lauantai 13. helmikuuta 2010

hopsula hei sula hopsansaa tai sinne päin


Tänään menin töistä melkein suoraan bileisiin. Ukon kävin kotona ulkoiluttamassa ja sitten juhlimaan! Olin tehnyt sankarille mekon synttärilahjaksi. Hän on aikamoinen Peppi-fani ja leikkii keppihevosensa kanssa Peppiä. Tuollainen tyttö tarvitsee tietenki kunnollisen Peppimekkon. Etupuolelle ompelin taskut ja aplikoin Pepin hevosen, häntä ja hulmuava harja ovat puuvillalankaa. Tällä Pepillä ei ole marakattia, vaan hänellä on lintunen, jonka voi laittaa keikkumaan mihin tahansa nappiin. Olkanapit ovat myös ihan koristeita. Mekon kaava on aikalailla sama kuin uusimmassa Suuressa käsityölehdessä 2/2010 oleva liivihame.



Takapuolelle laitoin pari taskua ja vapaalla koneompelulla "piirretyn" Pepin niskalappuun. Näihin takataskuihin en laittanut kuin toiseen pienen napin ja toiseen pari pientä perhosta. Isot napit olisivat saattaneet jäädä istuttaessa painamaan peppua.



Alla hieman yksityiskohtia tarkemmin.



Tämä 3-vuotias tahtoi heti kokeilla mekkoa ja katseli uudessa mekossaan itseään tyytyväisenä peilistä todeten, että en olisi ikinä uskonut, että minusta tulee oikea Peppi. Se kuulosti hyvin kauniilta ja aidolta kiitokselta. Koko illan hän keikkui Peppinä. On hyvin palkitsevaa, kun lahjan saaja on onnellinen ja tyytyväinen lahjaansa. Tein hänelle myös synttärikortin, Peppiaiheisen tietenkin. Pikku-Ukon piirsin ensin paperille ja siitä kankaalle. Kiinnitin liimaharsolla ja ompelin reunasta vapaallla koneompelulla. Täplät on tekstiilitussilla piirrettyjä. Peppi on pelkkää vapaata ompelua, samoin teksti. Ja pikkuystävälle pieni Ystävänpäiväkortin sopivasta kangaspalasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!