kolmas kerta toden sanoo!

 Elokuussa pidimme yhden tilkkuryhmän kanssa mukavan ompeluviikonlopun Vääksyssä. Minulla on tilkkuilussa ollut melko hyvä tauko, mutta nyt innostuin värkkäämään pussukoita useamman kappaleen verran.

Olen säilönyt näitä ihania Fassetin kankaanpalasia jo useamman vuoden. Nyt pistin elämän risaiseksi ja kankaanloput palasiksi! Tästä piti tulla pussukka, jossa on vetoketjun alapuolella tukiraudat. Ei tullut, kun pussukasta tuli liian pieni eikä tukiraudat mahtuneet niille tarkoitettuun uraan. Vaikka olin kovin tarkasti mitannut! Kaikenlaista voi tapahtua.

Heksagon pussukasta tein alun alkaen ihan tavallisen mallisen. Nämä heksat on ommeltu koneella puolikkaista heksoista. 

Lopultakin sain mittaukset osumaan sen verran hyvin, että sain tukiraudat paikoilleen! Hieman jouduin "säätämään" (=purkamaan ja ompelemaan uusiksi), mutta mahtuivat juuri ja juuri paikoilleen.

Harjoitus tekee mestarin! Ei nyt ihan mestarityötä syntynyt, vaikka tukiraudat hulahtivat kolmanteen pussukkaan paikoilleen näppärästi.

Minun pussuikoihin tulee aina vaalea vuori! Sen verran olen sisältä mustista laukuista ja pussukoista tavaroita kaivellut, että jos asialle voi jotain tehdä, niin tehdään!

Kuvasta näkee, miten kivan suuri suuaukko näillä tukirautapussukoilla on! Ja suuaukko pysyy auki, kun vetoketju on avattu kokonaan.

Muutenkin tukirautapussukat näyttävät ryhdikkiltä. Tuntuu hieman siltä näin viikon sairastettua, että kaipaisin itsellenikin jonkinlaiset tukiraudat.

Ja koko jengi koossa. Mikä on sinun suosikki?

Ompeluhuoneessa on huiskin haiskin uuden peiton aloitus.

Inspiraation sain Saijan Kesäpeitosta. Ehkä tästä tulee kevätpeitto. 

Hyvää alkavaa viikkoa!

Inhokista tuli ihastus!

Olen yrittänyt edistää tätä neliöpeittoa, mutta Sulo asettuu heti sen päälle, kun levitän sitä vähääkään lattialle. En raaski kieltää Sulolta minun ompeluhuoneeseen tuloa ja vapaata lattiapintaa ei ole kovin paljoa, minne sopuisasti mahtuisi minun työt ja Sulo. Paitsi näin päällekäin.

Kesän ensimmäiset kasvivärjäykset tein lepän viimevuotisilla kävyillä, niillä ruskeilla, joita on yhä oksilla uusien vihreiden kera. Ensin liotin käpyjä vuorokauden ja sen jälkeen kuumensin muutaman tunnin ajaksi noin 80 asteeseen. Annoin liemen jäähtyä käpyineen seuraavaan päivään. Käytin saman väriliemen kolmeen sadan gramman vyyhdin värjäämiseen. Tummin on tietenkin ensimmäisestä kylvystä ja se sai olla yön yli jäähtymässä. Samoin tein kahdelle muullekin vyyhdille yksi kerrallaan. Tuli kauniit värit, vaikka ruskeaa olen vältellyt sitten 80-luvun. Oikeastaan se on ollut koko elämän aikainen inhotus, mutta ei enää.

Kävimme kotona ja tuolla kadun reunassa kasvoi ja kasvaa edelleenkin, tarhakäenkaalia. Sillä sain aikaan tuon kauniin turkoosin eli sinivihreän. Olin ihan onnen kukkuloilla, kun onnistuin noin hyvin! Vihreä ja keltavihreä ovat järviröyhystä. Odotin tummempaa, mutta taisivat olla jo hieman ylikypsiä. Röyhyt eivät olleen niin kauniin violetteja, kuin olisin toivonut.

Olen haaveillut villatakista ja näistä langoista halusin tehdä sen. En löytänyt langalle sopivaa mallia, joten neuloin mallitilkun ja yritin parhaani mukaan laskea ja suunnitella millä silmukkamäärällä saisin mahdollisimman sopivan nutun itselleni.

Vihreistä langoista tuon keltaisemman värjäsin uudelleen, mutta jätin vihreät kuitenkin pois työstä.

Tämä pata oli täynnä samettiruusuja, mutta kävimme lauantaina saaren areenalla petanque peliä varten talkoissa, oli peurat käyneet ruokailemassa. Sentään 5 kukkaa olivat jättäneet. Olin ajatellut, että kuihtuneet kukat päätyisivät purkkiväärjäykseen. Onneksi nuppuja on vielä runsaasti ja pata hieman vaikeammin saavutettavissa. Laitoin myös muutaman siemenen mittuja kasvavaan pataan ja siellä ne kukat ovat saaneet olla rauhassa. Ehkä voimakkaan mintun tuoksu ei ole näiden peurojen/kauriiden mieleen.

 

Heinäkuussa käväisin Hakaniemen hallissa ja siellä oli yllätyksenä pop up kangaskauppa (ja vaatekorjaamo) ja ostin muutamia tilkkuja.

Isoäidin neliöistä saa aikaiseksi vaikka pelin.

Nappuloihin voisin vielä kirjoa ristit ja nollat vaikka toimii myäs erivärisillä "nappuloillakin".

melkein kuin maalla

Aika kauan kesti tämän peiton valmiiksi saaminen.

Pinta oli kasassa jo aikaa sitten, mutta tikkaaminen ei ottanut valmistuakseen. Tai suoraan sanottuna edes alkaakseen.

Motiivit on kirjasta Farm Girl Vintage 2. Kirjassa olisi ollut hevonen, lehmä kukko ja muitakin, mutta ei ne tähän nyt sopineet. En halunnut tehdä ihan maalaispeittoa, enemmän semmoisen pienen pojan peiton. 

Peiton koko on 128 cm x 85,5 cm. Tikkasin tuollaisen vinoruudutuksen. Aina kun aloitan tuollaisen tikkaamisen, ajattelen, että onneksi tämä on helppo homma. Ei ole. Niin vaan lähti liian vinoon menemään, vaikka oli ohjain käytössä. Äkkiäkös sitä hyvällä ratkojalla purin vinoudet ja tikkaukset uusiksi. 

Taustakangas on söpöä pingviinikangasta. En tiedä onko nuo pienet pilperot tähtiä vai lumihiutaleita. Pintojen välissä on bambuvanu.

Kirjassa oli kyllä kissa, mutta ei koiraa. Olisi ehkä pitänyt itse piirtää koira, ei se niin vaikeaa olisi ollut, mutta eipä tullut tehdessä mieleen.

Huvittaa tämä ampiainen ja kukka! Ei kai se amppari pistä tuota kukkaa? Ainakaan se ei ime mettä siitä, kun on noin päin.

takaisin tilkkuijen pariin

Heissan,

ja terveiset Tilkkuvestivaaleilta! Kävin viime viikonloppuna hakemassa inspiraatiota tilkkuiluun ja kyllä sitä löytyikin.

Olen viimeaikoina enimmäkseen neulonut. Sukkia ja muutaman paidan. Ompelu on keskittynyt vaatteisiin, mutta nyt on tilkkukankaat taas levällään ja huiskin haiskin.

 

Kokoan pintaa 2,5 " neliöistä eli valmiina 2", noin 5 cm.

Aivan simppeli työ, mutta kyllä siinäkin voi hieman pieleen mennä.

Joskus, kun tämä peitto on valmis, sitä pitää katsoa tietystä suunnasta ja silloin kaikkien esittävien kuvien pitää olla oikein päin. Hieman olen joutunut purkamaan, kun joku kissa on seissyt päällään.

Näin tällaisen hauskan neulepaidan yhtenä päivänä, kun olin menossa töihin. Jos tekee mieli välillä virkata isoäidin neliöitä, niin niistä saa oivat hihat. Sitten ei tarvitse kuin neulo paita ilman hihoja.

Susijengi pelaa Jpanissa mm-kisoissa ja minä voin kannustaa aiheeseen sopivalla jakkaralla. Sammalpallin langat olen värjännyt itse kasveilla, mutta korispalli on t-veljestä. Molemmat tehty tuftaamalla.

Sinunkin iloksi tämä ihana kimppu!

 

Kisakallion tilkkumaraton

Virkistävä viikonloppu takana! Urheiluihmiset ainakin tietää, mitä Kisakalliossa tapahtuu, mutta nyt ei oltu perinteisten urheilujen parissa, vaan vetäistiin naisporukassa ompelumaraton. Perjantaista sunnuntaihin.

Tämän maratonin aikana tankattiin todella hyvin nesteytystä unohtamatta! Söin ensimmäistä kertaa särää. Tiedätkö mitä se on?

Tästä kulhosta ei kukaan erehtynyt nappaamaan suuhunsa, sen verran ehdittiin katsoa, että sormet meni johonkin monista karkkikulhoista.

Erittäin iloinen olen siitä, että sain tämän pitkään lojuneen kankaanmaalaus- painamis- ja kirjontatyön kasattua tyynyksi. Päällinen on Taito Etelä-Suomen käsityö- ja muotoilukoulun tuotoksia vuoden takaa.

Taustakankaana on niin ikään itse painettua valkoista perlaa tms.

Yritin saada merellistä tunnelmaa ja kirjoin lisää elämää kasvien muodossa. Voisihan tämä olla myös akvaario. Tämä kirjominen oli todella kivaa! Ja olen ihan tyytyväinen tähän kokonaisuuteen.

Teemme Syyringin tilkkukillassa peittoja Ukrainan pakolaislapsille. Olen ajatellut tehdä tästä Lori Holtin Farm Girl Vintage 2:sta traktoreita, kuorma-autoja ja lintuja. Ainakin. Traktoreiden ompelussa tai oikeastaan jo osien leikkaamisessa tuli kompuroitua niin paljon, että kahden menopelin jälkeen oli tehtävä lintu. Niitä olen tehnyt aikaisemminkin, mutta silloin pienempiä blokkeja. Nämä ovat 12 tuuman blokkeja. Linnuista selvisin ilman vaikeuksia.

Sen verran oli haastetta traktoreiden kanssa, että monimutkaisemmat kuorma-autot sai jäädä kotihommiksi! Vähänkö nauratti ne kaikki mokat, mitä sain noihin traktoreihin tehdyksi! Jokaisessa traktorissa muitakin eroja kuin väritys.

Ja mitkäs geimit ne olisi, jos ei kakkua olisi tarjolla! Tämän upean ja maistuvan kakun on tehnyt vihtiläinen SBBakery. Ja sen söivät suurella halulla 7 reipasta naista ympäri Suomea ja yksi oli saapunut Saksasta asti. Minulla on ollut pidentynyt talviuni tilkkuilun suhteen. Alkoi jo syksyllä ja tämä viikonloppu herätteli tilkkuiluun. Ommellut kyllä olen, mutta vaatteita ja muuta, mutta en tilkkutöitä. Ehkä tämä tästä. 

Oli ihan superviikonloppu! 

Enimmäkseen olen puuhastellut neulelankojen parissa. Olen joskus kymmenen vuotta sitten aloittanut tällaisen "pistele mitä haluat" työn. Sitä olen välillä tehnyt ilman sitä kuuluisaa punaista lankaa, vaikka sitä hieman tässä työssä on. 

Kesälomaa ja kasvivärjäystä ajatellen tilasin työkaverin kanssa yhteensä 6kg lankaa, 3 kg kummallekin ja 3 eri laatua. (www.chesterwool.com)

Novitan Sukkaboksissa oli langat ja ohjeet Niina Laitisen Tanssivat pisarat -sukkiin. Lanka on Novitan 7 veljestä Nature. Lankaa oli hyvä neuloa ja pinnasta tuli hieman kiiltävä. Jos olisi vielä kiiltävämpi, sukat jalkaan vetäisemällä saisi säihkysääret! Kivasti edes nämä sukat kävelee, omat askeleet jäi viikonloppuna hyvin vähäisiksi, suurin liike jaloilla oli varmaan polkimen painaminen. Tänään sitten köpöttelinkin ne vaaditut 10 tuhatta askelta.

Mukavaa viikkoa!

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle... #kässäjoulukalenteri

Tämä on Käsityöblogit FB ryhmän joulukalenteriin liitetty postaus, luukku 17 ja edellisen luukun 16 postaus löytyy 

blogista Knitgrammer

ja luukku nro 18 

Jonnan koukkuja

Muut luukut ja paljon muuta löytyvät 

Käsityöblogit 

 Huomasin, että työkaverilla oli käsityöpussukkana muovipussi. Minua sellainen alkoi heti kauhistuttaa! Päätin, että teen hänelle joululahjaksi kankaisen kässäpussukan. Nautin aina, kun keksin jonkun kohteen, jolle voin tehdä tarpeellisen tavaran. Itsellä on yksi jos toinen pussukka ja aina on kiva kokeilla uutta mallia tai ideaa, mutta eihän yksi ihminen mahdottomia määriä kässäpussukoita tarvitse! Siksi on kiva saada kiinni jokui muovipussin käyttäjä ja saada hänestä kohde seuraavalle työlle.

Minulla oli viimeisellä kerralla tilkkukursin aiheena EPP eli English Paper Piecing ja samalla tekniikalla toteutin kässäpussin.

Perhosen siivet saa helposti salmiakin muotoisesta paperimallineesta leikkaamalla yhden terävän kulman pois. Näitä mallineita voi piirtää itse tai estiä netistä.

Kangas harsitaan  tai kiinnitetään kuvassa käytetyillä pistoilla paperimallineen ympärille. Kuvan pistoilla kun kiinnittää kankaan, pistot eivät mene paperin läpi, eikä niitä tarvitse poistaa saadakseen paperin pois. 

Pidä paperi paikoillaan, kun ompelet kaksi palaa yhteen aivan reunoista pienillä aivepistoilla. Ennen pohjakankaaseen kiinnittämistä ota paperit kuitenkin pois! 

Siipiosien väliin olen laittanut palan tummaa kangasta ilman mallinetta. Siipien terävät kulmat voivat jäädä kuvan mukaisesti, sillä vartalopala tulee niiden päälle. Ompele vielä tuntosarvet muliinilangan muutamalla säikellä ja perhonen on valmis!

Heksagoneista voisi tehdä kukkia perhosten joukkoon.

 Käsinompelu on hyvin rauhoittavaa. Jokaiseen pistoon täytyy keskittyä ja katsoa, että pistot ovat tarpeeksi sileitä, siistejä ja lähes näkymättömiä. 

Pidän tällaisesta hidasteluompeluista. Pisto pistolla eteenpäin sanoi o-pistosihteeri!

Toisella puolella perhoset jatkavat liitelyä. Jokainen on omanlainen. Lankavyyhdin alla on lahjan saajan nimikirjaimet. Pohjakangas on pellavaa ja nyörit pyörittelin puuvillalangoista. Pussissa ei ole vuorta ja se on ommeltu laakasaumoilla.

Jatkoin käsinompelua tehden mini-pienen joulusukan.

Hyvää Joulunaikaa satunnaisille vierailijoille!

puuta, betonia, tilkkuja ja mosaiikkia

 

Pitkästä aikaa pussukkahommia. Löytyi kivaa maatuska kangasta Marimekon Muija kankaan pariksi ja siitä syntyi Tosi muija -pussukka.

Takapuolella on vain yksi maatuska. Tästä kuvasta näkeekin tikkauksen hyvin.

Jaa, että mikä tuo mosaiikki pussukan alla on?

Kässäkoulussa oli vuorossa mosaiikki. Tämä on ollut semmoinen "olis joskus kiva kokeilla" -juttu ja nyt on kokeiltu. Ystävän kirppikseltä löytämä Ikean iso tarjotin oli juuri sopiva tähän. Halusin tehdä glögitarjoittimen ja siihen sommittelin sopivan kuvan. Tässä vaiheessa mosaiikit on liimattu paikoilleen ja saumausaine on levitetty työhön.

Ylimääräinen saumausaine on pyyhitty pois ja mosaiikit kiillotettu.

Maalasin tarjoitttimen valkoiseksi, tuli raikkaamman näköiseksi. Tervetuloa glögille, kun on sen aika. Tässä kuvassa tarjotin on pallin päällä ja hätätapauksessa sitä voi käyttää pikkupöytänä.

Päällystin myös kukkaruukun. Tilkkuilijana kuvioksi tuli perinteinen tilkkutyökuvio eli tähti. Kohtuullisen hyvin se onnistuin mosaiikeistakin.

Putsattuna ja kiillotettuna. Ei ehkä juuri kanervan väreihin sopiva, mutta en pelkkää ruukkua halunnut kuvaan.

Ennen mosaiikkihommia meillä oli betonitöitä. Tein betonilähiön. Viisi eri kokoista kerrostaloa muodostaa Lintulan. Ja nimen mukaisesti useimmissa taloissa on lintu-aiheinen muraali.

Talot on maalattu akryyliväreillä, ikkunan piirretty tussilla ja muraalit on serveteistä lakalla seinille kiinnitetty. Lopuksi koko talot on lakattu.

Talojen toisella kapealla seinällä on hieman erilaiset muraalit.

Tänään päästiin työstämään vanerille puupiirros laattaa.

Taltta ei ole ihan omin työkalu, kerran olen kokeillut mökillä ihan oikeita talttoja, kun yritin kaadetun koivun runkoon koristeita tehdä. Taltta hajosi melkein heti ja siihen se homma jäi. Vanerilevy oli huomattavasti pehmeämpää ja homma sujui halpistaltoillakin. Linolevylle tarkoitetun talttasarjan olin ostanut mökille, tarkoituksena, että olisin tehnyt jonkun linokuvion, mutta värjäsin vain niitä villalankoja ja linolevyt jäi kaivertamatta. Taloja syntyi jälleen. 

Kotona testasin eilen kaivertamalla tuon pienen puukuvioisen laatan. Koska siinä ei ollut pinnalla väriä, en osannut nähdä, että osa laatasta oli liian kohollaan ja niihin kohtiin tuli myös väriä näihin ensimmäisiin kokeiluihin.

Huomenna olisi sitten vuorossa itse painamistyö. Vähän kyllä jännittää, miten saan värit onnistumaan. Ehkä olisi pitänyt tehdä vähän yksinkertaisempi kaiverrus. Pelkkiä viivoja, vaikka # merkki.