tiistai 31. maaliskuuta 2009

kanalan kaunottaret


Kanalan ovet aukesivat ensi kertaa keväseen ja tipuset pääsivät haistelemaan ja hämmästelemään ulkoilmaa. Kaikki asettuivat ensin orrelle ihmettelemään avaraa maailmaa.



Siinä ne istuivat vierivieressä, kunnes joku ne säikäytti. Saatoi olla iso varis, joka siinä rääkäisi huvikseen. Syntyi kamala metakka ja osa kanasista lennähti lähellä kasvavaan puuhun turvaan.



Emo kuuli pikkuisten hätääntyneen kaakatuksen ja muutamalla määrätietoisella kotkotuksella kokosi porukan yhteen.



Kuten ehkä olet huomannut, saatan innostua jostain jutusta tosi paljon ja teen sitten niitä juttuja ihan tolkuttomasti. Nyt puraisi kanavillitys tai oikealta nimeltään munanlämmittäjävillitys. Kaava on viime vuoden Suuresta Käsityölehdestä 3/2008. Ohjeessa neuvottiin ompelemaan kana niin, että sisäpuolelle olisi tullut saumat näkyviin. Tein siistimmän version eli ompelin päällisen ja vuorin pitkulaisena putkena yhteen jättäen vuoren päähän kääntöaukon. Enkä tietenkään ohjeen mukaisesti tikannut päällistä, vanua ja vuoria yhteen. Vuori sai liehua vapaana kun tikkasin koneella koristeompeleita päälliseen ja vuoreen. Nyt näitä kanoja on 23, täytyy miettiä tarvitsenko enemmän. Ainakin ne on varmasti salmonellasta vapaita kanoja. Emokanan ohjeen sain Ingalta tilkkukurssilla. Sen täytteenä on yläpäässä vanua ja pohjalla riisiä. Riisin ansiosta se pysyy hyvin pystyssä kaarevasta pohjasta huolimatta. Niitä nyt ainakin teen muutaman lisää.

maanantai 30. maaliskuuta 2009

kettu ja jänis


Laitanpa nyt nämä kauraelikotkin tänne, kun kerran onnistui tuo kuvien siirto kamerasta koneelle. Olen monta päivää raivonnut tälle masiinalle, kun se on hidas ja uppiniskainen. Tänään sitten monen siirtoyrityksen jälkeen aloin suunnitella uuden koneen ostoa mitä pikimmiten, ehkä jo huomenna. Päätin kuitenkin vielä kokeilla kerran ja kas vain, koneeni heräsi horroksesta ja imuroi kuvat ihan kiltisti.


Viimeviikolla tein ystävän tilauksesta tuon kauraketun ja jotenkin teki mieli tehdä Pääsiäis pupu.



Kettu lähti jo torstaina maailmalle,  mutta pupu jäi meille. Onneksi se ei tarvitse mitään hoitoa eikä ole yhtä ikävä tyyppi kuin nuo citykanit.


Muuten vähän aikaa sitten tuossa vähän matkan päässä oli kettu saanut rusakon kiinni ja huonostihan sille pitkäkorvalle kävi. Öisin kettu kävi aterialla ja päivisin varikset ja haukat kunnes joku korjasi raadon pois. Näin minä pari päivää sitten kamalan katutappelunkin. Kaksi urosfasaania otti mittaa toisistaan oikein kunnolla. Höyhenet lenteli eikä edes Ukon läsnäolo tehnyt mitään vaikutusta. Halusin ottaa niitä höyheniä itselleni maasta ja jouduin jalalla työntämään tappelupukareita kauemmas höyhenten päältä. Siirtyivät, mutta eivät keskeyttäneet hommaansa. Aika riehakkaita poikia. Näin myös joutsenauran viimeviikolla. Olin heti kevätfiiliksissä, mutta ne katosi lauantaina, kun pamahti kamala lumisade, joka illalla muuttui rännäksi. Olin koko päivän töissä, eikä siletä nähnyt ulos, mutta kotiin lähtiessä täytyikin kaivella autoa lumen alta. Onneksi se oli niin märkää, että sulaa varmaan pois nopeasti, etenkin, jos aurinko viitsisi esiintyä reilusti.


 

OOK:n kuukauden tekele


Omituisten ompelijoiden kerhon maaliskuun tekeleenä oli jotakin ruoanlaittoon tai keittiöön liittyvää. Mietin monia vaihtoehtoja, mitä olisin voinut tehdä ja mittä oikeasti tarvitsen. Päädyin pöytätabletteihin. Koska Pääsiäinen on aika lähellä, tein siihen sopivat tabletit.



Ruotsalaisessa Fat Quarterissa 1/2008 oli tuo kanan malli seinäpaneelissa. Minusta se oli niin söpö, että laitoin sen näihin. Kaksipuolisella liimaharsolla kiinnitin osaset ja siksakkasin reunat. Ompelin myös ihan suoralla kanat ympäriinsä. Pohjaan vapaalla konetikkauksella tein munanmuotoisia tikkauksia.

torstai 26. maaliskuuta 2009

iloinen asia


Minulla on ihan onnenpäivät, kun uusia merkkejä tupsahtelee päivittäin! Maijalta sain tämän tunnustuksen.



Kiitos Maija!


Minä tahdon antaa tämän takaisin Maijalle. Minun on niin kamalan vaikeaa valita, kenelle muille tämän ojentaisin. On niin paljon ihania blogeja, jotka saavat minut hyvälle tuulelle joko mukavilla tarinoilla tai upeilla töillä. Taidan tällä kertaa päätyä Päivin ihanaan blogiin Tilkut ja kudelmat.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

merkki ja meemi


Sain Villapallolta tämmöisen merkin!


kreaterblogger.jpg


Kiitokset hänelle!


Aiemmin Tiitsa on haastanut minut vastailemaan tämmöiseen meemiin.


Meemin säännöt:
1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen


Vastaavan englanninkielisen haasteen sain jo viime vuona joltakulta, vaan en muista keneltä ja nyt vastaan tässä yhteisesti molempiin.


1. Olen maailman huonoin vastaamaan mihinkään tällaiseen.


2. Illan tulen piristyn ja inspiroidun tekemään kaikenlaista. Aamuisin on vähän vaikeaa tuo sängystä poistuminen. Valoisuus ei haittaa aamunukkumista yhtään, auringon paisteessa on ihana nukkua.


3. Aamuisin, sitten kun olen valmis, on tosi kivaa kävellä koiran kanssa ilmasta riippumatta. Siinä voi samalla ajatella ihan mitä vaan tai olla ajattelematta. Yleensä teen aina jotakin ja tämä aamulenkki on sellaista "lepoaikaa" jolloin en tosiaankaan tee yhtään mitään. Tuuletan vaan aivoja. Tosi tuulettuneeksi tulee kunnon myrskyssä kun sataa, tuulee ja ukonilmoista nautin erityisesti.


4. Joka ilta minun pitää lukea iltasaduksi itselleni joko kirjaa tai jotain lehteä ennen nukkumista. Luen myös saunassa. Joskus ehdotan saunomista ihan vaan sen takia, että on tullut joku hyvä lehti, jotan haluan saunassa sitten lueskella. Tykkään lukea dekkareiden ja historiallisten romaanien lisäksi vaikka Muumikirjoja.


5. Rakastan merta. En haluaisi asua kaukana merestä, en edes järven rannalla. Minusta järvet on petollisia ja katalia, meri taas niin valtava että sitä pitkin pääsisi minne vain. Olen myös kiintynyt tuohon tulevaan naturajokeen, jonka rantateillä nämä aamuiset kävelyt tapahtuu. Olisi kivaa, jos vedet ei jäätyisi talvisin. Vapaat vedet on niin mielenkiintoisia ja upeita. Tahtoisin kanootin tai edes joskus saada itsestäni sen verran irti, että vuokraisin tuosta joelta semmoisen ja meloisin jonnekin.


6. Optimistina en usko, ettenkö osaisi mitä vain ; )  Kaikki riippuu siitä huvittaako vai ei ja se on ihan eri asia kuin osata. Tarkoitan tietenkin tekemistä. Eihän kukaan osaa kiinaa puhua, vaikka kuinka huvittaisi. Innostuvana ihmisenä tahdon tehdä aina uusia asioita ja siksipä monta vanhaa juttua on jäänyt kesken. No ei ne minua harmita, ne keskeneräiset. Ylipäätään elämä on niin älyttömän mielenkiintoista, jokainen päivä on kuin uusi maailma. Koko ajan tulee vastaan mielenkiintoisia ihmisiä, asioita ja opittavaa. En ymmärrä ollenkaan ihmisiä, jotka sanovat, että ei ole mitään mielenkiintoista tekemistä. Minulla on. Välillä tuntuu, ettei aika riitä kaikkeen, mutta eihän se niin ole. Aikaahan on ihan mielettömästi, sitä vaan kuluu koko ajan, mutta edessäpäin sitä on lisää vaikka kuinka paljon.


 Just niin, on kamalan vaikeaa alkaa vastata tälläisiin juttuihin, mutta kun vauhtiin pääsen niin voisin tältä istumalta kirjoittaa vaikka huomis aamuun asti melko päätöntä pulinaa.


Minä en laita meemiä eteenpäin, mutta jos tunnet vastustamatonta halua vastata, niin tee se ihmeessä. Ei tämä nyt niin paha ollut Hymy

maanantai 23. maaliskuuta 2009

tilkkupäivät


Koska Jyväskylässä oli viikonloppuna tilkkupäivät ja minä olin viikonlopun töissä, pidin itselleni omat tilkkupäivät tai oikeammin illat. Tuhosin niitä kaikkein pienimpiä ja tällä kertaa sinisävyisiä.



Minipaloista sain koottua pitkän (43 cm) ja hoikan kissan. Sen nimi on Tosi Tilkkunen, koska täytteenäkin on pääasiassa kangassilppua. Hännän sisällä on ohut rautalanka, jonka ympärille kieputin vanusuikaletta. Hännän voi vääntää eri asentoihin. Paras asento on kuitenkin vartalon lähellä, sillä silloin kissa pysyy pystyssä.



Kun olin koonnut vartalokappaleet palasista, laitoin taustaksi vanusuikaleita ja tikkasin koneella sitä sun tätä kuvioa. Vanu tasoittaa pinnan, muuten olisi voinut tulla hieman kuhmurainen "nahka".


Sitten on ihan pakko kertoa tosi mukavasta sunnuntaiyllätyksestä. Tytär soitti aamupäivällä ja oli tulossa kahden ruotsalaisen opiskelukaverinsa kanssa kahville! Oli kuulemma jo junassa Pasilan kohdalla. Patistin miehen kahvinkeittoon ja pakastepullan paistoon ja lähdin asemalle vieraita vastaan. Matkalla tosin tuli mieleen aprillipäiväkin, mutta eihän se vielä ole. Perjantaina soitin tyttärelle ja kaiken muun ohessa kyselin, mitä aikoo viikonloppuna tehdä. Ei mitään erityistä oli vastaus. Hyvin sai pidettyä yllätyksenä Suomen vierailun. Hän oli saanut Silja Linelta lahjakortin ja sai ystävänsäkin innostumaan Helsingin risteilystä siitä huolimatta, että Malmöstä on viiden tunnin junamatka Tukholmaan. Harmi, että jouduin lähtemään töihin, mutta kävivät vielä moikkaamassa työpaikalla ennen laivalle menoa. Yllätykset on niin kivoja. Itse yllätin tänään siskoni, joka tuli Suomeen työkurssille muutamaksi viikoksi. Hän oli lähtenyt matkaan eilen illalla ja lentänyt koko yön ja saapui Suomeen iltapäivällä. Yllätykseksi kävin siivoamassa hänen Suomi-kotinsa valmiiksi ja purkamassa huonekalut peitteistä, ettei ensimmäiseksi tarvitse siivota kuukausien nokia ja pölyjä, kun pääsee perille. Hän oli tosi iloinen minun yllätyksestä.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

silput käyttöön


Eilen illalla siivoilin ja järkkäilin kankaitani ja löysin laatikollisen kaikenlaista kangassuikaleita ja pieniä palasia. Ne on jäänyt jostain töistä ja tulleet säästetyiksi. Ihan oli pakko joku pikku työ tehdä suikaleista.



Ukon kuva keskelle ja hirsimökkiä ympärille. Koristetikkauksia, teksti ja reunukset, nääin syntyi uusi koriste oveen.

torstai 19. maaliskuuta 2009

tilkkukurssilta


Jo aiemmin vilahtanut ohdake on ommeltu taustakankaaseen ja tein sille kolme blokkia kaveriksi. Niistä sain pienen liinan, kuten olin suunnitellutkin.



Yksi blokki on noin tällainen.


 


Tuo ohdake on koottu koneella ommellen ja kiinnitetty käsin pohjakankaaseen. Samoin käsin on ommeltu lehdet ja muut vihreät osat. Tikkasin käsin kuvioiden vierestä. Reunukseen tikkasin jotain muka hienoa koukeroa. Se taitaa näkyä parhaiten ylimmässä kuvassa.



Liina on kooltaan 64 x 64 cm. Päällisen ja vuorin välissä on puuvillavanu.


Tämän päivän Metro-lehdessä oli pieni uutinen onnettomasta ompelijasta.



Otetaan opiksi, eikä työnnetä sormia joka paikkaan!

tiistai 17. maaliskuuta 2009

Retrohenkinen tilkkupeite


Tykkään kovasti tämän peiton väreistä!



Peite ei ole kuivumassa, vaan en keksi muuta yhtä hyvää kuvauspaikkaa kuin pyykkinaru. Malli on nimeltään Försvinnande niorutor ja löysin sen Fat Quarter-lehdestä. Tein hieman pienenmmän kuin ohjeessa oli. Nyt tämä peitto on uudessa kodissaan pikkutytön sängyn päällä. kooltaan peite on reilu 160 x 100 cm. Tikkaukset tein koneella blokkien halki ja reunaan kaaria. Tuo konetikkaustaito on vielä hieman hakusessa.



Yhden tummanpunaisen ruudun korvasin nallekankaalla, ihan huvikseni.



Myös vuoren puolella on nalle. Kävi meinaan niin, että terävät lankasakset putosivat tuohon kohtaan ja tekivät vuoreen pienen reiän ja nallen kuva peittää sen.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Luova mysteeri - osa 4


Täytyy tehdä päivitys heti, ettei unohdu. Marlin mysteerissä tehdään jo nelosta. En yhtään tiedä montako osaa tähän tulee, täytyy vaan odotella vihje kerrallaan. Nelosesta piti tehdä yhtä pitkä kaitale kuin ykkönen, yksi kakkosen pala ja kolmoskaitaleen leveys. Toivottavasti tajusin ohjeen oikein. Tähän mieluiten erikoiselle kangaskaitaleelle piti tehdä kukkaköynnös. Lehdet saivat olla kangasta, mutta kukat jotain muuta materiaalia.



Pohjakankaana käytin huonekalukangasta. Olen joskus päällystänyt meidän edellisen sohvan ja nojatuolin tuolla kankaalla, en kyllä tiedä miksi, koska en erityisemmin pidä keltaisesta. Ehkä se oli jotain siedätyshoitoa. Suikaleen toisessa reunassa on hulpiota ja siksi toiseen reunaan ompelin siksakin ja purin kangasta hapsuiksi. Lehdet on kangasta ja kukkaset, apua, nyt en muista miksi sitä sanotaan. No sitä mistä neulotaan jotain ja sitten huovutetaan koneessa. Ompelin kolme ristikkäin asetettua langanpätkää koneella kiinni pohjakankaaseen ja purin langat pörhäköiksi kukiksi.

perjantai 13. maaliskuuta 2009

Kevät hangella


On ollut muutama niin aurinkoinen päivä, että oli ihan pakko tehdä jotain keväistä. Fat Qarter 1/2009 innosti jo hieman Pääsiäistunnelmiin ja niin syntyi tämä pieni liina.



Kasasin ensin  n. 9x9 cm vihreäsävyisistä neliöistä alustan. Laitoin mukaan hieman kapeampiakin paloja.Näin vältin sen, että neliöiden kulmat eivät osu kohdalleen ja ei syntynyt paksuja kohtia saumoihin. Päälle siksakkasin narsisseja, jotka vielä ompelin suorallakin ompeleella reunoista. Taustan tikkasin koneella vapaaompeluna.



Ensin sommittelin myös vihreitä lehtiä kukkien väliin, mutta ne ei oikein näyttäneet hyviltä ja jätin ne pois. Välissä on ohut puuvillavanu. Liina on 50 x 37 cm.


keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Luova mysteeri - osa 3


Jonkinlainen tajunnan heikkous kai iski, kun en ole aiemmin tätä päivitystä saanut aikaiseksi. Tein tämän kolmosen heti kohta  Marlin julkaistua ohjeen. Sitten jäin odottamaan neljättä osaa. Tänään kävin sitten katselemassa olisiko jo uutta tehtävää tullut. Marli siellä huhuili linkkejä kolmosten kuviin ja silloin tajusin, että enhän minä ole edes kuvannut niitä omia tekosiani. Nyt on kuvattu. Pohjakankaana käytin ruskeaa ja pintakankaana kahta eri kangasta. Ensin tein liuskat sini-ruskeesta ja beige-ruskeesta. Koska kolmatta kangasta en osannut valita, tein kolmannen suikaleen sini-beige-ruskeana.



Nyt sitten tosi mysteerin kimppuun - minulta on kadonnut jonnekin salaperäiseen paikkaan edelliset osaset!

tiistai 3. maaliskuuta 2009

tilkkukurssilta


Tilkkukurssilla kokeiltiin valokuvan tulostamista paperille, jolta se silitettiin kankaalle ja tulostamista suoraan kankaalle. Tai oikeammin semmoiselle valmiina ostettaville arkeille, joissa on kangas liimattuna paperiin. Nyt sain käytettyä tuon jälkimmäisen tekniikan tuotoksen pieneen pussukkaan. En oikein keksinyt, mihin muutaman kuvan voisi laittaa. Hieman mietittyäni päätin tehdä Ukolle (siis koirallemme) oman tarvikepussin. Tähän asti hänen tavaransa ovat olleet minun yhdessä pussissa. Nyt kynsisakset, punkkipinsetit, desifiontiaineet yms joita tarvitsee kuljettaa reissussa mukana saivat ihan oman "meikkipussin".



Tämä kuvahan on ollut esillä viime syksynä, kun Ukolta oli leikattu kasvain silmäluomesta. Mielestäni kuva sopii hyvin tähän ensiapulaukun kylkeen.



Toisella puolella Topi-tohtori tutkii onko Ukolla punkkeja. Työn leveys on 20 cm, korkeus 17 cm ja pohja 4 cm.


Viimekerralla aloitimme kurssilla kuukauden blokkia, joka on nimeltään ohdake. Blokit ovat aina samansuuruisia eli 22,8 x 22,8 cm.



Ensimmäisestä versiosta syntyi tällainen ohdake. Ruudut ovat tuuma x tuuma ja ne ommellaan koneella. Valmis ohdake kiinnitetään käsin pohjakankaaseen. Lisäksi pohjaan ommellaan käsin varsi ja siitä lähtevät lehdet blokin reunoihin.



Ihastuin blokkiin siinä määrin, että tein kotona lisää. Jouduin vaihtamaan ohdakkeeseen toisen vätin, koska tuota ensimmäistä ei olisi riittänyt neljään ohdakkeeseen. Sitten kun kaikki neljä blokkia ovat valmiit, teen niistä joko pienen pöytäliinan tai seinätaulun.