jämäpaloista

Mökkinaapurini Anni toi viimeviikon sunnuntaina pienen pussillisen kankaita, joita hän ei enää tarvinnut. Hän aikoi heittää ne roskiin, mutta ajatteli kysäistä, josko sattuisin tarvitsemaan. No en varsinaisesti tarvinnut, mutta eihän hyviä kankaita voi heittää roskiin. 

Tuolla punaisella Anni on päälystänyt joskus heidän ruokapöydän tuolit. Niistä sain mukavasti kaksi pussia ja raitakankaasta tuli sopiva vuorikangas.

Toinen pariskunta syntyi kauniista raidallisesta kankaasta.

Tätä kangasta riitti vielä vetskaripussukkaan. Laitoin koristeeksi polvikenauhoja, jotka olin jo laitanut tarpeettomina kirppistavaroihin.

Vein nämä kaikki takaisin mökkisaareen ja palautin kankaat valmiina tuotteina Annille. Silloin tällöin on käyttöä tämmöisille pikku jutuille. Jos jollain on esim.nimpparit, voi pussukkaan laittaa kynttilöitä, kahvipaketin, keksejä tai mitä nyt sattuu olemaan.

Eilen pidettiin oli lettukestit.

Tässä kerran ajelin fillarilla ja päädyin heti kohta johonkin tapahtumaan. Se oli suunnattu lapsperheille, mutta pongasin sieltä heti pari mielenkiintoista juttua.

Tämmöiset satuaiheiset kengät ovat aivan ihanat!

Pidän pyöräilystä ja erilaisista fillareista. Siksipä toinen ihana juttu oli tämä fillari. Ja myös taustalla näkyvä musta fillari, jonka "lastenkuljetuskaatikko" oli muutettu kaupan tiskiksi.

Pyörä oli kauttaaltaan päällystetty postimerkeillä. 

Fillarin omistivat Jaana ja Jake, jotka tekevät mm. koruja fillarin osista. Ostin itselleni varaventtiilit! 

Nämä on siis niin ihanat korvikset. HienoStellassa myydään myös ketjuista tehtyjä koruja.

Paikalla oli myös uusi fillarikirjasto.

Mökkimatkalla otettuja muutamia kuvia. 

 Taivalla oli monenlaisia lintuja.

Tyylikkäät hattupäät.

Sympaattinen, hieman räjähtänyt kompassintarkistuspaikka.

Tässä on joka vuosi lokilla pesä.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Kiva päivä

Hesperian puistossa on sitten tänään tilkkuiltu! Ihan mielettömän ihana päivä. Minä pinkaisin kaupungille jo aamulla ja käväisin Senaatintorilla katsomassa pohjoiskarjalaisia. Kahdella kojulla oli käsitöitä, mm. Hannele Rusilan kauniita kaitaliinoja ja pannunalusia.

Muutaman karjalanpiirakan maistelin, hyviä olivat. 

Hesperian puistoon saavuttuani muut olivatkin jo paikalla. En laskenut, montako meitä oli mutta ainakin Lea, Tiina, Soile, Martta, Lahja, Eija, Yoko, Vappu, Milja ja minä. Muutamia ihmisiä tuli ihan meidän ilmoitusten voimasta, kuten Tilkkutaiwaan  Hannele. Oli tosi kiva nähdä ja tavata hänetkin ihan livenä. Joitain ihmisiä saatiin houkuteltua kadulta ja puistossa kävelijät pysähtyivät, melkein itsestään. Muutamat kysyivät, onko tämä kirpputori. Yksi vanhempi rouva, jonka kanssa vierähtikin melkoinen tovi mukavia rupatellen, halusi ostaa pienen peittoni, joka oli mallina mukana. Kieltäydyin vedoten siihen, että eihän meillä ole kohta mitään jäljellä, jos alamme myymään. Viehättävän rouvan väsytystekniikka lopulta puri. Ja mitä minä sillä peitolla olisin tehnyt. Vanha rouva tuli kovin iloiseksi, kun lopulta annoin periksi. Ihan hyvä, että sain tehtyä yhden ihmisen iloiseksi.

Kauniita töitä, joita voi ommella käsin.

Nämä ovat Lean ja ihan älyttömän pienistä kuusikulmaisista koottuja. Ja näitä kukkasia on paljon tuossa laatikossa. Odotellaan ihan rauhassa, mitä niistä syntyy.

Meillä oli omat tuolit mukana, minulla oli tämmöinen hyvin, hyvin pieni ja matala malli. Onneksi paikalla oli myös oikea puiston penkki, jolla istuminen sopi pitkälle ihmiselle paremmin.

Minulla oli viimeilsteltävänä tuo pöydällä oleva työ, josta annoin ensimakua edellisessä postauksessa. En ihan saanut reunakaitaletta ommeltua puistossa valmiiksi, mutta bussimatkalla kotiin se sitten valmistui. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun olin tyytyväinen maailman hitaimpaan bussireittiin. Yleensä en sillä kulje kaupunkiin tai sieltä pois, mutta nyt se sopi paremmin kuin hyvin hitautensa ja reitin takia. Pysäkki on ihan Hesperian puiston kohteilla.

Tämmöinen aamiaistabletti tästä tuli. Luulit varmaan, että pussukan teen, mutta en nyt tällä kertaa tehnykään.

Kiitos kaikille kivoille kiltamme tyypeille mukavasta päivästä!

QIP

Lauantaina 15.6.2013 vietetään QIP-päivää. 

Tätä julkista tilkkuilua  sopii tulla katsomaan ainakin Hesperian puistoon, Risto Rytin läheisyyteen. Joukko Helsingin tilkkukilta Syyringin naisia esittelee taitojaan ja töitään klo 12 - 15. Jos sattuu sadepäivä, tilkkuiluun voi tutustua Töölön Tilkkupajassa Vänrikki Stoolinkatu kympissä. Saattaahan se olla niinkin, että tilkkuilijoita voi nähdä vähän siellä sun täällä, ympäri kaupunkia. Jos sinulla on joku sopiva tilkkuilu tai muukin käsityö kesken, liity seuraan!

Saapas nähdä, mitä tästäkin on tulossa.

Kävin eilen täällä.

ja siellä oli näitä kasvilavoja

naapurissa oli kivat talot ja hyvä piippu

Äsken jyrähti ukkonen ja riemuissani, koska pidän ukonilmasta, huusin:"Ukkonen!". Ja niinpä meidän Ukko-koira juoksi vauhdilla luokseni. Hän siis tottelee ihan liian hyvin. Osittain tuohon reippaaseen luoksetuloon taisi vaikuttaa se, että söin tässä samalla hieman iltapallaa.

Nähdään Rytin luona ellei sada ; )

perille päässeet

Laitoin Irmalle arvauskilpailun palkinnoksi kolikkokukkaron kirsikkajätskirahoja varten. Ostin yksi päivä jätskikiskalta kirsikkavalkosuklaajätskin ja se vasta oli hyvää!

Kukkaro nojailee tässä vielä minun chiliviljelmään.

Minulla sattui olemaan yksi pikku-maatuska avaimenperän muodossa ja tämäkin oli hyvin matkustushaluinen, joten laitoin sen samaan kuoreen kukkaron kanssa. 

Olen nähnyt, kuinka maatuksa on salaa pussaillut tuota sammakkoa. Kun se ei muuttunut prinssiksi, alkoi hinguta matkoille. No nyt saa Irma näyttää sille maailmaa.

Aika kamalaa, jos noin kävisi!

jätskikukkaron saa...

...Irma!

Edellisessä postauksessa arvuuttelin minkä kolmesta kukkarosta siskoni valitsi. Oikein arvanneiden keskuudesta arvoin voittajan, joka saa palkinnoksi pienen jätskiraha-kukkaron. Siskon valinta oli vihreä ja onni suoisi Irmaa Tilkuista totta-blogista

Kiitokset kaikille arvailijoille. Mukana oli myös syvällisempää pohdintaa valinnasta. Kommentteja on aina hauska saada ja lukea. (Vaikka on minulla monta lukematonta kirjaakin, mutta kommentit on aina parempia!)

Terveiset Afrikasta

Maatuskat ovat ehtineet jo Afrikkaan, tarkemmin Sambian pääkaupunkiin Lusakaan. 

Kovasti ovat väsyneen oloisia, on ollut varmaankin rankka matka. 

Sattumalta tyttäreni on samassa kaupungissa ja tarjosi maatuskoille majapaikan. Siitä, minkälaista tuolla Afrikan talvessa on, voi lukea kahdestakin blogista. Suomenkielinen Yhden Naisen Uutistoimisto sekä englanniksi kirjoitettu One Women´s News Agency tarjoaa 

välähdyksiä afrikalaiseen elämänmenoon.