sshhh, täällä nukutaan vielä!

Syysväsymys on iskenyt Pinkku-pingviiniin ja hänen ystäväänsä Kalaan.

Hyvät on unenlahjat kaveruksilla; vaikka ompelukone hurisi ja neula taisi osua heihinkin, ei uni keskeytynyt. Miten olenkaan mieltynyt tällaisiin nukkuviin tyyppeihin. Jokunen aika sitten tein nukkuvan karhutyynyn ja nyt tämä. Voisiko se kuvastaa omaa väsymyksen tilaa? No en oikeesti ole noin poikki, vaikka välillä hieman väsyttää, yleensä aamuisin. Karhulle tein silmälasit, että sain sille avonaiset silmät, mutta Pinkku saa luvan nukkua.

Kaikenlaisia väsymyksiä niitä onkin. Kevätväsymys, syysväsymys ja kaamosväsymys. Välissä on kesä ja silloin ei kai ole mitään erityisväsymystä, ihan vaan tavallista perusväsymystä. Aika kamalaa. Koko vuosi pelkkää väsyä, jos huonosti sattuisi. 

Uusimmassa Love Patchwork & Quilting lehdessä oli ohjeet mm. tähän pieneen työhön. Lehdessä se oli seinävaate, minulta syntyi vauvanpeitto. Laitoin tilkkutäkkiin molempiin suuntiin yhden rivin lisää. Ja levitin myös lakanaa hieman. Työstä tuli tällä tavalla suurennettuna melkein 18" x 21" (46 x 53 cm). Lehden työn koko on 14" x 17". Ja nyt siellä jo jollain laskukone raksuttaa, että minkäs kokonen yksi neliö on? Kyllä, se on valmiina 3,5".

Laittelin kaikkia ihania kangaspaloja, omia ja saatuja tilkkutäkkiin. Taustakankaasi flanellia ja välissä puuvillavanu. 

Tikkasin peitto-osuuden ruutujen kulmasta kulmaan ja Piknkun aluslakanan vapaalla konetikkauksella. Sydämiä pyörittelin, kun kerran kangaskin on niin sydämellinen. Aika suoria noista tikkauksita tuli, vaikka en malttanut käyttää apuvälineitä enkä piirtää liidulla suoria.

Nyt on tämä hulpiopussukoiden teko tehty niin helpoksi! Ei tarvitse etsiä kankaista sopivia hulpioita, kun on keksitty valmistaa kangasta, joka on pelkkää hulpiota! Väripallukoiden väleihin on laitettu mukavia lauseita. Tykkään tästä kankaasta melkein yhtä paljon kuin tuosta Pinkusta.

Nyt on kello jo niin niin paljon, että pitäisi kömpiä itsekin peiton alle ja panna silmät kiinni.

Huomenna Kaapelitehtaalle Martin markkinoille. Tuossa peitossa on muuten nimenomaan Martinpäivän hanhi oikeassa alakulmassa. 

Iloista viikonloppua!

Paljon tuulesta temmattua ja laidasta laitaan!

Nyt on lankalauantai ja Sulon 1-vuotis päivät, joten aloitetaan niistä!

Sulolla oli aamulla niin riehakkaat aamubileet koirapuistossa kolmen muun nuoren kanssa, että ruokailun jälkeen ei oikein jaksanut poseerata. Otti possun kainaloon ja pötkähti lepäämään.

Äidin jäännöslankojen hyväksikäyttöä. Yhdet sukat tein siskolle ja ne matkaavat tänään Espanjaan, joten kuvia ei ole. Hänellä on laattalattiat, jotka ovat kylmät, siksi villasukat oli toiveissa ja tottahan minä tein. 

Pätkä ja Pitkä

Viime viikonloppuna olin Helsingin aikuisopistossa kokeilemassa luovaa kudontaa. Ensin valittiin lankoja..

...ja sitten vaan kudottiin! Hauskaa, olisi saanut kestää kauemminkin!

Tuloksena syntyi noin 20 cm leveä ja 26 cm pitkä teos. 

Kemistä hankitusta koripallokankaasta syntyi pussukka tai oikeammin kaksi samanlaista. Tikkaus on nimeltään korisukka.

Ostin hauskaa eläinkangasta ihan vaan kivojen kuvien vuoksi.  Pidän näistä rennosti piirretyistä eläimistä. Kangas on tukevaa puuvillaa, kuitenkin lisätukena ohut huopa. (Koska ketulla on niin laihat jalat, että se voisi muuten kaaduta.)

Teje oli tehnyt ihania, värikkäitä aurinkolasi- ja kännykkäkoteloita ja tein sitten oman versioni aurinkolaseille. Samalla mallilla olen joskus aiemmin tehnyt kännykkäkoteloita. Näissä on kiinnitystä hoitamassa magneettinappi ja tukea antamassa ohut huopa. Nalle Puh kankaasta tehty on erimallinen, siihen sopii aika pullukat lasit.

Sain jokin aika sitten ystävältäni Miljalta hyvän palan tätä hänelle ylimääräiseksi jäänyttä ihanaa Marimekon Nalle Puhia. Aurinkolasikotelon lisäksi tein kankaasta pienen pussukan ja korttikukkaron, josta possu on aikeissa ottaa jonkun maksukorteistani. Varmaan laikoo lähteä ostamaan Sulolle lahjaa. Täytyy antaa eläintarvikekaupan kantiskortti mukaan! Kankaasta on vielä tulossa pieni pussukka ja ehkä pieni olkalaukku kännykälle ja kukkarolle.

Tämä on niin pitkä postaus, että maista välillä Babaa! Jos on hyvin tehty, maku on herkullinen. 

Yksi pääsiäisltabletti tuli tehtyä ja onneksi äiti halusi ottaa sen. Mitä minä yhdellä tekisin ja useampia ei huvita tehdä. Samaan sarjaan tuli myös kortti. Luultavasti päätyivät äidin serkun pöytään. Kanan mallin näin Hollolan kirjastossa, jossain käsityölehdessä.

Herkkulakosta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, meillä on suklaamunia siellä täällä!

Kulhon kankaiden välissä on liimaharsolla kankaisiin kiinnitetty ohut laukkuhuopa. Kaava on kuin kukka terälehtineen ja nämä terälehdet sitten nostetaan ylös niin, että reunat osuvat vierekkäin ja leveällä siksakilla kiinnitetään yhteen. Pääsiäisen jälkeen kevätkylvöissä voin käyttää kulhoa hattuna suojaamaan hataraa päätä liialta kuumudelta. Hieman kuin riisviljelijät pelloillaan. 

Monessa veneperheessä ollaan jo tulisilla hiilillä, kun pitäisi päästä pohjaa maalaamaan ja kylkiä kiillottamaan. Nämä veneet on jo vesillä ja aika kovaan myrskyyn joutuivatkin.

Keulat keikkuvat!

Puput lähtivät saareen viemään munalastia saarelaisserkuille! Iso on syönyt ahneuksissaan kaikki munat ja on niin turvoksissa, hyvä että veneeseen mahtuu.

Hurjassa aallokossa matka taittuu nopeasti, toivottavasti veneet ei hörppää vettä ja puput lasteineen pääsevät turvallisesti perille. 

Kesällä näissä veneissä voi mökillä laittaa tarjolle patonkia, keksejä ja vaikka ruokapöytään haarukat ja veitset tai servetit. Tietenkin vene sopii myös suikaksi isopäisille ihmisille.

Oikein iloista Pääsiäistä!

apua tulossa!

Tein viime kesänä serkulleni mökkituliaisiksi peinen ensiapupussukan ja nyt oli suuremmalle tarvetta. Ei serkkuni niin tohelo ole, että koko ajan kompuroisi ja tarvitsisi valtavat varastot laastareita ja desifiointiaineita, vaan Siltamäen Nuorisoseura kaipasi uutta entisen ensiapulaukkunsa tilalle.  

Tämä ei ole mikään pussukka, vaan reilun kokoinen laukku. Leveyttä 32 ja korkeutta 22 cm. Pohjan leveys n. 7 cm.

Laukun toisella puolella huristelee ambulanssi. Kusina on nainen ja hän ajaa melko rauhallisesti. Eli ei kiireellinen tapaus, ilman hälytystä körötellään. Tämä on Siltamäen Nuorisoseuran oma ambulanssi, siksi nuo kirjaimet ikkunassa. Renkaat eivät ole kulumisesta tuolla lailla läikikkäät, vaan kuljettaja rouva hankki pirssiinsä kukalliset renkaat! Ne on nyt suurinta muotia. Harmi, että renkaat ovat juuri nyt sellaisessa asennossa, että kukallisuus ei tule parhaalla mahdollisella tavalla esiin.

Vuori on nuorekkaasta nukke- ja pupukuvioisesta kankaasta. 

Toiselle puolelle tein kaksi taskua, joihin mahtuu paljon tavaraa. Yläreunassa kulkee kuminauha kokoamassa taskupussien suuaukkoja kasaan, ettei ne ihan retkota avoimena. Toisella puolella on vain yksi normaali tasku.

Laukun toisella kyljellä on hoitaja valmiina auttamaan. Hän on hyvän koulutuksen saanut, mutta täytyy muistaa, että tästä kassista löytyy vain ensiapua, isoissa jutuissa on paras mennä päivystykseen!

Tämän puolen tikkasin punaisella langalla, kun taas....

toisella puolella sama kuvio on valkoisella tikattuna. Tämän kuvan näytin jo aiemmin ja kyselin, arvaako kukaan mitä on tulossa. Teje arvasi oikein ja hänelle on pieni palkinto hyvästä arvauksesta, vaikka en sitä mitenkään erityisesti kilpailuksi mainostanutkaan! Onnittelut Tejelle!

Nyt täytyy vaan toivoa, että siltamäkeläiset ovat tyytyväisiä laukkuunsa!

Mukavaa loppuviikkoa! Käykää hiihtämässä tai jossain, ettei mene ihan pelkäksi kisojen katsomiseksi tai ompeluhommiksi!

ensiapuun!

Viikonloppua vietin serkun mökillä Keuruulla. Kyllä oli ihana paikka! Tuliaisia mökeille, joilla ei ole aiemmin käynyt on vaikea keksiä, ellei sitten ihan peruselintarvikkeita vie.

Halusi viedä jotain käytännöllistä ja turvauduin käyttöesineeseen eli ensiapupussukkaan.

Ompelin pussukan toiselle puolelle ambulanssin.

Ambulanssi, renkaat, hälytysvalo ja etuvalo on kiinnitetty kaksipuolisella liimaharsolla ja kuvat piirretty vapaalla koneompelulla, samoin teksti. Kuski ajaa tukka putkella! Kyseessä on oltava hätätapaus.

Toivottavasti pussukan sisältö riittää mökkiläisten kohdalle osuviin sairauksiin.

Toisella puolella on vain "punainen risti" ja teksti "ensiapu".

Sulo oli rohkea poika, käppäili laiturilla ja kerran putosikin.Tosin ihan rantaveteen.

Koirakavereita oli kaksin kappalein. Vanharouva Helmi rotunsa mukaisesti paimensi nuorempia villikkoja.

Nuori Liinu oli sitten ihan loistokaveri Sulolle!

Vaikka kokoeroa oli paljon, sujui leikki yllättävän hyvin.

Liinulla oli etuna se,  että pääsi juoksemaan matalien huonekalujen alle tai alta ja Sulo jäi odottamaan, että mistä suunnalta se kaveri ilmestyy.

Ulkona vasta-ajettu nurmikko vaan pöllysi ja rantavesi loiksui, kun tämä kaksikko juoksi peräkanaa. Harmi, että minulla ei ollut kameraa silloin mukana, eikä myöskään silloin, kun Sulo ui! Ensimmäisen kierroksen jälkeen juoksi mantereelle ja pian takaisin uudellle uintikierrokselle! Jihuu! Jälleen uusi taito opittu!

Sulon kanssa nukuttiin rantasaunan takkatuvassa ja yöllä saattoi ihailla kuutamoa ja aamu valkeni hieman usvaisena kuten rannan tuntumassa kuuluukin. Tämä maisema avautui saunatuvan ikkunasta.

Kiitokset Kirstille ja kumppaneille ihanasta viikonlopusta!

Ja teille ihanat lukijat, mukavaa viikkoa!