu varastoon odottamaan seuraavaa talvea, koska lienee se sitten tuleekaan.

Jos satut pyörimään näillä kulmilla, niin poikkea katsomaan. Jos ilmoitat tulostasi, tulen mielelläni moikkaamaan, jos suinkin pääsen!

nyt olen vihdoinkin käynyt ...

 Karnaluksissa! Siellähän on käyneet ihan kaikki! 

Tilkkukilta Syyrinki teki viime lauantaina kevätretken Tallinnaan ja Vimsiin. Jos Karnaluksin vierailu ei olisi kuulunut retkeen, olisimme olleet jotenkin hulluja, koska sehän on jonkinlainen käsityöihmisten pyhiinvaelluspaikka. No onneksi se kuului ohjelmaamme, mutta siellähän vasta  sekopäisiksi tulinkin. Kaikkea oli niin valtavan paljon! Nekin, jotka sanoivat, etteivät osta yhtään kangasta, ostivat kuitenkin. Ja metritolkulla! 

Itse olin ajatellut ostaa vetoketjuja ja ehkä hieman jotain kangasta, rauhallisesti ja tarkasti harkittuja valintoja. Tavallaan pysyin hyvin kuosissa ja onnittelin itseäni siitä.

Siinä oli yksi useista vetskariseinistä. Lattiasta lähes kattoon asti hyllyjä, jotka oli täytetty kaiken maailman värisillä ja pituisilla vetskareilla. Metreittäin tai valiina pätkinä.

Nauhoja oli ihan liikaa, joten jätin koko homman väliin. Valinnan tekemiseen olisi mennyt puoli päivää.

Jotenkin kuvittelin itseni tekemään vanhoista farkuista kaikenlaisia uusia juttuja, joihin sitten kirjoisin koristeluja noilla helmilangoilla. Yksi väri näköjään puuttuu kuvasta, semmoinen syklaaminpunainen tai sinne päin. Vetoketjuista yritin tehdä sateenkaaren. 

 Tilkkutyökankaita oli paljon. Olin kuullut, että niitä ei olisi niin paljoa, mutta kyllä niitä oli ja aivot raksutti täysillä, kun yritin miettiä järkeviä valintoja. Kolmea ylintä sain vain jämäpalat, mutta kahta alempaa sitten reilummin.

Kettukangasta sain myös vain vähän. Keskimmäinen kangas toi minulle mieleen venäläiset kansansadut ja niihin kuuluu ehdottomasti kettu. Oikeanpuoleinen turkoosipohjainen kukkaketo on vaan niin ihana, etten tee siitä varmaan koskaan mitään. 

Minun oli ihan pakko tehdä kettumaiset pikkuveskat heti, kun vain kangas oli kuivunut.

Kansansatukankaasta ompelin myös pikkuveskaan. Näihin veskoihin laitoin ohuen laukkuhuovan tukemaan velttoa puuvillakangasta. Tikkasin huovan vinoruuduilla päälliseen ja vuori on ihan erikseen. 

Karnaluks ei ollut meidän ainoa vierailukohde. Kiltamme eestiläinen jäsen Elle oli järkännyt vierailun Viron kuuluisimman tilkkutaiteilijan Marja Matiisen luokse Vimsiin. Jos Karnaluks oli saanut ensikertalaisen pään pyörryksiin, sama meno jatkui Marjan luona. Vierailu oli todellinen elämys! Marja on aivan hurmaava daami. Joimme hänen valoisassa olohuoneessa kahvia ja maistelimme herkullista suklaakakkua samalla kun Marja nosteli vanhan arkun uumenista mitä upeampia töitään kertoen töihin liittyviä tarinoita. Taisi olla niin, että lähes kaikki työt oli tehty kierrättäen vanhoja vaatteita villakangastakeista aina ohuisiin puseroihin farkkuja unohtamatta. Moneen pieneen tilkkuun liittyi jokin hauska tarina ja muisto. Oli pala äidin mekkoa, isän villakangashousua, veljen koulupukua ja isoäidin juhlamekkoa. 

Suurin osa töistä oli farkkua ja kaikkea sai kuvata, mutta farkkutöissä oli joitakin, joita hän ei ole itse vielä julkaissut, joten jätän kaikki farkkutyökuvat omaan käyttööni. Marjalla on tämän Tilkkutalonsa alakerrassa työpaja, jossa on kuulkaan melko paljon kankaita, nappeja lankoja, vanhoja silitysrautoja ja ihan mitä vaan.

Näitä hyllyjä oli muutamat huoneet tupaten täynnä! Välissä vain kapea käytävä.

Napsupulloja!

Ja tällä masiinalla niitä töitä syntyy. Tai sitten sillä toisella, joka oli viereisellä pöydällä.

Jos suinkin on mahdollista, niin järjestä itsesi tänne vieraaksi. 

Talossa oli kaupan monenmoisia tuotteita; patalappuja, kasseja, koruja, neulatyynyjä ja tuunattuja vaatteita. Ostin itselleni tuon ihanan kukkas-neulatyynyn. Se on semmoinen ranteessa pidettävä. Otin sen heti käyttöön ja totuin niin hyvin sen käyttöön, että kerran ommellessani, kun neulatyyny ei ollut edes ranteessani, pistelin surutta muutaman kerran neulan suoraan ranteeseen. Se sattui ikävästi. Lisäksi ostin tuon kirjan, koska sen kansi on niin kaunis. Tosin taidan jatkaa tuunaamista ja siirtää tuon taideteoksen johonkin muualle.

Kiitos ihanille matkaseuralaisille ja matkan järjestäjille!

Todella hieno päivä ihan aamulaivasta ja aamiaisesta valokuvaporukan kanssa iltalaivan hytissä vietettyyn turinointiin ja lepäilyyn asti!

Nämä alla olevat farkkutuunaukset olen kuvannut Kässämarttojen kahvilassa. Olin siellä hieman oppia saamassa. Oikeasti en ole semmoinen tosi-Martta, mutta sinne sai mennä tutustumaan ja täytyy sanoa, että siellä oli ihan liian kivaa! Voi olla, että minusta tulee Martta, en tiedä vielä. Ja nimenomaan Kässämartta. Jos sinne olisi pääsykokeet, en minä pääsisi tavalliseksi Kotitalousmartaksi ikinä. Puurot palais pohjaan ja perunat keittäisin ilman vettä. Kesken soosin veivauksen atoaisin kangasvarastoilleni. 

Patalappuja, pannunalusia, essuja ja eikö ole ihana tuo vetskarista tehty pöllö!

Minulla on jo muutamat farkut ratkottuna, mutta nyt täytyy keskittyä karkkipapereihin. Onnistuin saamaan Pukinmäen kirjastoon toukokuuksi pienen, kierrätysaiheisen näyttelyn ja tässä näyttelyssä kaikissa tuotteissa päämateriaali on karkkipaperi. Kerron siitä hieman myöhemmin lisää. Tästä tuli nyt varmaan kaikkein pisin postaus, mutta paljon on sentään kuvia. 

Julkaistaan äänestyksen voittajat!

Hurjien vaalivalvojaisten jälkitunnelmissa paljastetaan Kaunein pöytäliina-äänestyksen voittajat!

Eniten ääniä, 22 kpl, sai Vihreä, toiseksi jäi 21:llä äänellä Punainen ja Sininen keräsi 14 ääntä.

Todella tiukka taistelu Vihreän ja Punaisen kesken, mutta ehkäpä äänestäjät kaipailivat jo vihreyttä maisemaan ja siksi äänestivät Vihreää. Punainen ei ollut lainkaan huono. Energinen väri tuo lämpöä, mikä nyt muuten tuntuu puuttuvan näiltä kulmilta. Takkatuli voi roihuta juuri Punaisen väreissä antaen lämpöä ympärilleen. Sinisen kehnohko menestys kertoo, että pidämme tätä sinivalkoista itsenäisyyttämme jo kovin itsestäänselvyytenä. Tai ehkä sinivalkoisuus on niin syvälle juurtunut suomalaisen sieluun, ettei sitä niin noteeraa. Pääasia, että kaikki saivat ääniä.

Äänestäjät jaoteltiin värien mukaan eri kuhloihin. Punaisen Mariskoolin puuttuessa sitä tuurasi väritön kappale. Mieheni ili ihan täpinöissään tärkeästä tehtäävästä toimia onnenpoikana. Ensin hän sekoitti lappusia ja nosti jokaisesta kulhosta yhden.

Sininen veska matkustaa Eija V:n luokse Porvooseen. Onneksi olkoon Eija!

"Ehdottamasti sininen joka hurmaa raikkaudellaan."

Vihreä matkustaa Eijan luokse en tiedä vielä minne. Onneksi olkoon Eija!

"Voi miten kauniita kaikki. Tykkään kaikista väreistä, mutta vihreä miellyttää kuitenkin näistä eniten"

Punainen lähtee Askartelin itte-blogin  Kirstille Onnenksi olkoon Kirsti!

"Punainen on minun väri :)"

Onneksi voittajakolmikkoon mahtui yksi Kirsti, ettei kaikki mennyt Eijoille.

Olen tosi iloinen tämän äänestyksen menestyksestä.  Siinä toisessa äänestyksessä sai laittaa kommenttilootaan vain tietynlaisilla numeroilla varustettuja ääniä. Tässä äänestyksessä sai runoilla mitä tahansa ja monenlaisia juttuja kommenttilaatikosta löytyikin.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille hauskoista, analyyttisistä, viehättävistä, muistoja sisältävistä ja ihan kaikenlaisista kommenteistanne! 

Vihreän voittanut Eija ja Punaisen voittanut Kirsti, laittaisitteko sähköpostiini

marletekee @ gmail.com yhteystietonne.

Sinisen voittanut Eija onkin tuttu ihan lapsuudesta asti ja osoite selvillä. Voit vain istua ja odottaa postia, kyllä se sieltä tulee.

Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Kilpailu jatkuu... älä ole nukkuvien joukossa!

Tässä hieman tunnelmia pöytäliinaäänestyksen tilanteesta.  Kyselin myös ovensuussa, mitä mieltä väki on ja melkolailla samansuuntaisia vastauksia sain kuin itse äänestystulos tällä hetkellä näyttää. Mutta vielä voi vaikutta, jos ei ole jo käynyt äänestämässä.

Punainen on ottanut pienen etumatkan. Punaisen äänestäjillä on ollut mielenkiintoisia syitä valita juuri Punainen. Asioiden maton alle lakaisu, äidin työpaikka ja vinkulelu ovat innostaneet antamaan ääniä Punaiselle. Moni on tuntenut myös yhteenkuuluvuutta Punaisen ominaisuuksien kanssa. Punkulla on nyt koossa 20 ääntä. 

Seuraavana, ihan kannoilla 17 äänellä hiippailee Vihreä. Hänen äänimäärään on vaikuttanut keväinen väri, hyvät arvot, turvallisuuden tunne lapsuudesta ja purulelu. Vihreän miinuspuoleksi on todettu sen helppo katoaminen ruohikkoon. Ääniä on koossa jo 17!

Sininen on jäänyt ihan jalkoihin, vain 9 ääntä. Tässäpä taktikointimahdollisuus sinulle, joka et ole vielä äänestänyt! Sininen on kerännyt ääniä raikkaudellaan, mummolan muistoilla ja onpa Sinistä pidetty viekkaana, koska onnistui saamaan kaksi voimaesinettä, kun muilla oli vain yksi. Jos et ole vielä äänestänyt, tee se ilmoittamalla mieleisin pöytäliina kommenttilaatikkoon sunnuntaihin 19.4.klo 20 mennessä. Äänestyspaikka on täällä.  

Syyringin kiltaillassa oli hyväntekeväisyyspeiton reunakaitaleita nähtävillä. Nämä ovat lähes valmiita ja muutenkin peiton palaset alkavat olla koossa. 

Kävin yksi päivä Malmitalolla ja koska pidän räsymatoista, kurkistelin Työviksen mattoluokkaan. Siellä olikin sopivasti naapurin Riitta kutomassa ja menin katsomaan mitä hänellä nyt oli tekeillä. Riitan kudonnainen on tuo oikeanpuoleinen, josta on tulossa huopa villalangoista. Vasemman puoleinen on "ripsiliina". Molemmista on tulossa aivan ihanat työt. Oli siellä paljon muitakin keskeneräisiä niissä kangaspuissa, mutta kuvaaminen ilman lupaa oli kiellettyä ja luppaa ei voinut kysyä, kun kutojat eivät olleet paikalla. 

Muutama lintukin on tullut bongatuksi. Enemmän luontoretken bongauksia löytyy täältä. 

Aurinkoisia aamuja,

iloisia iltoja!

Valitse kaunein pöytäliina! Äänestys on alkanut! Vote!

Talvi on takana ja nyt on aika valita menneen kauden kaunein pöytäliina.

Alkukarsinnat on käyty tiukan tuomariston edessä ja finaaliin selvisi tämä kolmikko. Punainen ja Vihreä ovat Finlaysonin tuotteiita ja Sininen on myös suomalainen, mutta en muista valmistajan nimeä. Sanottakoon, että alkukarsinnoissa ei myöskään ollut yhtään ulkomaista edustajaa. Vähän niin kuin miss Suomeksi ei voi valita kanadalaista. Esitelläänpäs ehdokkaat yksi kerrallaan ihan sattumanvaraisessa järjestyksessä. Käytän näistä vain etunimeä, koska kaikkien sukunimi on Pöytäliina.

VIHREÄ

Vihreä edustajamme on kaunisryhtinen, hyvätapainen ja suoraviivainen. 

Sisältä tämä kevään airut on beige pienin vihrein ja punaisin merkein.

Annoimme ehdokkaiden kuvauttaa itsensä jonkun voimaesineen kanssa. Vihreä halusi tulla kuvatuksi koiran purupötkylän kanssa. Hän kertoi, että purupötkylä kuvaa hyvin Vihreän sitkeyttä ja kestävyyttä rajuissakin paikoissa. Vihreä ei ihan helposti hajoa itse, mutta kannattaa kompostointia ja kantaa muutenkin huolta ympäristöstä. Pötkylän tasaraidat kuvastavat Vihreän vankkaa ajatusta tasa-arvon puolesta.

Kilpailun johto sanoo, että purupötkylästä voi hyvinkin tulla mieleen joustamattomuus ja jonkinmoinen itsensä ympärille kietoutuneisuus.

SININEN

Lähes ruiskukan sininen ehdokas kertoo olevansa hyvin isänmaallinen. Sinisen toinen nimi on Toivo ja hän pitää itseään suurena. Sininen haluaa, että kaikilla olisi mahdollisuus menestyä ja kaikista pidettäisiin yhtälailla huolta. 

Sisältä Sininen on puhtoisen valkea, mutta pieniä vihreitä ja punaisiakin merkkejä on helposti havaittavissa. 

Sinisen halusi välttämättä kaski voimaesinettä ja koska muut kilpailijat siihen suostuivat, salli kilpailun johtaja Sinisen valita kaksi. Sorsan valinnalla Sininen haluaa viestittää, että punainenkin voi olla ystävä, josta huolehditaan. Sorsa kuvastaa myös luonnon tärkeyttä. Pallon pyöreä muoto kertoo, että Sininen on kamalan huolissaan koko maapallosta. Kilpailun johto näkee pallossa sen, että Sininen vain pompottelee ajankuluksi eikä sillä ole selkeää koria, minne pallo pitäisi saada. Pallo saattaa livetä käsistä ja vieriä hyvin, hyvin kauas. 

PUNAINEN

 

 Omasta mielestään Punainen on työteliäs, ryhdikäs ja aina avoin uusille asioille. 

Sisältä tämä Punainen on lähes valkoinen, mutta kyllä sieltä värejäkin pilkistää. Hieman punaista, keltaista ja lilaa! Mitä ihmettä, meneekö se hieman siniseen päin?

Punainen halusi vierelleen koiran ikivanhan jouluaiheisen vinkulelun. Punaisen mielestä siitä kuvastuu ennenkaikkea hänen arvomaailma, jossa tärkeitä ovat kaikki. Yhtä tasa-arvoisia ovat niin vanhat kuin uudet. Punainen kokee punaisen värin turvallisena. Lelun iloinen lumiukko jouluisessa asussa kuvastaa Punaisen hyväntuulisuutta vaikeissakin paikoissa.  

Kilpailun työryhmä hieman mietiskeli, että Punainen saattaa olla kuin vinkulelu, paljon ääntä tyhjästä, mutta siinä kaikki. Ja lakaiseeko Punainen tuolla sinisellä luudalla ongelmat maton alle? Huolestuttavaa.

Kaikkien ehdokkaiden taustat on tutkittu tarkoin, eikä sieltä löytynyt moitittavaa. Ei takinkääntöjä, vuoren vääntöjä eikä laittomuuksia. Yleisilme siisti.

Nyt voit äänestää omaa suosikkiasi!

Laita kommenttilootaan oman ehdokkaasi nimi ja voit alkaa odottaa voittoa. 

Äänestyspaikka sulkee kommenttilaatikon ovet 19.4. klo 20 

jonka jälkeen äänet pannaan nippuihin ja joka nipusta arvotaan yksi voittaja.

Tässä koko kolmikko yhdessä. Kaikilla on suut hieman auki ja siitä jo näkee heidän halun saada äänestyksen jälkeen sanansa kuuluviin. 

Ennakkoäänestystä ei järjestetä erikseen, vaan täällä alkaa oikea äänestys heti. Jossain vaiheessa ennen varsinaisen äänestysajan loppumista kerron hieman  ovensuukyselyiden tuloksia ja suuntaa antavien mielipidegalluppien tuloksia. 

Ja ettei kukaan vaan nyt jättäisi äänestämättä täytyy kertoa, ettei näillä valinnoilla ole mitään tekemistä eduskuntavaalien kanssa. Siellä on enmmän ehdokkaita ja ryhmiäkin, vaikka sattumalta tässä äänestyksessä on Vihreä, Punainen ja Sininen, jotka saattavat mennä sekaisin vihreiden, punaisten ja sinisten kanssa. Mutta ei. Tämä on ihan toinen äänestys. 

Palkinnoksi voittaja saa äänestämänsä värin. Kaikki kolme ovat palkintoja, joten voi hieman taktikoida loppuvaiheessa, jos vaikkapa Vihreä on saanut vähiten ääniä, äänestämällä sitä voittomahdollisuus paranee.  

Pääsiäistä!

Meillä päin näkyi aika paljon pääsiäistiipuja.

Ensin ne istuskeli parvekkeen kaiteella...

sitten asettuivat Pääsiäiskranssiksi ja

lopulta lensivät kuka minnekin.

Yksi hyppäsi Laila-lampaan syliin, koska Laila sanoi, että ei hän mikään pääsiäislammas ole, eikä joudu paistiksi uuniin, hänen sylissään on ihan turvallista olla.

Jotkut löysivät hyvät paikat isompien lintujen luota. 

Hyvää Pääsiäistä kaikille!