No onkos tullut kesä nyt talven keskelle... #kässäjoulukalenteri

Tämä on Käsityöblogit FB ryhmän joulukalenteriin liitetty postaus, luukku 17 ja edellisen luukun 16 postaus löytyy 

blogista Knitgrammer

ja luukku nro 18 

Jonnan koukkuja

Muut luukut ja paljon muuta löytyvät 

Käsityöblogit 

 Huomasin, että työkaverilla oli käsityöpussukkana muovipussi. Minua sellainen alkoi heti kauhistuttaa! Päätin, että teen hänelle joululahjaksi kankaisen kässäpussukan. Nautin aina, kun keksin jonkun kohteen, jolle voin tehdä tarpeellisen tavaran. Itsellä on yksi jos toinen pussukka ja aina on kiva kokeilla uutta mallia tai ideaa, mutta eihän yksi ihminen mahdottomia määriä kässäpussukoita tarvitse! Siksi on kiva saada kiinni jokui muovipussin käyttäjä ja saada hänestä kohde seuraavalle työlle.

Minulla oli viimeisellä kerralla tilkkukursin aiheena EPP eli English Paper Piecing ja samalla tekniikalla toteutin kässäpussin.

Perhosen siivet saa helposti salmiakin muotoisesta paperimallineesta leikkaamalla yhden terävän kulman pois. Näitä mallineita voi piirtää itse tai estiä netistä.

Kangas harsitaan  tai kiinnitetään kuvassa käytetyillä pistoilla paperimallineen ympärille. Kuvan pistoilla kun kiinnittää kankaan, pistot eivät mene paperin läpi, eikä niitä tarvitse poistaa saadakseen paperin pois. 

Pidä paperi paikoillaan, kun ompelet kaksi palaa yhteen aivan reunoista pienillä aivepistoilla. Ennen pohjakankaaseen kiinnittämistä ota paperit kuitenkin pois! 

Siipiosien väliin olen laittanut palan tummaa kangasta ilman mallinetta. Siipien terävät kulmat voivat jäädä kuvan mukaisesti, sillä vartalopala tulee niiden päälle. Ompele vielä tuntosarvet muliinilangan muutamalla säikellä ja perhonen on valmis!

Heksagoneista voisi tehdä kukkia perhosten joukkoon.

 Käsinompelu on hyvin rauhoittavaa. Jokaiseen pistoon täytyy keskittyä ja katsoa, että pistot ovat tarpeeksi sileitä, siistejä ja lähes näkymättömiä. 

Pidän tällaisesta hidasteluompeluista. Pisto pistolla eteenpäin sanoi o-pistosihteeri!

Toisella puolella perhoset jatkavat liitelyä. Jokainen on omanlainen. Lankavyyhdin alla on lahjan saajan nimikirjaimet. Pohjakangas on pellavaa ja nyörit pyörittelin puuvillalangoista. Pussissa ei ole vuorta ja se on ommeltu laakasaumoilla.

Jatkoin käsinompelua tehden mini-pienen joulusukan.

Hyvää Joulunaikaa satunnaisille vierailijoille!

joulukalenterin viimeiset laatikot

Aaton aattona laatikossa oli ja on yhä edelleen chenille leikkuri. Eihän tällaista kukaan arvannut, en minäkään olisi.

Sitkeys palkitaan! Helena tarjosi sormustimia monta kertaa ja kyllähän minulla niitä on, vaikka harvoin käytän. Olen tosi surkea sormustimien kanssa. 

Tässä on minun hieno kirjanpito joulukalenterin arvauskisasta.

11 laatikon sisältöä ei arvannut kukaan ja oikeita arvauksia tuli 14. Yhtenä päivänä oli kaksi oikein arvannutta. 7 eri ihmistä onnistui ainakin kerran arvaamaan oikein ja Helena jopa 5 kertaa! Pirkko, Tilkkuilo ja Irma osuivat  kahdesti oikeaan ja Kristiina, AnniK ja  Salme kerran. Muutama arvailija jäi harmillisesti ilman osumaa, mutta sellaista elämä on.

Kiitokset kaikille arvaajille! 

Tämä oli minulle kiva kalenteri toteuttaa. Oli oikein hauskaa lukea kaikkia arvauksia ja muita kommentointeja! Yleensä lähes aina vastaan kommentteihin, mutta nyt päätin olla sanomatta mitään. Paitsi muutamaan kommenttiin vastasin, mutta vastaukset eivät koskeneet arvauksia. 

Nyt alan hikoilemaan palkintojen kanssa!

Minulta puuttuu vielä Pirkon ja Salmen osoitteet.

Laittakaapa yhteystietonne: marletekee at gmail.com 

Palkinnot postitan lähitulevaisuudessa. Voi olla, että vasta ensi vuonna!

Minulla on useampia joulukalenterin kaltaisia, pieniä puisia laatikostoja, joiden etupuolen olen päällystänyt. Tämän laatikoston olen maalannut valkoiseksi, hieman kulahtaneeksi ja laatikoiden etupuoleen liimasin FQ-kangasta. Tämä kangas on FinnQuiltin (Suomen tilkkuyhdistys) omaa kuosia ja tarkasti katsottuna Q-kirjaimen sisällä on Suomen kartta. Näistä kankaista tein ruskeana sisätossut ja mustavalkoisesta espadrillokset. Niistä ei tullut oikein hyvät, mutta tossut ovat mainiot, jalassa nytkin. Malli on Tone Finnngerin kirjasta Tildan tapaan.

Päälisen ja flanellivuorin välissä on ohut puuvillavanu, pohjassa laukkuhuopa. Ulkopohja on aitoa nahkaa, eikä ole yhtään liukas. Tossuja voi tehdä vierastossuiksi tai omalle porukalle. Kankaita vaihtelemalla saa jokainen mieleisensä ja söpöyttä saa laittamalla koristeeksi rusetit tai vaikkapa vanutäytteiset sydämet.

Ja ne uudet linnut. Kokomustissa (no onhan sillä lehtikuvio kyljessä) oleva on suolapurkki ja pallokuvioinen pippuripurkki.

joulukalenterin unohtunut laatikko

Eipä tullut eilen sopivaa kohtaa, jolloin olisi ollut hyvä hetki laittaa tämä aaton laatikko arvailtavaksi, mutta tässä tämä nyt on!

Edellisen ja tämän laatikon sisältöjä voi arvailla vielä Tapaninpäivän iltaan asti.

Jos samassa kommentissa arvailet molempia, niin laita selkeästi kumpaa milloinkin tarkoitat!

Meillä on pöydässä hienoa sokeria tämän sinisen linnun sisällä ja sen nokka on hieman auki ja sieltä voi ripotella sokeria puuroonsa tai mihin nyt tarvitsee. Joulupaketista tupsahti kaksi lintua lisää!

Nämä lähtivät tyttären mukaan Ugandasta, saa nähdä miten tottuvat tähän pohjoiseen ilmastoon. Siniseen lintuun tottuivat heti ja Sininen piti heitä omina poikasinaan. Tosi kivaa, miten Suomi-lintu otti nämä tummat poikaset suojiinsa. Toiseen laitoin suolaa ja toiseen pippuria. Arvaa kumman silmistä ripsahtaa suolaa! Minä pidän tämmöisistä hauskoista siroittimista enemmän kuin jostain tyylikkäistä astiasto-siroittimista. Mutta jos olisi oikein tyylikäs trendikoti, niin se olisi eri asia. Mutta tässä meidän kodissa nämä ovat enemmän kuin kotonaan.

Hyvissä ajoin ennen joulua ostin itselleni Ilon pistoja-kirjan. Muliinilangat on ollut ehdolla joulukalenterin laatikoihin, mutta nyt paljastan, että ei ne siellä ole. Eivät mahtuisi millään semmoiseen laatikkoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin kovakin kirjontaihminen. 

Yritän tässä joulunpyhinä puuhastella näiden lankojen parissa jotain kuviota. Minulla on meneillään myös villalankatyö, jos ei kirjontapistot luonnistu, jatkan villalankatyötä, vaikka siinä ei ole oikein järkeä eikä määränpäätä.

Tytär yritti ennen joulua saada Sulosta joitain kauniita jouluisia kuvia, joilla toivottaisi ystävilleen ja asiakkailleen hyvää joulua. Eipä oikein Sulosta ollut istumaan kauniisti jonkun joulutontun vieressä. Kuvista tuli aika riehakkaita ja jotkut koristeet kärsivät Sulon käsittelyssä, kun hän juoksi ympäriinsä esimerkiksi tämä enkeli suussa. Enkeliltä irtosi hiippalakki, johon oli kiinnitetty pitkät keltaiset letit. Jätettiin sitten tämä enkeli ison kuusen oksalle ilman hiippaa ja lettejä. Yhdeltä tontulta lähti siinä rytäkässä koko pää irti ja sekin jätettiin samaiseen kuvauspaikkana olleeseen koirapuistoon siirtolavan reunalle. Tänään aamulla oli vain enkeli paikallaan, tontulla oli varmaan ollut työvelvollisuuksia eilen illalla ja oli sitten jäänyt niille teille. Hyvä niin.

PS. Minun täytyi vaihtaa tämä blogipohja taas, kun en millään oppinut pitämään edellisestä!

Nyt on mennyt oikein arvaaminen vaikeaksi!

Joskus aikaisemmin joku veikkasi näitä magneettilukkoja, mutta nyt ei kukaan.

Ehkäpä nyt osut oikeaan!

Söpö laatikko, mutta mitä on sisällä?

Pupu <3 Sulo

Oikeasti ei hitustakaan totta. Karkuun juoksevat ja Sulo perässä, jos vain pääsisi. Meidän suunnalla on tosi paljon rusakkoja ja citykaneja. Yhtään kertaa ulkoillessa ei mene niin, etteikö näkisi jompia kumpia tai molempia.

Tytär koristeli osan pipareista.

Osa olisi tosiaan tarvinnut vaaleaa huntua ylleen!

Eihän ne mitkään kunnon talkoot ole, jos ei yksi pellillinen kärähdä!

Huomenna jouluaattona laitan vikan laatikon ja sopii arvella näitä molempia Tapaninpäivän iltaan asti.

Sulon kanssa toivotetaan oikein hyvää Joulua!

niin värikästä, että!

Eilisestä laatikoista paljastui puisia, värikkäitä helmiä. Näitä voi laittaa vetoketjun lukkoihin nyöriä koristamaan.

Ja kukaan ei ollut arvannut oikein : (

Tämän päivän luukun kangas näyttää kuvassa hieman oudolta, mutta on luonnossa kaunista. Arvaa mitä tässä laatikossa on!

Jotkut kynttilät sulaa tosi kovasti.

Nämä ovat aika hauskan näköisiä!

Paistoin tänään kaksi taateli-kahvikakkua. Siis näissä on myös vahvaa kahvia. Tuommoisia kakkuja kutsutaan kahvikakuiksi tai kuivakakuksi. Toivottavasti ei tullut ihan hirveän kuiva, en ole maistanut vielä. Piparkakkutaikina odottaa jääkaapissa huomista leivontaa.

Tänään oli vuorossa pojalle collegepuku.

Mitähän huomenna? 

löytyihän se oikein arvannut!

Irma oli arvannut oikein nämä liidut sekä edellisen laatikon ratkojat. Saa nähdä, tulisiko kolmaskin oikea arvaus peräkkäin!

Vieläkään niitä 19 päivän kommentteja ei voi katsoa blogista, mutta hallinnon puolelta pystyin ne lukemaan. Sieltä se voittaja löytyi.

Ja Helena, tee ihmeessä tonttupatalappuja! Niistä tulee ihan hauskoja ilman naamaakin, jos tekee jouluisesta kankaasta.

Tämäkin on minun suosikkikangasta! Tässä nyt paljastuu, että kaikki nämä on minun ihastuskankaita. Paljon on jo tavaroita laatikoista löytynyt, mutta vielä on tämä ja kolme muuta jäljellä. Ja arvaa mitä nyt on vuorossa.

Tänään oli viimeinen työpäivä tänä vuonna. 

Olen nyt ommellut näitä pikkuisia vaatteita. Tämän kankaan ostin Tampereen kädentaitomessuilta. Aivan ihanaa bambikangasta. Nyt siitä sukeutui pikkuinen mekko. Voi kun olisi itsekin niin pieni, että saumat hurauttaisi sekunnissa! Mutta pitkän ihmisen vaatteissa on kamalan pitkät saumat.

Joillekin se arvaaminen on helppoa!

Kelpaisiko tuo ikivanha karhunlanka tikkauslangaksi?

No kyllä sillä jotain voi tikata, joten Helena oli arvannut oikein! Muut rullat onkin tyhjiä. Puiset rullat on niin kivan näköisiä, etten ole raaskinut heittää roskiin.

Onnittelut Helenalle, tämä oli jo neljäs oikein häneltä.

Ei ole enää montaa laatikkoa jäljellä. Tämän jälkeen 5 laatikkoa.

Kun arvaat tämän ruusulaatikon sisältöä, kirjoita vain ja ainoastaan yksi asia, mitä arvelet täällä olevan. Muuten diskaan surutta, jos on arvauksena on lista esineitä. 

Nyt olen ottanut saumurin esiin ja surautellut lastenvaatteita.

Kankaat on kivoja ja pieniä vaatteita on kiva tehdä.

Tontun kurkistelee jo kovasti!

Tämä kurkistelee uuniin, josko paistokset olisi valmiita ja pääsisi hommiin eli patalapun virkaa hoitamaan. Käsi laitetaan tuosta tonttuhatun ja kasvojen välistä sisälle ja naamapuoli jää kämmenselkää suojaamaan, ettei sekään pääse palamaan. Kyllä tämä myös tarkkailee, ettei sinne kommentteihin mitään tavaralistoja kirjoitella!

Arvaa, arvasiko kukaan oikein joulukalenterissa!

Nyt en kyllä ala mitään!

Ei vieläkään oikeaan osunutta arvausta.

Silmukkamerkit olisi tietenkin olleet looginen valinta, mutta täällä on kuitenkin lasi- ja keramiikkahelmiä. Jotkut lituskaisia.

Tämä on varmaan niin vaikea, ettei kukaan arvaa, mutta kannattaa yrittää!

Eihän sitä koskaan tiedä.

Lainasin tyttärelle tämän kaltaisia paperitähtiä ja vei ne studiolleen lasten joulukkorttiuvauksiin. Jokunen lapsukainen oli sitten maistellut sakaroita siihen malliin, ettei niistä enää ollut koristeiksi. Harmitti, koska olen saanut ne tähdet ystävältä ja ne oli tehty vanhoista kirjan kellastuneista sivuista. Mutta kuinka ollakaan! Seuraan Pikku Akan Tilkkuvakka-blogia ja siellä oli ohje tähden tekoon! Heti hommiin ja ensimmäinen valmistui hieman hätäisesti. Materiaalina käytin tapettia ja se oli mitä parhainta. Tuli eteen taas se liimakysymys. En malttanut hakea erikeepperiä, vaan kangasliimalla suhautin tähden kasaan. Seuraavaa varten otan oikean välineet ja teen tähdestä hieman pienemmän. 

Vihreetä on ommeltu, mutta ei kuusia kuitenkaan.

Kännykälle vaatetta talvea varten.

Tästä pienestä palasta tämä lähti ja se oli ehdottomasti saatava etupuolelle. 

Daamit ovat siinä Pariisilaisessa katukahvilassa lasillisella lepuuttamassa siroja sääriään.

joulukalenterin eilisen laatikon sisältö kimmeltää

Luulin, että edellisen laatikon sisältöä ei kukaan arvannut oikein, mutta Pirkko on tarkoittanut "pampuloilla" juuri noita nyöristoppareita.

Lankarullia on ehdoteltu, mutta ei tällä kertaa. Lankarullia minulla on niin paljon, että usein käytetyt ovat seinätelineessä, tikkauslangat muovisissa tölkeissä ja ja sekava sakki peltilaatikossa. Mutta nämä muutama metallilanka on saanut majapaikan tästä laatikosta. En ole oikein sinut näiden kanssa ja siksi saavat olla omissa oloissaan. 

Lealle tiedoksi, mittanauhat on olleet jo ja voin sanoa, ettei niitä ole enempää.

No entäpä tämä laatikko! Mitähään se kätkee sisälleen? Etupaneelissa on pala hauskasta neuleaiheisesta kankaasta. 

Tänään olin kaupungilla kokemassa jouluruuhkaa. Olipas kivaa. Ajattelin käydä monessa paikassa, mutta en sitten ehtinytkään. Vanhan joulumyyjäisissä oli useita tuttuja myymässä ja heidän kanssaan siinä tuli höpötettyä sitä ja tätä. Ostin itselleni, kuten aina, (en koskaan unohda ostaa itselleni lahjaa tai useita) muutaman kivan lahjan. En tietenkään paketoi eikä mitään sellaista jouluaattoon säästämistä, vaan heti kohta käyttöön. En nyt jaksanut niitä lahjoja kuvata, joku toinen kerta sitten. Kävin Tuomaan markkinoilla, jossa niin ikään tapasin tuttuja. Siellä oli mukulakivet niin liukkaita, että liukastelin pois melko nopeasti. 

Ei voi laulella, että joulupuu on rakennettu. Molemmat on pahasti kesken. Sain tyttäreltä Afrikan tuliaisena kaksi tuollaista ylempänä olevan mallista tähteä. Ne on tehty pienistä helmistä. Kuusen tähden viereisen valkoisen tähden ostin tänään. 

Sulolla on jännä suhtautuminen korvan putsaukseen. Jos vaan haen vessasta korvapuikon, hän on heti tarkkana. Toisaalta Sulo haluaa, että korvia putsataan, mutta silti menee ensin hieman piiloon sohvan ja pöydän väliin. Kun homma on ohi, hän hilluu ja riehuu innoissaan.

joulukalenterissa on ihan rumia juttuja, mutta muuta värikästä kyllä löytyy

Nyt ei mene hyvin kenelläkään tällä arvausrintamalla, muuten kyllä varmasti menee oikein hyvin.

Laatikon kangas on kaunis, mutta tavarat aika rumia. Mutta hyvin tarpeellisia aina silloin, kun niitä tarvitaan. Nyörin stoppareita synkissä sävyissä. No siniset on kirkkaita, sentään.

Minä arvaan, että tämän vihreän laatikon sisällön kyllä joku arvaa oikein.

Ehkä juuri sinä!

En malttanut olla kokeilematta kopan tekoa! Uusimmassa Tilkkulehdessä oli Syyringin kiltalaiset Ritva ja Tiina tehneet ohjeet koppaan. Idea on se, että päällystetään alle 2 cm leveällä kangaskaitaleella esimerkiksi lippunarua. Kaitaletta pyöritetään pätkissä narun ympäri ja kun valmista on tarpeeksi, ommellaan siksakilla narua yhteen. Voi aloittaa tekemälllä pyöreän pohjan tai vaikka soikean. 

Voit katsoa jonkun opetusvideon ensin, niin minunkin olisi pitänyt.

En ihan tarkkaan vielä tiedä, mikä tämän tehtävä tulee olemaan. Ensin se saa esiintyä hedelmäkulhona. Siinä se on hyvä. 

Hieman lisää harjoittelua ja niksejä muotoiluun, niin hyvä tulee.

Ritvan tekemissä kopissa olen nähnyt hänen päättävän työn tuommoiseen kierukkaan ja kokeilin samaa. Näyttää etanalta.

Harmittaa, että tämä kaunis vaalea osa jäi pohjaan. Siitäkin mokasta voisi ottaa opiksi seuraavalla kerralla. Semmoisen huomion tein narua päällystäessä, että trikoo on helpompi materiaali. Se on taipuisaa, joustavaa eikä siitä lähde lankoja. Kokeilin tavallista puuvillaa ja minua hieman ärsytti sen langanpätkät ja tönkköys. Ehkä niihinkin tottuu! Ompelulangan värilläkin saa varmaan hieman kivaa aikaan. Ehkä kokeilen jotain typerää väriä tai sitten hienoa.

Katsotaan mitä syntyy. Ensin täytyy päällystää narua.