perjantai 27. elokuuta 2010

Pussukoita


en ole tehnyt taas aikoihin ja eilen iski pakottava tarve tehdä edes yksi pieni. Kankaana kesän aurinkovärjäyksen sivutuote eli sottakangas.



Päällisen ja vuorin välissä on puuvillavanu. Vapaalla konetikkauksella piirtelin muutaman kukkasen ja niille keskustaksi laitoin napit. Toiselta puolen samainen pussukka näyttää tältä.



Marimekon päärynäkankaasta ompelin pikaisesti pienen tavallisen kauppakassin.



Kassissa ei ole vuorta eikä mitään. Se on ommeltu tyynyliinatekniikalla eli pussisaumoilla. Loman jälkeen ei ole ollut aikaa ompeluksille. Tai sekin aika, joka on ollut, on mennyt kaiken maailman vaatteiden korjauksiin ja ystävien verhojen ompeluihin. Ja niitä hommia riittää yhä.


Tytär soitti eilen illalla aikaa ja maksettua Nigerian puhelinkorttia tappaakseen, kun odotteli lentoa Afrikasta kotiin. Kolmen vuoden Ruotsissa vietetyn opiskelujakson jälkeen hän muuttaa Suomeen. Jatko-opinnot Tampereella alkavat 1.9 ja Helsinkiin hän saapuu 31.8. Hieman kiireistä, mutta nopesti täältä Tampereelle ajaa. Kävin lomalla Tampereella viemässä yliopistolle hänen paperinsa ja samalla allekirjoittamassa vuokrasopimuksen. Ja tietenkin Tammelan torilla syömässä mustaa makkaraa! Tulomatkalla poikkesin Iittalassa. Siellä on kirjakaupan yhteydessä varsin antiikkinen siirtomaatavarakauppa. Kaikkea kummallista tavaraa museoituna, ei siis kaupan. Kävin myös taidenäyttelyissä ja suklaatehtaalla herkkuja ostamassa. Suosikkisuklaa tällä hetkellä on tummasuklaa ja appelsiini. Pienen peltirasian ostin, olen aina pitänyyt niistä. joskus täytyisi kuvata edes kaikkein tärkeimmät.


Eilen olin elämäni ensimmäisen kerran kiltaillassa. Pääsin mukaan helsinkiläiseen tilkkukiltaan, Syyrinkiin. En oikein tiennyt etukäteen mitä siellä tehdään ja jotenkin olen pitänyt noita kiltoja "joinain salaisina klubeina". Ennakkoluuloja. Paikalla oli paljon mukavia naisia, enkä huomannut mitään "salaseurameininkiä". Viihdyin oikein hyvin ja tuntui heti hyvin kotoisalta. Kahvittelujen lomassa kaikki esittelivät itsensä, käytiin läpi syksyn kiltailtojen aiheita ja sen sellaista ja lopuksi oli Show and tell. Upeita töitä! Kesäloman ompelemattomuusjakson jälkeen syttyi palava tarve tehdä jotain, kun sai ihastella muiden hienoja tuotoksia. Peittoa en kuitenkaan ruvennut edes yrittäämään, eikä aika nyt riitä edes Tilkunviilaaja Tiinan ihaniin laukkuihinkaan, joten oli tyytyminen tuohon pieneen pussukkaan. Kunhan saan nuo loputkin verhot tehytä, jää aikaa "omaan elämään" eli ompelen sitä mitä millooinkin huvittaa. Tänään on vapaapäivä, joka menee ensin siivotessa ja sitten lähdetään mökille. Huomenna meillä on saaressa elojuhlat.


Mukavaa viikonloppua!

tiistai 17. elokuuta 2010

Lutradurista...


luin jo aikaa sitten ostamastani kirjasta The Quilted Object. Ystävällinen Aira Rapakon takaa toimitti minulle tuota tavaraa sekä sen käyttöä käsittelevän kirjan. Jotenkin sen käyttö on vaan jäänyt, mutta mökille otin muutaman A-4 mukaan ja värjäilin kokeeksi. Lutraduria voi myös silittää, ommella, leimailla, painaa ja sille voi myös tulostaa. Sitä on eri paksuuksia. Minun pakkauksessa oli sekä vahvaa että keskipainavaa.



En ollut suunnitellut mihin noita värjäilyjä käyttäisin ja ensin onkin hyvä tehdä pieniä kokeiluja kuten kortteja. En saanut aikaan kuin yhden. Tausta on värjätessä syntynyttä sottakangasta. Muut kuuta lukuunottamatta ovat tuota lutraduria, joka osoittautui mukavaksi materiaaliksi. Idean korttiin sain tuosta mainitsemastani kirjasta. Siinä on paljon kaikenlaista mielenkiintoista.



Tähän korttiin kokeilin värjäämiäni harsoja.



Tässä kortissa on hieman edellisestä kortista jääneitä harsonpaloja, työpöydällä pyörinyt langanpätkä ja muutama valmis kukkanen.



Jotenkin on ollut niin paljon muuta tekemistä, ettei ompelukoneella ole juuri ehtinyt istua. Ja kun on pitkä tauko takana, on se aloittaminen aina vaikeaa.  


sunnuntai 8. elokuuta 2010

värikästä


Aurionkoa oli koko loma täynnä ja en juuri käsitöinä jaksanut tehdä. Mökillä kun ei ole ompelukonesähköä, on ne vähäiset käsityöt olleet neulomuksia ja virkkauksia ja aurinkovärjäilyjä. Yhden perspitsan sain valmiiksi, yksi on  kesken, samoin on villasukatkin kesken. Pelkäsin, että puikot syttyy tuleen kesken kaiken ; )



Aurinkovärjättyä tuli melko paljon kankaita ja tehtyä kaikenlaisia kokeiluja. Joistain tuli ihan kamalia ja joitain kokeiluja luulen pystyväni käyttämään johonkin.



Harsojen värjäystä kokeilin ensimmäisen kerran.




Saman kankaan toinen puoli



Tästä kesästä jää kyllä päälimmäiseksi mieleen kuumuus ja ampiaiset. Niitä pieniä pirulaisia oli joka paikassa. Selvisin vain yhdellä pistolla, mikä on aika ihme. Kuulun niihin, jotka huitovat heti, kun ampiainen lähestyy. Näissä kukkasissa niitä pyöri aamusta iltaan ja näitä on kukkapenkissä todella paljon.



Tämä pikkuinen kukka hämmästytti meitä. Ei tiedetty mikä se on ja mistä se on tullut tuohon pihakivetykselle. Korkeutta ei ole kuin reilu 10 senttiä ja kukinnot näyttävät suhteettoman suurilta.



Savuinen kaupunki, onneksi ei ollut sitä kamalaa katkua. Edellisvuotiset Venäjän metsäpalot toivat savun lisäksi pahanhajuista kitkerää katkua.



Kuivuus vai joku nakertelijako on tehnyt lehteen hienon pitsikuvion.



Lomat on nyt loppu ja arki alkaa, mikä onkin tosi kivaa!