Pussukoita

en ole tehnyt taas aikoihin ja eilen iski pakottava tarve tehdä edes yksi pieni. Kankaana kesän aurinkovärjäyksen sivutuote eli sottakangas.

Päällisen ja vuorin välissä on puuvillavanu. Vapaalla konetikkauksella piirtelin muutaman kukkasen ja niille keskustaksi laitoin napit. Toiselta puolen samainen pussukka näyttää tältä.

Marimekon päärynäkankaasta ompelin pikaisesti pienen tavallisen kauppakassin.

Kassissa ei ole vuorta eikä mitään. Se on ommeltu tyynyliinatekniikalla eli pussisaumoilla. Loman jälkeen ei ole ollut aikaa ompeluksille. Tai sekin aika, joka on ollut, on mennyt kaiken maailman vaatteiden korjauksiin ja ystävien verhojen ompeluihin. Ja niitä hommia riittää yhä.

Tytär soitti eilen illalla aikaa ja maksettua Nigerian puhelinkorttia tappaakseen, kun odotteli lentoa Afrikasta kotiin. Kolmen vuoden Ruotsissa vietetyn opiskelujakson jälkeen hän muuttaa Suomeen. Jatko-opinnot Tampereella alkavat 1.9 ja Helsinkiin hän saapuu 31.8. Hieman kiireistä, mutta nopesti täältä Tampereelle ajaa. Kävin lomalla Tampereella viemässä yliopistolle hänen paperinsa ja samalla allekirjoittamassa vuokrasopimuksen. Ja tietenkin Tammelan torilla syömässä mustaa makkaraa! Tulomatkalla poikkesin Iittalassa. Siellä on kirjakaupan yhteydessä varsin antiikkinen siirtomaatavarakauppa. Kaikkea kummallista tavaraa museoituna, ei siis kaupan. Kävin myös taidenäyttelyissä ja suklaatehtaalla herkkuja ostamassa. Suosikkisuklaa tällä hetkellä on tummasuklaa ja appelsiini. Pienen peltirasian ostin, olen aina pitänyyt niistä. joskus täytyisi kuvata edes kaikkein tärkeimmät.

Eilen olin elämäni ensimmäisen kerran kiltaillassa. Pääsin mukaan helsinkiläiseen tilkkukiltaan, Syyrinkiin. En oikein tiennyt etukäteen mitä siellä tehdään ja jotenkin olen pitänyt noita kiltoja "joinain salaisina klubeina". Ennakkoluuloja. Paikalla oli paljon mukavia naisia, enkä huomannut mitään "salaseurameininkiä". Viihdyin oikein hyvin ja tuntui heti hyvin kotoisalta. Kahvittelujen lomassa kaikki esittelivät itsensä, käytiin läpi syksyn kiltailtojen aiheita ja sen sellaista ja lopuksi oli Show and tell. Upeita töitä! Kesäloman ompelemattomuusjakson jälkeen syttyi palava tarve tehdä jotain, kun sai ihastella muiden hienoja tuotoksia. Peittoa en kuitenkaan ruvennut edes yrittäämään, eikä aika nyt riitä edes Tilkunviilaaja Tiinan ihaniin laukkuihinkaan, joten oli tyytyminen tuohon pieneen pussukkaan. Kunhan saan nuo loputkin verhot tehytä, jää aikaa "omaan elämään" eli ompelen sitä mitä millooinkin huvittaa. Tänään on vapaapäivä, joka menee ensin siivotessa ja sitten lähdetään mökille. Huomenna meillä on saaressa elojuhlat.

Mukavaa viikonloppua!