Kauhean hiljaista on tässä blogissa ollut. En vaan ole saanut mitään aikaiseksi. Kaikenlaista puolivalmista kyllä on, mutta loppuun asti viimeisteleminen on jäänyt. Ja näitä valmiita ei ole huvittanut kuvata, kun on aina pimeää. Tänään sitten pinkaisin parvekkeelle päivänvaloon kameran kanssa. Siellä istutin nämä kaksoset nätisti penkille ja napsin muutamat kuvat. Ensin huusivat suut auki, kun niille tämä oli ensimmäinen vierailu ulkona.
Nämä eivät ole identtisiä, kuten huomaat. Sisäinen pilkkukuume vaivaa molempia, mutta se on vaaraton lastentauti. Toisella on kiduksissaan hieman valkovihreää ja toisella punaista.
Ulkopuoleleta he näyttävät hyvin samannäköisiltä, mutta kyllä niissä on muutama eroavaisuus. Toisen vetskarissa on harmaa vedin ja toisella joku outo väri, ehkä kummalinnen liila.
Tykkään pukea kaksoset samanlaisiin (Mari)mekkoihin. Vapaalla konetikkauksella ajelin ympäri kummallisten kukkien ja lehtien. Koska nyt on oikeasti talvi ja lunta ja kaikkea, näillä on mekon ja alusasun välissä ohut, mutta hyvin lämmin huopa. Se tukee pienokaisia niin, että pysyvät jo pystyssä, vaikka ovat vasta 3 tuntia vanhoja! Syntymämitat ovat leveys 23 cm ja pituus 20 cm ja toisella vastaavasti 24,5 ja 19 cm. Siis hieman pulskempi ja 10 minuuttia vanhempi. Olenkin huomenna vielä (vanhempain)vapaalla ja voin hoitaa heitä koko päivän.
Tilkkukilta Syyringin hyväntekeväisyyspeittoon askaroimani blokit sain myös kuvattua.
Yhteensä aplikoin 5 blokkia ja näistä neljästä oikean yläkulman blokki on ollut jo aiemmin esillä. Niitä oli (ja on vieläkin) kaksi samanlaista ja tähän kuvaan otin toisen, että näyttää hienommalta kokonaisuudelta. Ylä vasurin blokkia tein vain yhden, koska Tilkunviilaaja teki sille parin. Harmi, ettei näitä blokkeja ollut enempää. Pidin niiden ompelusta ja siitä, kun tasaisin välisjoin sanoin AI. Se jotenkin rytmitti koko ompelusession kivasti. Yhtään ei tullut verta mihinkään. Osasin niin hellästi aina pistää sillä saakelin terävällä neulalla. Se on oikea aplikaationeula, joita ostin vartavasten Tilkkutarhasta.
Kohta täytyy alkaa miettiä joulukalenteria. Jos saan hyvin miteittyä, niin eka luukku aukeaa reilun viikon kuluttua. Aika monena vuonna olen onnistunut viemään kalenterin loppuun asti. Joskus on ollut hieman paniikinomaista kiirettä, mutta se kuuluu asiaan, kun tilanne elää ja tarinat polveilee.
Nämäkin vois olla kaksoset. Melkein. Aikas hyvää suklaata, mutta kyllä päällinen on parempi kuin sisus. Loistavia näyttelijöitä molemmat. Siis niin häikäiseviä, että vielä tässäkin vaiheessa loistavat, jopa liikaa. Eihän sille mitään voi, jos on niin valovoimainen.
Todella mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!