Vaikka kesä on tavallaan ihanaa aikaa, olen ihan valmis syksyn tuloon!
Kesä Suomessa on lyhyt, mutta kyllä se minulle riittää, etenkin kun loppukesästä joka paikkaan änkevät ampiaiset raivostuttavat!
Koko ajan pitää pitää huoli, ettei esim. saunajuomaan ole eksynyt pisteliäitä vieraita, jotka viimeistään suusta syljettyinä ehtivät jättää muistoksi huuleen ikävän kivun ja turvotuksen.
Ampiaisilta sain tänä kesänä vain yhden piston käsivarteen, mutta yhtenä yönä oli kolme jotain eri tyyppiä käynyt käsivarteen, siihen ampparin piston lähelle, päästelemässä myrkkyjään. Yksi oli kaiketi hämähäkki! Parin päivän kuluttua oli jo mentävä lääkäriin, kun käsi turposi ja kuumotti kortisonitablettien ja voiteiden käytöstä huolimatta. Lääkärin ohjeet oli samat, joita itsekin olin lukuja vailla valmiina tohtorina osannut tehdä. Huonommin kävi yhdellä ystävälleni, joka ampiaisen pistolle allergisena huitoi ampparia menettäen tasapainonsa ja putosi 2,5 m korkeudesta kalliota alaspäin törmäten vahvaan suomalaiseen graniittiin. Hän selvisi ihmeen kaupalla runsailla ruhjeilla ja aivotärähdyksellä. Siinäpä kovaluinen nainen!
Pidän hunajasta ja niistä mehiläisistä, jotka sitä herkkua tuottaa. Sulo-koira mökillä hieman tutki maassa pesiviä pikku-mehiläisiä ja sai muutaman piston. Yksi poskeen ja toinen tassuun. Heti toivuttuaan meni uudelleen niitä härnäämään.
Paper piecing-tekniikalla tehty ampiaistyyny on turvallinen.
Työssä oli paljon pieniä osasia, kuten nuo jalat. Hyvällä ohjeella niistä kyllä selvisi. Yleiseti ottaen, paper piecing-työt onnistuvat aina, jos vaan tekniikka on hallussa. Tuon auringonkukka-kankaan ostin alkukesällä nimenomaan tyynyä varten, mutta mallailtuani sitä itseni ympärille, kävin ostamassa pulolet lisää ja teinkin kesämekon!
Tyynyn tikkasin muilta osin vapalla konetikkauksella koukeroita tehden. Ne kuvastaa ampiaisten pörräilyjä kukkien ympärillä. Itse ilkimyksen tikkasin reunoja pitkin suoralla tikillä.
Tyynyn päällinen on melkein 40 x 40 ja sisätyyny mahtuu juuri ja juuri. Taustakangas on pelkkää harmaata valkein pilkuin ja reunassa kulkee musta tere.
Posteljooni toi nimpparipostia! Ihanaa fillarikangasta ja toisessa kuoressa ollaankin jo syksyn väreissä! Kiitos Arja ja Kati!!!
Sulo sai lahjaksi Kokkaa koiralle-keittokirjan. Kovasti sitä kirjaa on tutkittu ja paljon hyviä reseptejä löydetty.
"Olen jo päättänyt mitä haluan päivälliseksi!"
"Jauhelihapyörykät ja spagettia!"
Jos nyt vielä kuitenkin mentäisiin kasvattajan ohjeiden mukaan, katsotaan sitten joskus myöhemmin. Kirjassa on niin herkullisia kuvia ja ohjeita ruoista, että voisin syödä itsekin! Valintaan vaikutti varmaan se, että kaksijalkaiset syövät tänään Jauhelihakastiketta Lindströmin tapaan ja ihan oman "pellon" perunoita.
Minulla on uusi kone. Tämä on MacBookAir. Hyvin kaunis, laiha, sukkela ja hieman etäinen. Olen aiemmin käyttänyt vain Windows-masiinoita, joten tässä on haastetta minulle. Kännykkäkin on jotenkin nääntynyt. Välillä katkoo puhelut, väittää olevansa ihan täynnä kaikenlaista sälää, vaikka kuvia on poistettu albuumikaupalla, toisinaan hyppää pois verkosta jonnekin toisille niityille loikoilemaan ja sitten ihmettelen, että kukaan ei enää minulle soita, enkä saa mitään viestejä. Minut on ihan kokonaan hylätty! Näin kävi kesälomalla mökillä. Vasta kun yritin itse soittaa, huomasin, etten ole edes verkossa. Miten sitä ennen on pärjätty? On minulle käynyt niinkin, että naapurimökiltä on huudettu:"Marja, vastaa puhelimeen, minä soitan sulle!"
Mukavaa viikkoa sinulle!
Sinun posteja on aina kiva lukea. Sulo on kasvanut kovasti. Amppari-tyyny on tosiaan turvallinen. Macit on lopulta helppokäyttöisiä kun sisäistää ajatuksen että ne on tehty amerikkalaisille kuluttajille :)
VastaaPoistaKiitos Minna! Mitenköhän tuohon "amerikkalaisille kuluttajalle" suhtautuisi! Aika paljon on hakemista, mutta kai sitä vielä vanhempanakin oppii : )
PoistaTyyny on tosi kiva, mutten taida haluta ampparia edes tyynyyn. Tänä kesänä sain yhden piston, kun mokoma väijyi lattialla suojattomia varpaitani.
VastaaPoistaAmpiaiset on kyllä aika pahiksia! Paitsi tyynyssä!
PoistaTyyny on kyllä kiva!!
VastaaPoistaKirjojen lukeminen on hyödyllistä, olen kuullut, Sulokin on ymmärtänyt asian;)
Kiitos Irma, tyyny on myös hyvin pehmeä. Saisikohan Sulo kirjastokortin? Täytyypä kysäistä.
PoistaMaanantai-iltana oli se tuntu, että taas olen jotain unohtanut. No tietenkin ne nimpparit. Onnea nyt! - Ampparit on ihan kamalia paitsi pölyyttäessään kukkia. Onneksi voi tyynyihin sijoittaa muutakin kuin painajaisia esmerkiks valon ja pimeän - ihan varmasti terapiatyyny teillä ja meillä, kai muuallakin. Puhelin - niin juoksin ainakin kaksi kertaa lumihangessa paljain jaloin naapuritaloon herättämään nuohoojan, kun kerran heille tuli puhelu sen toisen talon alakertaan. Niin miten sitä ilman kännyjä? Onko koirille kehitetty omaa älyvempainta vai haistelevatko asiat vikkelämmällä tavalla?
VastaaPoistaMinä en nykyään muista mitään. Ei se haittaa, koska muut muistavat. Ampiaistyynyllä näkee vain kesäunia. Koirien viestit ovat julkisia ja niitä on yleensä niin paljon päällekkäin, että informaation kerääminen kestää pitkään. Sitä ei aina narun toisessa päässä ymmärretä.
PoistaAivan fantsu tuo tyyny, vaikka inhoan sielustani noita kiukkuisia sisällekin tunkevia öttiäisiä. Minä en yhtään kärsi, vaikka syksykin tulee. Liikaa aina hehkutetaan kesän onnea. Onhan meillä elämää muulloinkin. Sulo alacarte on kyllä herkullisen näköistä.
VastaaPoistaIhanaa, syysihminen!
PoistaAmpparityyny on viehättävä. Viime sunnuntaina nautin täytekakkukahvia ulkona, niin eikös lautaselle pörrännyt ampiainen. Se söydä napsi kakkua ja piteli kahdella raajalla kiinni lusikastani, etten söisi kaverina! Tuumasin, että "kyllä tästä riittää molemmille".
VastaaPoistaHauska tarina sinun ampiaisen yhteisestä kakkukahvi-hetkestä!
PoistaKaikki kiva loppuu aikanaan, kesäkin. Sulo on niin tärkeänä kun on ihan oma keittokirjakin, siitä vaan valitsemaan. Heh.
VastaaPoistaHieno ampparityyny, mutta tuo ei kaiketi amppareita karkoita kuten kuulemma pesän näköiset tekeleet.
Mukavaa syksyn odottelua.
Kiitos Kristiina! Ajattelin ensi kesäksi viritellä mökin kulmille tekopesiä ja verhot, joissa olisi noita isoja amppareita, olisi kivat.
PoistaSyksyä jo enteilee tyynyn väritkin, joten tulkoon sitten:) Ihana tyyny!
VastaaPoistaMinulla on ollut MacBookAir jo muutaman vuoden ja en enää Windows ohjelmia haikaile:) Sulo on kasvanut kovasti.
Kiitos Tilkkureppu! Voit olla minun tukihenkilö, jos meinaan saada hermoromahduksen tämän littanan aparaatin kanssa. Sulo kasvaa ihan mahdotonta vauhtia.
PoistaIhana tyyny! Tsemppiä tietokoneen opetteluun.
VastaaPoistaKiitos Tiina, tässä sitä harjoitellaan koko ajan ; )
PoistaOikein iloinen tyyny, näkee, että sillä ampiaisella ei ole pahaa mielessä!
VastaaPoistaKiitos Ingi, tämä on ihan kesy.
PoistaOnpa Sulo kasvanut jo isoksi koiraksi! Kaunis tyyny, minun vastaava jäi kesäkotia koristamaan. Kesäinen tyyny sopii mielestäni niin hyvin sinne. Itse olen välttynyt ampiaisenpistoilta, mutta hyttyset ovat pistäneet sitäkin useammin. Mukavaa viikonjatkoa sinne!
VastaaPoistaSulo on hieman koomisenkin näköinen pitkine hoikkine koipineen. Hieman kuin jänis. Kesäkotiin päätyy tämäkin tyyny. Ja kiitos!
PoistaOnnea uudesta tietokoneesta. Macia minäkin käytän, tosin pöytäkonetta. On stressittömämpi kuin Windows. Sulo on edelleenkin suloinen. MIksi kultsut ovat nykyään noin vaaleita?
VastaaPoistaKiitos, kiitos, onnea tässä tarvitaan. Sulo kyllä tummenee jonkin verran. Selässä kulkee aikuiskarvainen vana ja se on tummempaa. Ehkäpä vaaleat ovat suositumpia. Meillä on ollut tumma ja vaalea ennestään, mutta ei ihan blondia kuitenkaan.
PoistaOsuva tikkaus ihanassa pörriäistyynyssä! Onnea näin jälkijunassakin :)
VastaaPoistaKiitos! Minusta on kivaa, kun ollaan jälkijunissa tai -ratikoissa. Metrolla menijät on aina ajoissa. Meillä on tuo juna ja sehän on aina myöhässä, kuten minäkin.
PoistaHieno kesätyyny siitä tuli! Nuo kehykset sopii tosi hyvin!
VastaaPoistaKeittokirja koirille :))) hauska idea!
Ja myöhästyneet onnittelut tietysti!!!
Kiitos Saija, minusta tuo kukkakangas on jotenkin niin hauska, kun kasvavat kivasti rivissä. Kiitos onnitteluista!
PoistaJos innostut kokoamaan sulon kanssa, ja resepti osoittautuu hyväksi, vinkkaa meillekin. Uudet ruokareseptit ovat sinä tervetulleita meidänkin koirille :)
VastaaPoistaVarmasti kirjan resepteistä löytyy herkkuruokia monen koiran makuun!
PoistaJos innostut kokoamaan sulon kanssa, ja resepti osoittautuu hyväksi, vinkkaa meillekin. Uudet ruokareseptit ovat sinä tervetulleita meidänkin koirille :)
VastaaPoistaToivottavasti sait kakkuakin nimpparin kunniaksi! Tuollaisen ampiaisen minäkin ottaisin sisälle. Voishan se mennä niinkin että pienemmät sitä säikähtäis eikä pyrkiskään jättiläisen reviirille. Sulosta kehkeytyy hyvin viisas, monipuolisesti asioista perillä! Tsemppiä uusien ohjelmien kanssa!!!
VastaaPoistaTein kuule komean kaakaokääretortun appelsiinin makuisella täytteellä! Oli hyvää. Noin minäkin ajattelin, että ei sitten uskaltaisi ne pienemmät tulla, kun on noin iso ampiainen paikalla. Luulen, että tuo keittiömaailma on Sulolle sitä mieluisinta aluetta : )
PoistaKiva tyyny! Itsekin selvisin yhdellä ampparinpistolla tästä kesästä. Muistelin, että edellisestä olisi kulunut ehkä 40 vuotta! :-)
VastaaPoistaKiitos, taidan tehdä toisenkin! Ampiaiset on kyllä kamalan viheliäisiä otuksia : /
PoistaKaunis mehiläinen ja sitä kilttiä lajia, joka ei pistele, kun sen päälle päänsä kallistaa. Hurmaava keittiöpäällikkö tuo sinun Sulosi.
VastaaPoistaKiitos! Sulo tarkkailee ruoanlaittopuuhia herkeämättömästi. Kyllä hänestä vielä hyvä kokki kehkeytyy.
PoistaHieno tyyny!
VastaaPoistaSulo koira on kyllä ihana!
Kiitos Sari!
PoistaIhana amppari mielitekniikallani. Vaihtuuko teillä kokki vai tuleeko vaativa syöjä pöydän ääreen?
VastaaPoistaKiitos Marjoriitta! Jos Sulo pääsisi kauhan varteen, ei taitaisi ruoanlaitto edetä. Raaka-aineet katoaisivat jo ennen pannulle pääsyä.
PoistaAivan ihana pörriäinen, vaikkei sitä luonnossa olekaan. Tai no, on mutta varovaisuuteen on aihetta sen läheisyydessä. Meillä niitä on mansikkamaa pullollaan aina kesän lopuksi, kaivautuvat viimeisiin marjoihin ja ovat sitten ihan sokerihumalassa... Eivät tosin siinä tilassa tajua tehdä mitään äkkinäistä, mutta jospa sujautat sellaisen herkun suuhusi, niin mahtaisipa alkaa sekä pörinä että mölinä molemmilta tahoilta :)
VastaaPoistaSen jälkeen, kun yksi vuosi semmoinen järkyttävän kokoinen ampiainen kävi pistämässä minua silmän alle, olen huitonut niitä tai juossut karkuun. Toista viikkoa oli silmän seutu turvoksissa, ihan kuin olisin ollut tappelussa. Onneksi en ole mikään intohimoinen mansikan ystävä.
PoistaTyynymalli on niin ihana, että pitää kai laittaa se sille piiiiiitkälle to-do -listalle. Ei taida ikä riittää listan toteuttamiselle, mutta haaveitahan pitää olla. Amppareiden ikävästä puolesta sain kokemuksen minäkin, varmaan yli 20 vuotta olen pistoksilta säästynyt, mutta nyt taisin mennä liian tomerasti vattupuskiin ja puskanhaltija hermostui.
VastaaPoistaMinulla kävi niin hyvä tuuri, että olen kadottanut vihkon, johon olen laittanut linkit kaikista niistä töistä, joita aion tehdä! Aika kevyt olo. Eiköhän ne ampparit tuosta pikkuhiljaa häviä, kun ilmat kylmenee.
Poista