tiistai 25. joulukuuta 2018

joulukalenterin unohtunut laatikko


Eipä tullut eilen sopivaa kohtaa, jolloin olisi ollut hyvä hetki laittaa tämä aaton laatikko arvailtavaksi, mutta tässä tämä nyt on!


Edellisen ja tämän laatikon sisältöjä voi arvailla vielä Tapaninpäivän iltaan asti.
Jos samassa kommentissa arvailet molempia, niin laita selkeästi kumpaa milloinkin tarkoitat!



Meillä on pöydässä hienoa sokeria tämän sinisen linnun sisällä ja sen nokka on hieman auki ja sieltä voi ripotella sokeria puuroonsa tai mihin nyt tarvitsee. Joulupaketista tupsahti kaksi lintua lisää!
Nämä lähtivät tyttären mukaan Ugandasta, saa nähdä miten tottuvat tähän pohjoiseen ilmastoon. Siniseen lintuun tottuivat heti ja Sininen piti heitä omina poikasinaan. Tosi kivaa, miten Suomi-lintu otti nämä tummat poikaset suojiinsa. Toiseen laitoin suolaa ja toiseen pippuria. Arvaa kumman silmistä ripsahtaa suolaa! Minä pidän tämmöisistä hauskoista siroittimista enemmän kuin jostain tyylikkäistä astiasto-siroittimista. Mutta jos olisi oikein tyylikäs trendikoti, niin se olisi eri asia. Mutta tässä meidän kodissa nämä ovat enemmän kuin kotonaan.


Hyvissä ajoin ennen joulua ostin itselleni Ilon pistoja-kirjan. Muliinilangat on ollut ehdolla joulukalenterin laatikoihin, mutta nyt paljastan, että ei ne siellä ole. Eivät mahtuisi millään semmoiseen laatikkoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin kovakin kirjontaihminen. 
Yritän tässä joulunpyhinä puuhastella näiden lankojen parissa jotain kuviota. Minulla on meneillään myös villalankatyö, jos ei kirjontapistot luonnistu, jatkan villalankatyötä, vaikka siinä ei ole oikein järkeä eikä määränpäätä.


Tytär yritti ennen joulua saada Sulosta joitain kauniita jouluisia kuvia, joilla toivottaisi ystävilleen ja asiakkailleen hyvää joulua. Eipä oikein Sulosta ollut istumaan kauniisti jonkun joulutontun vieressä. Kuvista tuli aika riehakkaita ja jotkut koristeet kärsivät Sulon käsittelyssä, kun hän juoksi ympäriinsä esimerkiksi tämä enkeli suussa. Enkeliltä irtosi hiippalakki, johon oli kiinnitetty pitkät keltaiset letit. Jätettiin sitten tämä enkeli ison kuusen oksalle ilman hiippaa ja lettejä. Yhdeltä tontulta lähti siinä rytäkässä koko pää irti ja sekin jätettiin samaiseen kuvauspaikkana olleeseen koirapuistoon siirtolavan reunalle. Tänään aamulla oli vain enkeli paikallaan, tontulla oli varmaan ollut työvelvollisuuksia eilen illalla ja oli sitten jäänyt niille teille. Hyvä niin.

PS. Minun täytyi vaihtaa tämä blogipohja taas, kun en millään oppinut pitämään edellisestä!

9 kommenttia:

  1. Onneksi paljastit ettei niitä muliinilankoja nyt laatikoista löydy. Pakko keksiä siis jotain muuta. Onkohan parsinneuloja jo löytynyt laatikoista, veikkaan niitä! Hauskat linnut. Kokomustassa varmasti pippuria ja pilkullisessa suolaa. Ihan tässä nauratti kun mielessäni näin riehakkaan kuvauhetken Sulon kanssa :) Leppoista joulun jatkoa. Tässä sitä vaakatasossa kinkkua sulatellaan.

    VastaaPoista
  2. Hieno kirja tuo ilon pistoja, kansikin on niin houkutteleva. Kaikille lopuille päiville pysyttelen sormustimissa, vaikka itsekin käytän niitä tosi harvoin. Kivoja sirottimia.

    VastaaPoista
  3. Olen ollut surullisen huono joulukalenterin seuraaja...arvaan, että viimeisessä lokerossa on ompelukoneenneuloja. Mukavaa joulunjatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh...just huomasin että ne on jo ollut...Olisko sitten ompelukoneenjalkoja!

      Poista
  4. Nätit linnut olet saanut lahjaksi.
    Olisko tässä viimmeisessä laatikossa oikeita neppareita.
    T:Tytti

    VastaaPoista
  5. Kiva, kun vaihdoit blogipohjan takaisin helppokäyttöisenpään. Olihan se kokeilu nätti, mutta navigointi meni arvailuksi. Tytin ehdottamat nepparit voisivat olla laatikossa.

    VastaaPoista
  6. Olihan siellä edellisessä postauksessa Sulo nätisti tontun kanssa - kyllä se kuva kelpas mulle ainakin. Ja kukapa sitä ei villiintyis joulua odotellessa! Veikkaan että pilkullisesta linnusta ropisee suolaa. Sympaattisia lintuja ovat kaikki! Ilon pistot näyttää aika houkuttelevalta...
    23.: kauniita karkkipapereita ja 24.: valmiiksi leikattuja jämätilkkuneliöitä.

    VastaaPoista
  7. Virkkuukoukku, johon oli kaupassa vahingossa tarttunut teippi mukanaan enkelipampulilampaanvillaa.

    VastaaPoista
  8. Tämä blogipohja on minustakin kivampi kuin edellinen kokeilusi. Koska kommentoin vasta joulun välipäivinä, jätän arvaamatta. Sanon vain, että teillä on suvaitsevaisia keittiötarvikkeita.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!