Näytetään tekstit, joissa on tunniste läppärilaukku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste läppärilaukku. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. heinäkuuta 2018

peitto pikkuiselle

Minusta on tullut mahdottoman laiska bloggari!
Tämän nyt halusin tähän ihan ensimmäiseksi laittaa. En millään jaksa kirjoittaa mitään tai laitella kuvia töistä. Nyt on jotenkin mietittävä koko homma uusiksi. Alun perin koko blogi on ollut omaksi iloksi kirjoittelua ja tekemisten kirjausta. Sitten tuli lukijoita, joista joistain on tullut ystäviä. Kirjoituksiin alkoi tulla toisenlainen sävy. Ja nyt sitten tässä pohdin miten tästä on tullut niin vaikeaa? Kankeaa ja kamalaa. Pidän kyllä kirjoittamisesta, mutta tämä alkaminen on haastavaa. Tarvitsen jotain vitamiineja tai voimapastilleja. Mistä niitäkin sitten saa? En tiedä, täyty katsoa ja miettiä.



Vaikka mitään ei blogissa tapahdu, kaikenlaista kuitenkin olen ommellut.
Tästä vauvanpeitosta tuli ihan yksi suosikeistani! 



Elizabeth Hartmanin pupuja ja kukan vari lehtineen on myös jostain hänen kirjasesta, mutta itse kukka on tehty sillä lempiviivaimellani. Heksagoneista on tullut suosikkejani. Tikkasin pitkästä aikaa vapaata konetikkausta. Viimeaikoina on tullut tikattua vinoruutuja, mutta nyt halusin pehmeämpää kuviota.



Ruusunnupun peiton taustakankaasi sopi ruusukangas. Ei liian lällyä, mutta hyvin kaunista.



Tässä on tekeillä heksagonkukkanen, mutta se ei ole kuvan pointti. Tuo oranssivartinen rulla on kyllä yllättävän toimiva saumojen avaaja! Nopeuttaa ompelua, kun ei joka saumaa tarvitse nousta silittämään. Olen hyvin innokas silittäjä, enkä ompele toista saumaa silittämättömän sauman päälle tai yli. Mutta tällä härpäkkeellä sauma aukeaa niin hyvin, että silitystä ei tarvita. Ja silittäminen on sitten paljon helmpompaa, kun sauman vetäsee auki tuolla rullalla. 


Omasta mielestäni onnistuin kukkien ja pupujen asettelussa. Kivasti symmetriaa, mutta tuo yksinäinen kukka rikkoo sitä kivasti.
Peiton koko on 70 x 90 cm.


Tablettini, jonka nimi on Samu, tarvitsi makuupussin. Se o lähdössä mökille, eikä kesäyöt ole välttämättä kovin lämpöisiä ja jo pelkkä mökkimatka pienellä veneellä vaatii jonkunlaisen suojapuvun. Etupuolella on keskellä jostain työstä jääneistä kolmioista kasattuja neliöitä. Niiden molemmin puolin tuli raidat ruutukankaasta ja koko komeus on kehystetty vihreällä. Ja vielä FQ-kankaasta toiset reunukset. Takapuoli on kokonaan sinistä FQ:ta. 



Mietin erilaisia vaihtoehtoja millä takki pannaan kiinni. Kuminauha, magneettineppari, vetoketju, tavallinen nappi vai painonappi? No päädyin vetoketjuun. Ne on niin kivoja ja hyviä. 



Samu korvaa mökillä paperisen Hesarin.
Tukevuutta antamaan laitoin laukkuhuopaa. Tikkaukset ajattelin suoriksi, mutta on se suoran ompelu vaan niin vaikeaa. Tuli hieman mutkikas.


Kangaslöytö  opiston kangaslaatikosta. Sen verran oli pienet palaset, että kaski pientä kukkaroa niistä sai. 

Tänään on pyykätty ja siivottu, mutta huomenna hurautan saareen mökkeilemään. Taas on sitä kesälomaa tulossa ihan neljä päivää. Että perjantaina jo töihin.

Aurinkoista sunnuntaita ja koko viikkoa!

Hymypoika <3


sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

mekoilla mennään!

Joskus sitä villiintyy yhdestä tietystä kankaasta melkein hulluuteen asti, mutta minä olen villiintynyt kaikista Marimekon kankaista! Vuosien mittaan näitä mekko-kankaita on kerääntynyt ja silloin tällöin iskee mekkohurmos, ihan tosissaan. Olen kyllä tehnyt ihan oikeankin mekon itselleni, mutta siitä joskus tuonnempana, kun olen paremmassa mekkomoodissa. Eikä se ole marimekkoa.


Sain toiveen värikkäästä läppärilaukusta. Ensimmäisenä tuli mieleen nämä Marimekot, niissä kaikki kirjavatkin kankaat sopivat yhteen, eikä kukaan hyppää silmille. Ne ei tahdo erottua joukosta, vaan on siinä mukana tasavertaisesti muiden kanssa.


Tämän löytää ihan varmasti! Hämärästäkin repusta.


Vuorikangas on myös mekkoa. Laitoin huvikseni yhden taskun, vaikka ei siihen välttämättä mitään tarvetta ollut. 


Läppärin kotikolo on tehty koneelle, jonka mitat ovat 31,5 x 22 x 1,5 ja oli kuulemma oikein sopivan kokoinen. Tukimateriaalina käytin paksua huopaa, jonka tikkasin 3/4" välein, suurin piirtein. Lankana käytin vaaleaa tikkauslankaa, se oli semmoinen neutraali veto. Kantoremmi on helppo irroittaa kokonaan pois, jos ei sitä tarvitse. Niin ja senhän voi sitten laittaa sinne tyhjäntoimittaja taskuun. Tuli sillekin nyt hyvä tehtävä.

Hyvää heinäkuuta! Vietän nyt hieman lomaa.