keskiviikko 27. helmikuuta 2008

tilkkuilua a´la Ricky Tim


Päivätilkkuilussa tutustuimme tänään Ricky Tim`n tekniikkaan. Teimme konvergentti-ruudukkoja mukana olleista kankaistamme. Minulla kun oli taas noita samoja kankaita mukana, ei työstä millään saanut sellaista upeaa, jossa olisi huikeaa kankaiden hehkua. Ehkä seuraavaan kokeiluun löydän hienot toisiaan korostavat, väreiltään ja kirkkaudeltaan toisiaan tukevat kankaat. Siis tällä tekniikalla saa aivan ihastuttavia töitä, jos on tietynlaiset kankaat. Kun en tiennyt miten tällainen työ toteutetaan, en osannut yhtään ajatella kuinka kankaat pitäisi valita. No nyt tiedän hieman enemmän.


                     Photobucket


Tähän vaiheeseen sain työn tehtyä. Olen tuohon kuvaan asetellut noita vihreitä kankaita, jotta voin hieman mallailla kehyksiä. Toinen vaihtoehto on näin päin.


                     Photobucket


Todellisuudessa tuo vaaleanpunaiselta vaikuttava väri on vihreää. Tämäkin on kaitaletekniikka, jossa ensin valitaan 4 erilaista toisiinsa väreiltään sopivaa kangasta. Ommellaan ja leikataan ja ommellaan ja leikataan. En osaa edes ohjetta kirjoittaa ymmärrettävästi. Kaikkein haastavinta tässä on kankaiden valinta, sillä ei tuo tekniikka niin mutkikas ole, miltä sain sen kuulostamaan. Opettajana meillä oli Ulla ja hän toi nähtäväksi muutaman työn. Ne oli tosi upeita, etenkin itse värjätyistä kankaista tehty. Siinäpä oiva aasinsilta! Menen huomenna kankaanvärjäyskurssille! Jännittävää, mitä saan aikaiseksi kun en ole sellaista ikinä kokeillut. Ihastellut muiden värjättyjä lankoja ja kankaita.

maanantai 25. helmikuuta 2008

raitaa


Innostuin ehkä liiankin nopeasti taiteilemaan niistä kirppikseltä ostamistani raitatilkuista peitettä. Eihän niistä ja jo aiemmin löytämistämi palasista kovin suurta peittoa saanut. En kuitenkaan malttanut odotella, josko vastaan tulisi lisää samanoloisia kankaita, vaan aloin kokoamaan palasia yhteen. Nyt on tikkaukset osin tekemättä. Tikkaan käsin ja melko tiheään, joten hidasta puuhaa on. Sormet on ihan kipeät, täynnä pieniä neulanreikiä, kun en osaa käyttää sormustinta.


                     


Tästä tulee ihan selvästi retro-vauvan peitto. Tai ainakin kooltaan vauvan peitto, vaikka vauvoja ei lähipiirissä olekaan eikä luultavasti edes tulossa.


Talvilomaviikko oli oikein mukava. Kaksi täysin vapaata viikonloppua! Liehuin kuin pyykki kevättuulessa, kun ei tarvinnut töitä edes ajatella. Kävin lauantaina Valtterin kirppiksellä tarkoituksena hankkia raidallisia miesten paitoja. Suunnitelmissa on tehdä jonkinmoinen torkkupeite tai mikä vaan. Olen lueskellut Fassetin tilkkutyökirjoja ja sieltä löysin peitteen, joka on tehty raidallisista paitakankaista. Sainkin melkomoisen saaliin, eikä paitojen hinnat päätä huimanneet. Kyllä jotkut myyjät pyysivät 10 euroa paidasta, mutta ne paidat sai jäädä suosiolla rekkeihin keikkumaan.


                   


Tänään pesin paidat ja on mukana yksi mekkokin (Laura Ashleyn) sekä puuvillaiset raitahousut. Tuo mekko on todella suloista kangasta. Sen rintamuksessa ja helmassa on jotain sotkua, joka ei pesussa lähtenyt, muuta hyvää kangasta ihan riittävästi hintaansa nähden. Naapurit varmaan ihmetteli, kun ripustelin toistakymmentä raitapaitaa pihalle kuivumaan!

tiistai 19. helmikuuta 2008

pelkkää froteeta pienin piristyksin


Froteeta tässä on ommeltu niin, että kaikki paikat on ollut froteepölyssä. Siinä mielessä tuo on ikävä materiaali, kun siitä tulee niin paljon paksua pölyä ja pientä nöyhtää kulkee jaloissa joka huoneeseen. Äidin kylpytakki on nyt valmiina. Huomenna hän tulee sen hakemaan. Malliltaan se on ihan perus. Ei mitään hauskoja huppuja tai muutakaan. En kuitenkaan voinut olla käyttämättä hieman piristystä, mutta ihan neutraalisti. Vyön ja vyönlenkkien toinen puoli sekä taskunsuut ovat samansävyistä kuviollista kangasta.


                                 Photobucket


                  Photobucket


Samaan sotkuun olen tehnyt muutamia näppipyyhkeitä. Suosikkivärini on nyt tuo marjapuuron värinen, vai onko se vanha roosa.


                  Photobucket


                 Photobucket


Kutakin väriyhdistelmää on kaksi. Pidän myös tuon kirkkaanpunaisen pyyhkeen ruutukankaasta. Sitähän minulla on sekä sini- että ruskeasävyisenäkin.

maanantai 18. helmikuuta 2008

raitaa


Olen jo pitemmän aikaa haeskellut raidallisia puuvillakankaita. Nyt tärppäsi pienimuotoisesti. Kirppikseltä löytyi näytepaloja raitakankaista.


                        Photobucket


Raitaisuus ei kuvasta hyvin erotu, mutta raitaahan ne kuitenkin on. Ja nuo kankaan palat, joissa on valkoisia läiskiä, ovat myös tilkkuiluun sopivia puuvilloja, nimeltään viinimarja. Palaset ovat kooltaan 28x21. Samalta myyjältä löytyi batiikkivärjätty sri lankalainen pala, josta saa kivan tyynynpäällisen. Kaikki maksoi yhteensä 1 €.


Viime viikolla kävin ihan kamalassa kangaskaupassa, että en siitä oikein ole vieläkään toipunut! Lähinnä se muistutti sotkuista kirppistä, paitsi alakerta oli kuin kaatopaikka. En ostanut mitään, kun kaikki oli niin kamalassa sekasotkussa, ettei tehnyt mieli edes tutkia mitä siellä oli tarjolla. Liiallinen sekasotku ei sovi minulle. Nauhoja hieman katselin, mutta eihän niitä saanut irti toisistaan, kun olivat yhtenä myttynä. Kankaat olivat laitettu hyllyihin ihan sekaisin ja kaikki paikat oli tupaten täynnä mitä kummallisimpia pakkoja ja myttyjä. Tilkkukankaita tässä myymälässä ei ollut, mutta myyjä aikoi tilata niitä kaikissa mahdollisissa väreissä! Olisi tehnyt mieli kysyä, mihin saat ne laitettua kauniisti esille, vaan en viitsinyt. Kellarikerros oli tosiaan ihan kamala. Kankaat oli suurimmaksi osaksi jätesäkeissä, osa lattialla olevien säkkien päällä. Mukana oli joitain itsetehtyjä vaatteita sulassa sovussa kankaiden kanssa. Mikä lie vanha kangaskaupan varasto oli kyseessä, koska tunnistin kankaita parinkymmenen vuoden takaa. Ajattelin, että en mene sinne enää koskaan, mutta muutin heti mieleni. Totta kai menen katsomaan vaikka kuukauden kuluttua, minkälaisia tilkkutyökankaita kauppias on ottanut myyntiin ja miten ne on liikkeeseen aseteltu. Tällä viikolla sinne oli menossa joku tilkkukangasesittelijä, joten luulisi, että kuukaudesssa ne kankaat olisivat hyllyissä.


 

torstai 14. helmikuuta 2008

Havaijin tunnelmissa tilkkuilussa


Eilen olimme tilkkukursseilla Havaijilla. Opettajamme Inga perehdytti meidät havaijilaiseen käsityöhön näyttämällä dioja Havaijin matkaltaan, pääasiassa tilkkutöistä, paikallisista kangaskaupoista ja museoiden käsitöistä. Samalla taustalla soi havaijilainen musiikki. Eikä ole vaikea arvata mikä oli kuukauden blokkina, eihän? Havijilainen aplikaatio-blokkia siellä sitten väkersimme. Ensin piti tehdä kuvion kaava "lumihiutale-tekniikalla" eli taitellusta paperista leikkelemällä. Havaijilaiset kuviot kuvaavat eläimiä, useinmiten kilpikonnia tai sitten kasveja. Muutaman yrityksen jälkeen onnistuin mallia katselemalla leikkelemään kuvion, jonka ompeleminen ei olisi niin vaikeaa. Haasteelliseksi aplikaation käsinompelun tekee tiukat kurvit. Työn olisi voinut tehdä myös koneella siksakaten, mutta valitsin täämän käsinompelun, koska sitä en ole koskaan kokeillut. Työ on tässä kuvassa vielä ihan vaiheessa. Homma on aika hidasta.


                       Photobucket


Oikein kun käyttää mielikuvitusta, niin näkee tuossa ananaksia ja oudon isoja ananaksen lehtiä. Työ kuuluu tikata käsin kaikutikkauksella. Outo nimi sekin minulle. Oikeasti kankaat olisi pitänyt olla yksivärisiä, pohja valkoinen ja kuvio punainen tai sininen. Työn alla on kiva pikkuinen leikkuualusta, jonka löysin jonkun askartelukaupan poistokorista ja ostin heti, hinta 7 euroa, ennen 11,80.


                       Oikein hyvää Ystävänpäivää kaikille lukijoilleni!


 

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

lisää viherrystä


Kylpytakki-buumi on iskenyt toden teolla. Omani lisäksi tein pikkuiselle tytölle lahjaksi samasta vihreästäkuin omani, tämmöisen teoksen. Mannekiinina toimii tyttären vanha nukke, nimeltään Polla, äitini tekemä söpöliini. Hupun kaavan nappasin jostain tosi vanhasta Käsityölehdestä. Numerosta ja vuodesta ei hajuakaan, palautin sen jo kirjastoon. Hupussa on hauska muoto, siinä on ikään kuin pienet korvat.


               


                                       Photobucket


 


                                      Photobucket 


     Takana helmassa sydämiä, -taas- puuvillakankaasta aplikoituna.


                       Photobucket


                       Etupuolen helmaa koristaa kissa ja koira, niin ikään tilkkuaplikaatioita. Seuraavaksi pitäisi tehdä kylpytakki äidille, froteekin on jo valmiina, vain tekeminen puuttuu.

lauantai 9. helmikuuta 2008

mutainennoutaja


Tämä näissä lumettomissa talvissa raivostuttaa. Jos koira hieman leikkii kavereiden kanssa, niin on pakko mennä pesuun. Tänään aamulla Ukko tapasi uuden tuttavuuden koirapuistossa ja hauskaa oli. Rapapainiksihan se meni, kuten turkista näkyy.


                


                       Hauskaa oli koko rahan edestä tai sanotaanko pesun edestä.


                                    


Tämä kaveri sai uuden villapaidan päälensä ja muutti uuteen kotiin. Se vanha musta liivi vaikutti hieman semmoiselta liian rokulta, eikä sopinut kiltille koiralle, jonka annoin lahjaksi pienelle tytölle. Tein tilkkumaalaustekniikallla onnittelukortin ja se onnistui hyvin. Aikaa sen tekemiseen ei pahemmin ollut, kun kaikki hommat meni hieman sekaisin tuon koiran pesun kanssa. Siihen menee aikaa yllättävän paljon ja kuivaus päälle.

torstai 7. helmikuuta 2008

tilkkutyökurssilta valmistunutta


Minä olen niin innostunut tilkkuilusta, että muut hommelit on jäänyt hieman taka-alalle. Eilen kurssilla teimme tulevaan ystävänpäivään liittyen paperitekniikalla sydämiä. Tarkoitus oli, että ne voi sitten liimata korttipohjille ja käyttää ystävänpäiväkortteina. En nyt kuitenkaan tee niin, vaan aion laittaa ne siihen työhön, johon kaikki muutkin kurssilla tekemäni piperrykset laitan. Siksi sydämien värit ovat valittu edellisiin blokkeihin sopiviksi.


                     


                    Photobucket


Pienissä sydämissä on mustat kaitaleet, koska liitän ne kaikki päällekäin ja ompelen lopuksi myös sivuille nuo kaitaleet. Tuo paperitekniikka on mielenkiintoinen. Ensin en ymmärtänyt koko hommaa, vaan ompelin noita pieniä ihan tavallisesti. Siksi joissakin sydämissä pienempi pala on vasemmalla. Paperitekniikalla ommelluissa se tuli oikealle. Saimme opastusta tilkkumaalaukseen ja säästin jo pientä kangassilppua niitä kokeiluja varten. Kokeilen tehdä ystävänpäiväkortteja sillä tekniikalla. Opettaja näytti myös paperilla tehtävää iiristekniikkaa. Sekin vaikutti hauskalta, mutta aion kuitenkin pysytellä kankaiden parissa. Voihan niitä iirisjuttuja tehdä myös ohuista kankaista. Jos kiinnostuit, käy katsomassa www.irisfolding.circleofcrafters.com Siellä on malleja kissoihin, koiriin, joulukuusiin ja vaikka mihin.


 

tiistai 5. helmikuuta 2008

kätten töitä ja vähän jalkojenkin


Olen ihastellut tilkkumaalaustöitä ja päätin nyt kokeilla jotain yksinkertaista. Sain aikaiseksi pienen sydämen. Tekniikka on minulle tuntematon, joten ei pidä hämmästellä tulosta. Tilkkutyökurssilla tulemme jossain vaiheessa kokelemaan tätäkin oikein opastettuna.


                                  


Muutaman kauraelikon olen tehnyt. Kissan kaveriksi tein karhun. Kovin tuli Uppo-nallen näköinen kasvoiltaan, mutta en tunne muita karhuja ja mielikuvani karhusta on Uppis. Semmoinen suloinen ja kiltti, vaikka uutisissa ihan muuta puhutaan. Tämä on melko kiltti ja ystävällinen City-karhu.


                      


Koirapuistossa seistessäni tein hieman tilataidetta muidenkin iloksi! Sydämiäpä tietenkin!


Edit. Sydämet näyttää siltä, että ne ovat kohollaan, mutta oikeasti ovat kengän painalluksia.


                    


                     Laitetaan vielä Ukonkin kuva, kun niin mielellään poseeraa.


                    

lauantai 2. helmikuuta 2008

ihania sydämiä


Työpäivä takana ja ompelut jo esillä. Eilen seikkailin eri blogeissa samalla miettien, mitä kivaa keksisi ystävänpäivään liittyen. Ja Neuliksen maailmasta se pomppasi suoraan syliin, sydänpannulappu! Aivan ihania. Kolmeen riitti ohutta vanua, muutoin olisin tehnyt varmaan enemmän. Patalappuvanua kyllä on, mutta se on turhan tuhtia päälliseen. Tässä kaksi valmista, yksi jäi vielä hieman kesken ja sen parissa aion ompelutyöt aloittaa. Ja etsin ohutta vanua jostain lisää : )


                                


                                  Minusta nuo ovat aivan ihania, etenkin tuo punainen.


                   


                    Laitoin vuorikankaaksi valkaisematonta lakanakangasta ja se hieman tuolta pilkottaa, mutta ei haittaa. Tikkailin koneella päällisosaan sydämiä ja toiseenkukkasia. Ohutta vanua oli tosiaan niin niukasti, että kuvittelin sen ehkä pesussa pääsevän irti reunoista ja siksi tein nuo tikkaukset ja ihan hyvät niistä tuli.  

perjantai 1. helmikuuta 2008

kevään vihreyttä odotellessa..


..tein itselleni kylpytakin. Vien sen mökille, koska siellä saunamatka on lähes pitkä, ainakin talven jälkeen se tuntuu siltä. Vihreän värin valitsin juuri siksi, että se sopii sinne luonnon helmaan parhaiten. Voin huomaamattomasti hiippailla tämä takki päällä vaikka ympäri saarta. Hupusta tein hiippamallisen , muuten kaavat otin Suuri käsityö-lehdestä 11-12/2007. Huppu on jatkuu hauskasti etukappaleesta, joten sitä ei ommella muuta kuin takakappaleeseen. Mielenkiintoinen ratkaisu ja onnistui helposti. Omaa muokkausta lehden ohjeisiin on nappi ylhäällä, jotta kova tuuli ei sentään ihan tempaise koko vaatetta pois, jos vyö on vaikka huonosti solmittu.


 


                               Photobucket


                               Photobucket


Vyön päät tein käärmeiksi, vaikka en niistä pidäkään! Taskuun ompelin Piia Westerholmin painetun tilkun. Kissa kaloineen miellyttää minua enemmän kuin käärmeet. Voipi olla, että muokkaan tuota vyötä vielä. Tosin nuo on ihan vaarattomia rantakäärmeitä!


Nyt tuli ihan pari postausta samalle päivälle, kun ryhdistäydyin ja otin photopucketin käyttöön. Muutenhan en kuvia ole muutamaan päivään saanutkaan siiretyksi tähän vuodatuksen galleriaan. Sama ongelma tuntuu olevan muillakin, enkä ole huomannut, että korjausta olisi luvassa. Mutta käyhän tämä näinkin.

tilkkukokeilu


Viimeksi tilkkutyökurssilla oli aiheena Seminole-tekniikka. Tätä kaitaletekniikkaa seminole-intiaanit käyttivät ja käyttävät yhä, vaatteiden koristeluun. Tein kaksi kaitaletta, joista ensimmäinen eli tuo isompikuvioinen ei ole ihan paras mahdollinen. Se on hieman vino, mutta tuo, jossa on neliöitä onnistui tosi hyvin.



                              Photobucket