perjantai 19. heinäkuuta 2013

tassun jälkiä meressä

Yhden mökkinaapurin (ja näitähän minulla riittää!) kännykkäkotelo oli käynyt pieneksi uuden kännyn myötä. Koska olin entisenkin hänelle tehnyt, niin täytyihän minun tehdä uudelle kapulalle sopiva suojus. Eläinystävälliselle miehelle valitsin sinisen tassukankaan. Edellinen oli jotain vihreää, enkä halunnut tehdä mitään samansuuntaista. Väri ja lainetikkaukset sopivat merelliseen ympäristöön.


Kaulanauhaan laitoin mustapohjaista tassukangasta takapuolelle. Se pilkistää myös oikealle puolelle. Nauha on tehty Syyrinkiläisen Martan mallilla. Näin syntyy hienot sangat kasseihin. Laitoin pussukkaan mustan vetskarin sinisellä vetimellä.


Vuorissa jatkui koiramainen meininki.

Muuten, nyt minulla alkoi kesäloma. Tunnelmaa ei latista yhtään silloin tällöin ja siellä sun täällä ryöpsähtelevät sadekuurot. Ne on tullut ihan tarpeeseen, luonto on kamalan kuivaa. Huomenna lähden möökille imemään keltaista siedätystä näistä ranta-alpeista, joita on jostain hiipinyt hillitön määrä ison kiven juureen. 

Elävä pehmoeläin


Mettäläinen

Syömään!

Tämän kuvan myötä toivottelen kaikille oikein mukavia kesäpäiviä!


Kannattaa katsoa omia kantoja, josko sieltä löytyisi näin veikeä ilmestys.



keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

läheltä ja kaukaa

Yhdellä mökkinaapurilla on hauska isotaskuinen essu ja toinen naapuri tarvitsi samanlaisen ja minä lupauduin semmoisen tekemään.


Eipä sattunut kohdalle sopivaa ihmismallia, mutta puu oli ihan suostuvainen. Kun ei ole muotoja ja sitä lantion kaarta, niin näyttää siltä mitä on eli pölkyltä. Uskon, että on paljon paremman näköinen oikean omistajan yllä.


Essun koko kukallisesta kankaasta tehty osa on taskua. Tai oikeastaan kaksi taskua, koska keskellä menee ommel vyötäröltä helmaan jolla tasku on jaettu puoliksi. Kyllä näihin takuihin mahtuu puoli elämää. Oli ihan puolipakko tunkea tuota pietaryrttiä taskuun. Pidän sen tuoksusta, vaikka se on hieman pahanhyvä. Tulee lapsuus mieleen, pietaryrtillä oli suuri rooli ruokatarvikkeena kotileikeissä.

Terveiset Livingstonesta

Minä se vaan ompelen essuja ja käyn töissä sillä aikaa kun maatuskat huitelevat maailmalla. Nyt he ovat käyneet Zimbabwen ja Sambian rajalla Victorian putouksia ihastelemassa.



Alemmassa kuvassa on mukana tyttöjen uusi ihailija. Täältä ja täältä löytyy enemmän tietoa ja kuvia paikoista, missä nämä maailmanvalloittajat liikkuvat. Kävivät safarillakin. Ihmeen hyvin Mai ja Kirsi-Katinka ovat viihtyneet yhdessä, yhtään eivät ole riidelleet ja kaikki ihailijatkin he ovat jakaneet sopuisasti. Oikein hyviä tyttöj' molemmat.