kissoille kalaa

Kävin maanantai-iltana Kristiinan luona hakemassa valtavan kasan kankaita. Ensin olin jo ottamassa enemmänkin, mutta toisella selauskerralla vähensin joitain pois. Silti niitä on riittävästi ellei enemmänkin! Kristiina on lähdössä matkalle ja sitä varten hän on tehnyt useita kissakankaisia pussukoita kaiken maailman puikoille ja muille tärkeille tavaroille. Ymmärrän tuon kissamaisuuden, koska samaa taloutta asustaa kaksi ihastuttavaa kisua. Minä ajattelin, että kissat tarvitsevat hieman kalaa ja tein Kristiinalle kalapussukan.

Kankaan ostin käydessäni pitkästä aikaa Matan kangaskaupassa Hakaniemessä. Siellä on ihan kelpo valikoima tilkkuiluun sopivia kankaita. Samalla reissulla pyörähdin Hakaniemen hallin toisessa kerroksessa sijaitsevassa Punaisessa Langassa. Siellä on paljon ihania nappeja, vetskareita, nauhoja ja ties mitä tarpeellista. Punainen lanka on myös facebookissa ja siellä voi keskustella kaikesta käsityöhön liittyvästä. Itse en ole facessa, koska en vaan halua. Huomenna menen Helsingin Elma-messuille. Siihen olen varannut koko päivän aikaa. Seuraavana lauantaina onkin sitten Tampereen vuoro. Siellä tapaan ainakin MarLin.

Hyvää viikonloppua ja kaikille iseille hyvää Isänpäivää! Ihan kuin isät tätä blogia lukisivat.

Linnut lensivät uusiin osoitteisiin

Arpajaisvoitoista ainakin 2 on perillä, joten paljastetaan nyt muillekin mitä voittajat saivat. Mitäpä muuta olisin keksinyt palkinnoiksi kuin pussukoita. Joskus aikaa sitten mielessä käväisi, että voisin joskus kokeilla jotain hauskaa noihin pussukoihin. Se ajatus oli vaan hautautunut jonnekin ja pulpahti mieleen, kun aloittelin noita palkintoja tekemään.

Kokeilin tällaisia lintusia ja tulihan niistä persoonallisempia pussukoita noihin tavanomaisiin verrattuna. Muuten malli on sama kuin aiemmissakin, mutta pienillä lisäyksillä peruspussukan saa muuttumaan linnuksi. Nokka, silmät ja pyrstö ja hyvä ettei lentoon lähteneet! Tai kyllähän ne lähti, kuka minnekin. Näiden pussukoiden pohja on tarkoituksella yläosaa kapeampi eli en tehnyt kappaleita leikatessani yläosasta alaosaa leveämpää, vaan saman levyisen. Tikkasin vapaalla konetikkauksella tuommoista sulkaapintaa muistuttavaa kuviota. Edestää päin näkee, että vasemman reunan vaakulla on vain yksi nappisilmä. Toista silmää ei oikeastaan tarvittu, koska siinä kohdin kankaassa on silmää markkeeraava läikkä.

Aika tiukan näköistä porukkaa, ei yhtään hymyä!

Tänään tuli postissa Fat Quarter jonka seuraan nyt uppoudun.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Arvat nostettu!

 

Kiitokset kaikille arpajaisiin osallistuneille. Oli todella ilo lukea kommentejanne joita tulikin runsaasti. Järjestin arvonnan niin, että tein lappusia, joissa oli osallistujan nimi ja mieheni nosti kiposta 3 lappua. Onnelliset voittajat ovat  Vekki, Tii ja Pirjo (luultavasti blogiton). Palkinnot pyrin lähettämään heti ensi viikon alussa.

Eilen oli Syyringin kiltailta ja sielä oli Tilkkutarhan Minna ihanine kankaineen! Hillitysti ostin kuutta kangasta, tilpehööriä, lankaa ja liimaharsoa. Sunnuntain voisi varata ihan vaan ompelulle, ainakin nyt vaikuttaa siltä, ettei mitään muuta ole ohjelmassa.

Jotkut tietävätkin, että en ole erityisen kiintynyt keltaisiin kankaisiin ja olen tehnyt muutaman keltaisen siedätyshoitotyön. Joskus syksyllä tai milloin lienee, sain kiltaystävältäni Miljalta hänelle tarpeettomia pieniä kangaspaloja. Ne ovat noin 5 x 5 cm kokoisia ja kaiken maailman värisiä. Otin taas pienen siedätyshoidon ja tein keltaisista pienen pussukan. Tilkunviilajalla on joka pussukalla ja kassilla nimi. Ajattelin, että minäkin nimeän näitä töitäni. Kun aloitin työtä tämän nimi oli Syystien vaahtera, mutta vaihtui yht´äkkiä Aurinkolomaksi, koska tuosta vetskarista roikkuu tuommoinen aurinkolasipäinen kukka. Ja nuo vapaalla konetikkauksella tehdyt kukkaset ei oikein sopineet vaahtera-nimeen, olisi pitänyt tehdä puun lehtiä. Laitoin tuohon tuommoisen valmiskukkasen, jonka olen kai joskus vuosia, vuosia sitten ostanut.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

synttäriarvonta

Tämän kuun loppupuolella tämä bloggailu on kestänyt jo 5 vuotta. Siksipä järkkään arvonnan, johon osallistutaan jättämällä joku kommentti. Palkinnot on sitä tai tätä, ei voi vielä tietää ja kilpailu kestää 27.10 asti.

Edellisen postauksen omppupussukan kaveriksi tein saman kokoisen appelsiinipussukan. Tämä tein niin, että se on ylhäältä noin yhtä leveä kuin alhaaltakin. Yleensä nuo minun pussukat ovat alhaalta hieman kapeampia, koska teen pohjan ompelemalla kulmiin taitokset. Semmoinen tietenkin kaventaa alareunaa. Nyt kuitenkin muistin jo leikatessa tehdä alareunoista yläreunoja leveämmät. Joskus sitä vaan kehittyy!

korjaamolta

Kävin eilen Korjaamolla käsityöläisten markkinoilla. Monenmoista kädentaitajan tuotosta oli tarjolla. Kun astuin sisään, nostin silmälasit pois silmiltä, koska luulin, että minulla oli aurinkolasit päässä. Tämä johtui siitä, että paikassa oli todella kehno valaistus. Otsalamppu olisi ollut mainio lisävaruste. Löysin sieltä tämän Kajsan hauskoine tuotteineen. Ostin häneltä palan ihanaa omppukangasta, kortteja ja sketch-vihkon. Kangas oli kauniisti pakattu pahvin ympärille ja kiinnitetty tuollaisella banderollilla, joka näkyy kuvan alareunassa noin keskellä. Baderollin päät oli kiinniitetty nappitarralla. Erittäin huoliteltu pakkaus. Lisäksi ostin Elvarilta hauskat englanninlakritsikorvikset.

Kajsa kysyi, mitä aion kankaasta tehdä, mutta ei minulla ollut mitään erityistä suunnitelmaa. Vaan olisihan se pitänyt arvata, että pussukka siitä ainakin tulee. Eilen iltapuhteeksi väsäsin 13 x 18 cm kokoisen pussukan.

Tämä on ensimmäinen pussukka, minkä tein valkopohjaisesta kankaasta! Yleensä kankaat ovat olleet täynnä väriä, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Pieneksi yksityikohdaksi laitoin vetskarin vetonauhaan vanhanaikaisen kangaspäällysteisen napin, valkoinen sekin. Onkohan tuommoinen nappi nimeltään liivinnappi? Tikkasin vapaalla koneompelulla omppujen ympäri. Vuoren ja päällisen välissä on "pöytäliinahuopa".

kiemuraliinasta...

...tulikin ihan suorakulmainen.

Arnican käsityöt blogissa on hauska kiemuraliina ja sen teko-ohjeet. Näin liinan livenä Wanhan Sataman messuilla ja jo silloin hankin omppukangasta liinaa varten ja taisin siinä samalla ostaa muutaman muunkin kankaan. Kun kerran ohjeetkin oli tarjolla, tartuin kankaan nurkkiin kiinni ja sain liinan valmiiksi.

Mallissa liinan ulkoreunat ovat myös kiemurat, mutta jotenkin ne häiritsi minun silmää ja siksipä suoristin reunat (uloimmat vaaleanvihreät) ja ompelin tuon tummemman vihreän kaitaleen leventämään työtä. En ihan täydellisesti ymmärtänyt ohjetta, mutta se ei sinänsä haittaa. Leikattujen kaitaleiden olisi pitänyt olla eri levyisiä, mutta en tajunnut, pitikö kuitenkin keskuskaitaleen molemminpuolisten kaitaleiden yhteenlaskettu leveys olla sama. No siihen tähtäsin. Kaikista käyttämistäni kankaista en saanut tarpeeksi pitkiä kaitaleita, vaan jouduin ompelemaan muutaman kaitaleen yhteen. Sekään ei haitannut mitään, jatkosaumoja ei juuri työssä näy. Koska halusin työstä suorakaiteen muotoisen, täytyi minun tehdä molempiin päihin vielä kaksi ylimääräistä kappaletta. Ilman niitä liinan päät olisivat olleet vinot. (Olen ehkä liian suoraviivainen ihminen.) Vinouden voit mielikuvitella ottamalla kuvan kaksi oikeanpuoleista kartiota pois.

Kuten kuvasta huomaa, ei kaikki palaset osuneet ihan kohilleen, vaan sekään ei haittaa! Liina on kooltaan 32,5 x 97,5 cm, noin tarkasti ilmoitettuna.

Tänään tuli Juju-kerhosta tilaamani mielettömän ihana Kajsan iloiset tilkut-kirja! En malttanut laskea sitä käsistäni. Se on niin kivasti kirjoitettukin, että vaikken ikinä mitään tekisi, niin sitä on kiva lukea. Siinä on hauskoja ja simppeleitä aplikaatiotöitä ja minähän pidän kaikesta simppelistä ja hauskasta. Etenkin Kajsan linnut on niin hassun hauskoja! Kajsan Syko-blogiin ehdin myös tutustua. Sekin on täynnä iloisia juttuja. Heti alkoi ideoita lentelemään ja koko pimeys ja harmaus alkoikin sisältämään monia jänniä yksityiskohtia. Tätä piristystä oikeastaan tarvitsinkin.

 

 

peiton laajennus

Syksy on jo pitkällä ja työviksen kurssit ja kiltaillat alkaneet. Kurssin jouduin perumaan, kun en olisi päässyt kuin silloin tällöin. Harmittaa, mutta ehkä joskus toiste tai toiselle kurssille. Pidin kovasti tästä meidän päivätilkkuilijoiden ryhmästä ja opesta.

Syyringissä on jo ollut muutamia kiltailtoja, joten tilkkuilua on ollut. Tosin enemmän puheissa kuin teoissa! Syyringillä on nyt uudistetut kotisivut, kannattaa käydä tuttustumassa. Keväällä on tulossa näyttely Kustaankartanoon ja aiheena on lapsen peitto. Minulla on ollut jo jonkin aikaa työn alla ystäväni lapsen tilkkupeiton korjaustyö. Alkuaan tämä oli pieni peittonen ja sitä piti sitten isontaa. Peiton on tehnyt joku tilkkuilija ja se on ostettu joltain kirppikseltä. Päällipuolen laajennuksen tein simppelisti, koska se oli minulle aika vieras tekniikka. Panostinkin vuoren tekoon enemmän. Halutessaan peittoa voi käyttää kummin päin tahansa.

Kissoille laitoin mininapeista  silmät ja langalla suun seudun. Yksi katti sai päähänsä kruunun, on semmoinen koko jengin prinsessa.

Tämä peitto ei siis ole näyttelyyn menossa, mutta sinne olen aloitellut tekemään tuommoista sinisävyistä tilkkupintaa. Ei tähän mitään sen kummempaa suunnitelma ole, kunhan teen ja katsotaan sitten mitä tulee.

Eipä ole ihan viimeaikoina silitetty tuotakaan!